Sanaharkka kyselytynnilla johti Orpon perusteelliseen hermostumiseen.

– Arvoisa vasemmistoliitto, teillä ei tunnu olevan mitään väliä valtion rahojen menoilla ja velkaantumisella. Ei mitään väliä. Ette te voi kaikkea vastustaa.

Orpon mukaan esityksellä pyritään hillitsemään asumistuen nykyisiä 2 miljardin kuluja.

Vasemmistoliiton puheenjohtaja, kansanedustaja Li Andersson moitti hallitusta siitä, että se heikentää pienituloisten asemaa vajavaisin tiedoin. Hän pohjasi epäilynsä Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen tutkimukseen, jossa todetaan muun muassa, että asumistuen heikentäminen ei alenna vuokratasoa.

Andersson oli saanut Orpon puheista myös sen vaikutelman, että yleinen asumistuki kattaisi vuokran käytännössä 100-prosenttisesti.

– Kun tarkastelemme, miten hallitus on itse perustellut leikkausta, olette sanonut, että haluatte purkaa kannustinloukkuja. Se ei tule tapahtumaan, kun pienituloiset siirtyvät nostamaan toimeentulotukea. Eikö nyt olisi suoraselkäisintä uudelleen arvioida esitystä ja perua pienituloisiin kohdistuva heikennys, Andersson kysyi.

Rehula ehätti hätiin ja totesi, että hallituksella on sama aineisto VATT:lta käytössä.

– Tutkijat varoittavat, että yksiselitteistä vastausta ei voi vetää. Tutkimuksen aineisto on vuosilta 2008–2013, jolloin on ollut vuokrakatto, jota nyt ollaan kaavailemassa.

Andersson huomautti, että hallitus nimenomaan on vetänyt yksiselitteisen johtopäätöksen, että asumistuen heikentäminen alentaa vuokratasoa.

Orpo selitteli omia sanomisiaan asumisen tuista.

– Asumisen tuet ovat siis asumistuki ja toimeentulotuen asumislisä, jotka kokonaan joissain tilanteissa kattavat asumisen menot. Se johtaa helposti tilanteeseen, jossa vuokaranantajalla on matalampi kynnys nostaa vuokria.