Esillä on ollut monenlaisia ideoita, kuten satojen miljardien eurojen arvoisen elpymisrahaston perustaminen. Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michel ehdotti kirjeessään johtajille, että EU-maat sopisivat työskentelevänsä sen eteen, että jonkinlainen rahasto voitaisiin perustaa mahdollisimman pian.

Suomi kannattaa sitä, että elpymisrahaston kautta annettava tuki olisi lähtökohtaisesti lainamuotoista. Ministerivaliokunnan mukaan Suomi on kuitenkin valmis tarkastelemaan myös muita mahdollisia toteutustapoja.

EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen on hahmotellut, että EU:n yhteisestä budjetista eli monivuotisesta rahoituskehyksestä voitaisiin luoda jättimäinen elvytyspaketti.

EU-johtajien odotettiin antavan komissiolle evästyksen viedä asiaa eteenpäin, mutta ennen kokousta vaikutti selvältä, että moni kysymys rahaston muodosta ja käytöstä olisi jäämässä auki. Kirjeessään Eurooppa-neuvoston Michel esitti, että EU-johtajat pyytäisivät komissiota tarkentamaan muun muassa sitä, miten elpymisrahasto voisi liittyä rahoituskehykseen.

Vuosien 2021–2027 budjettia on valmisteltu jo pitkään. Sopua yritettiin hieroa viimeksi helmikuussa, mutta EU-maiden johtajat eivät silloin löytäneet yksimielisyyttä.

Tuolloin jäsenmaiden kannat jäivät kauas toisistaan esimerkiksi sen suhteen, mikä budjetin kokonaistason tulisi olla.

Saksan liittokansleri Angela Merkel kertoi torstaina olevansa valmis kasvattamaan merkittävästi yhteistä budjettia. Uutistoimisto AFP:n mukaan Saksa uskoo, että mahdollinen uusi elpymisrahasto voitaisiin rahoittaa yhteisen budjetin kautta.

Merkelin mukaan solidaarisuuden nimissä on oltava valmis tekemään jotain täysin erilaista, kuten kasvattamaan merkittävästi maksuosuuksia EU:n budjetissa määrätyksi ajaksi.

Budjettikeskustelussa Saksan kannalla on merkittävää painoarvoa, koska maa on EU:n suuria nettomaksajia.

Johtajien videokokous alkoi iltapäivällä ja oli vielä käynnissä ennen iltakahdeksaa Suomen aikaa. Rahastokeskustelun lisäksi kokouksesta odotettiin vahvistusta euroryhmän sopimalle kriisipaketille.

Yli 500 miljardin euron paketti koostuu Euroopan kriisirahaston EVM:n käytöstä, Euroopan investointipankin takausvaltuuksien nostosta sekä EU-komission ehdottamasta lainaohjelmasta työpaikkojen turvaamiseksi.

Keskiviikkona eurooppaministeri Tytti Tuppurainen (sd.) kertoi, että Suomella on ollut tiettyjä varauksia lainaohjelman vastuista. Asiaa on selvitetty yhteistyössä komission kanssa.

– Epäselvyys liittyi siihen, onko jäsenmaiden piikki ikään kuin auki teoreettisessa kriisitilanteessa, jossa joku jäsenmaa jättäisi omat vastuunsa suorittamatta, Tuppurainen selitti.

Tuppuraisen mukaan viimeisimpien tietojen valossa vaikuttaa siltä, että vastuista on tulossa riittävän tarkkarajaisia.

STT–Heta Hassinen