Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Politiikka

EU-johtajat haluavat unionin ottavan enemmän vastuuta omasta turvallisuudestaan

LEHTIKUVA / ANTTI AIMO-KOIVISTO
Pääministeri Sanna Marin (sd.) sanoi, että EU:n turvallisuuden ja puolustuksen vahvistaminen on myös EU:n kumppanien etu.

EU-maiden johtajat ovat yhtä mieltä siitä, että unionin tulisi ottaa enemmän vastuuta yhteisen turvallisuuden takaamisesta. Videohuippukokouksessaan he pohtivat perjantaina muun muassa sitä, miten EU pystyisi vahvistamaan kykyään vastata erilaisiin turvallisuusuhkiin.

DEMOKRAATTI/STT

Demokraatti

Pääministeri Sanna Marin (sd.) sanoi, että EU:n turvallisuuden ja puolustuksen vahvistaminen on myös EU:n kumppanien etu.

–  Mitä vahvempi EU on puolustuksen osalta, niin sitä vahvempi kumppani se voi olla, Marin summasi kokouksen jälkeen.

Marin kuitenkin korosti, että Suomen turvallisuuden kannalta kaikkein keskeisintä on uskottava oma puolustus.

–  Se on meidän kivijalkamme. Sen lisäksi tietenkin haluamme vahvistaa Euroopan yhteistä puolustusta ja turvallisuutta ja varautumista kaikenlaisiin tilanteisiin, Marin sanoi.

Johtajat totesivat kokouksessaan, että EU:n tulisi kehittää kykyjä torjua kyberhyökkäyksiä.

Katseet Atlantin vastarannalla

Kokouksessa oli esillä myös turvallisuus- ja puolustuspolitiikan transatlanttinen näkökulma, sillä sotilasliitto Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg osallistui kokouksen alkuun ja keskusteli johtajien kanssa EU:n ja Naton yhteistyöstä.

Ennen kokouksen alkua Stoltenberg kommentoi, että tarve Naton ja EU:n yhteistyölle on “ilmiselvää”.

EU:n 27 jäsenmaasta 21 on myös Naton jäsenmaita. Kokouksessa EU-johtajat vahvistivat, että EU on sitoutunut läheiseen yhteistyöhön Naton kanssa.

Nato-suhteen osalta EU-johtajat odottavat myös tiivistä yhteistyötä Yhdysvaltojen presidentin Joe Bidenin hallinnon kanssa.

Marinin mukaan turvallisuus- ja puolustuskeskustelussa ei juuri noussut esiin kysymys Venäjästä.

Koronatoimet esillä torstaina

Kaksipäiväinen videohuippukokous alkoi torstaina, ja johtajat kävivät silloin läpi koronatilannetta, rokotetuotannon vauhdittamista sekä rajoitustoimia viruksen leviämisen estämiseksi.

Rokotetuotannon ongelmat nousivat esiin monen johtajan puheenvuoroissa. Euroopan rokotevalmistuskapasiteettia tulisi Marinin mukaan vahvistaa tulevaisuuden varalle.

Komission torstai-iltana julkistamien tietojen mukaan EU:hun on toimitettu helmikuun loppuun mennessä noin 51,5 miljoonaa rokoteannosta, ja niistä on pistetty reilut 29 miljoonaa annosta.

Marin huomauttaa, että rokotusten raportoinnissa ja tilastoinnissa on viivettä. Hän ei ottanut kantaa siihen, onko syytä huolestua, että toimitettuja annoksia jää Euroopassa virumaan varastoihin.

–  Lukuja käsiteltiin niin yleisellä tasolla, että niiden pohjalta on mahdotonta tehdä pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Tämä kokonaisuus vaatii jatkoselvittämistä, että siitä saadaan tarkempi käsitys ja kuva, Marin totesi perjantaina.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE