Heti kokouksen alussa johtajat hyppäsivät syvään päätyyn, eli kysymykseen EU:n Turkki-suhteesta ja siitä, miten itäisen Välimeren jännitteisiin pitäisi puuttua.

Alun perin Turkki-keskustelua oli määrä käydä vasta illallisella, mutta huippukokousta johtava Charles Michel päätti muuttaa asioiden käsittelyjärjestystä.

Tunnelma itäisellä Välimerellä on viime aikoina kiristynyt Turkin kiisteltyjen kaasuesiintymäetsintöjen vuoksi. EU-maista tilanne koskettaa erityisesti Kreikkaa ja Kyprosta, mutta myös moni muu jäsenmaa on ilmaissut huolensa jännitteiden noususta.

– Yksi asia on varmaa: turkkilaista provokaatiota, oli se sitten yksipuolisia tekoja tai äärimmäistä retoriikkaa, ei voi enää sietää, Mitsotakis sanoi.

Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan Michelin mukaan tavoitteena on luoda keskustelua Turkin kanssa, jotta alueen vakaus ja turvallisuus voidaan turvata sekä varmistaa, että EU-maiden itsemääräämisoikeutta kunnioitetaan.

– Tämä on mahdollista vain, jos Turkki on mukana rakentavasti. Kaikki vaihtoehdot ovat edelleen pöydällä EU:n ja sen jäsenmaiden etujen puolustamiseksi, Michel totesi kutsukirjeessään EU-johtajille.

Suomen hallitus on linjannut, että EU:n tulisi vastata vahvasti Turkin epävakauttavaan toimintaan itäisellä Välimerellä ja että diplomaattisia ponnisteluja asian ratkaisemiseksi jatketaan.

Sotilasliitto Nato ilmoitti tänään, että Kreikan ja Turkin välille perustetaan sotilaallinen kuuma linja, jotta mahdollisilta yhteentörmäyksiltä vältytään. Kreikka ja Turkki ovat molemmat Naton jäsenmaita.

Viikkoja kestäneiden keskustelujen pohjalta syntynyt järjestely voi Naton pääsihteerin Jens Stoltenbergin mukaan luoda tilaa diplomaattisen ratkaisun löytämiselle.

Itäisen Välimeren tilanne kietoutuu toiseen ajankohtaiseen pulmaan, joka koskee Valko-Venäjän pakotteita. EU saavutti elokuussa poliittisen sovun siitä, että Valko-Venäjällä väkivaltaan tai vaalituloksen väärentämiseen syyllistyneitä henkilöitä kohtaan asetetaan pakotteita.

Varsinaisesta pakotelistasta ei kuitenkaan ole löydetty yksimielisyyttä. Sovun tiellä on ollut lähinnä Kypros, joka on vaatinut, että Valko-Venäjään kohdistuvien pakotteiden ohella EU:n määräisi samalla pakotteita Turkkia vastaan.

Pääministeri Sanna Marin (sd.) sanoi ennen kokousta antamassaan kommentissa, että Valko-Venäjän henkilöpakotteille on tiedetty tarve.

– Todella toivon sitä, että Eurooppa-neuvosto kykenee näitä ratkaisuja tekemään, Marin totesi.

EU-johtajat ovat koolla kasvokkain Brysselissä, mutta koronavirustilanteen vuoksi toimittajat eivät pääse kokouspaikalle esittämään kysymyksiä.

Marin edustaa kokouksessa Suomen lisäksi Ruotsia, sillä pääministeri Stefan Löfven joutui jäämään kokouksesta pois äitinsä hautajaisten vuoksi.

Ruotsi pyysi Suomea apuun, sillä huippukokouksissa kunkin jäsenmaan edustajan tulee olla valtion- tai hallituksen johtaja.

Pääministerin Eurooppa-asioiden alivaltiosihteeri Jari Luoto kertoi kokouksen alla, että pääministerien esikunnat ovat tehneet viime päivinä tiivistä yhteistyötä, jotta Suomen ja Ruotsin haluamat kannat tulevat esille huippukokouksessa.

Käytännössä Ruotsin edustaminen tarkoittaa sitä, että Marin esittää kokouspuheenvuoroissaan yhdellä kertaa kummankin maan näkemykset.

Tiivis yhteistyö jatkuu myös kokouksen aikana. Ruotsi lähettää Brysseliin oman valtuuskuntansa, johon kuuluu maan eurooppaministeri Hans Dahlgren.

Luodon mukaan Löfvenille on mahdollista myös soittaa kesken kokouksen, jos tilanne sitä vaatii.

Marin ei ole ainoa johtaja, joka ottaa tässä huippukokouksessa kollegansa maan edustettavakseen.

Ranskan presidentti Emmanuel Macron osallistuu vain huippukokouksen ensimmäiseen päivään, joten perjantaina Ranskaa edustaa Saksan liittokansleri Angela Merkel.

EU-johtajien huippukokouksessa on tarkoitus käydä tänään läpi myös EU:n Kiina-suhdetta sekä muita ajankohtaisia kansainvälisiä aiheita, kuten Vuoristo-Karabahin alueen taisteluja.

Kokous jatkuu huomenna muun muassa EU:n sisämarkkinoihin liittyvillä kysymyksillä. Kokouksen lopuksi johtajat saavat myös lyhyen katsauksen Britannian EU-eron ajankohtaisesta tilanteesta.

Syvempi brexit-keskustelu jää seuraavaan huippukokoukseen, joka järjestetään myöhemmin tässä kuussa.
STT–Heta Hassinen