Ryhmäpuheenvuorojen jälkeen ennen debattia puheenvuoron saanut eurooppaministeri Tytti Tuppurainen (sd.) kiitteli kaikkien puheenvuorojen olleen “omalla tavallaan asiallisia ja rauhallisia”.

Tuppurainen totesi, että koska kyseessä on vastaus kriisiin, joka koskettaa koko EU:ta, on pelkästään luontevaa ja järkevää, että siihen vastataan EU-tason toimilla. Kun elvytetään yhdessä, kaikki hyötyvät siitä yhteisesti.

Tuppurainen osoitti kysymyksen pakettia vastustaville perussuomalaisille.

Debatin alettua perussuomalaisten kansanedustaja Lulu Ranne sanoi, että valtioiden päämiehistä koostuvan Eurooppa-neuvoston oikeuspalvelu “näki paljon aikaa todistaakseen, että 750 miljardin euron elpymisväline on poikkeuksellinen ja väliaikainen ja laillinen”.

Ranteen mukaan missään kohtaa oikeuspalvelun lausuntoa tai neuvoston neuvottelutulosta ei kuitenkaan sanota, että elpymisväline jäisi ainutkertaiseksi.

– Ei kannata aloittaa sellaista, mitä ei voi lopettaa, Ranne sanoi uskoen siis siihen, ettei elpymisvälineestä olisi tulossa kertaluonteista.

Kokoomuksen kansanedustaja Anne-Mari Virolainen sanoi, että EU on kokoomukselle tärkeä arvo, turvallisuus- ja talousyhteisö. Varsinkin suurvaltakamppailun aikana EU:n  yhtenäisyydestä on pidettävä huolta. Hän sanoi olevansa samaa mieltä kuin Tuppurainen eli EU:n yhteinen ratkaisu tarvitaan. Tämän jälkeen hän nosti esiin elpymispaketin ongelmakohtia epäillen muun muassa, johtavatko kansalliset elpymissuunnitelmat aitoihin taloudellisiin uudistuksiin jäsenmaissa.

Vasemmistoliiton kansanedustaja Hanna Sarkkinen sanoi, että budjettisopu ja elpymisväline eivät ole täydellisiä kuten EU-sovut eivät ole ikinä. Esimerkiksi sopuun kytketyn oikeusvaltioperiaatteen olisi hänen mukaansa pitänyt olla sitovampi. Sopu on Sarkkisen mukaan kuitenkin riittävän hyvä. Sarkkinen muotoilikin, että täydellinen olisi hyvän pahin vihollinen.

Sarkkisen mukaan EU:n vastaus koronakriisiin on parempi kuin se oli finanssikriisiin. Finanssikriisin keskellä pakotettiin leikkauksia jäsenmaihin ja pelastettiin pankkeja. Nyt tukemisen keskiössä ovat Sarkkisen mukaan tavallisten kansalaisten työpaikat ja hyvinvointi.

RKP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutz ihmetteli niitä puheita, joissa katsotaan, että Suomen olisi pitänyt hylätä EU-sopu.

– Onko asia oikeasti näin vai tuntuuko vain helpolta sanoa, e ttä Suomen asema olisi parempi ilman sopimusta. En usko, että kukaan voi näyttää, että näin olisi. Olisiko meillä paremmat näkymät taloutena? Olisiko EU:n uskottavuus parempi ilman sopimusta? Olisiko Euroopan asema globaalissa kilpailussa parempi? hän kysyi painokkaasti.

– Jos hetken pohditte, uskon että tekin päädytte sydämissänne ihan samaan ratkaisuun kuin hallitus, että me tarvitsemme tätä sopimusta, Adlercreutz jatkoi.

Kristillisdemokraattien kansanedustaja Peter Östman sanoi, että Suomi maksaa 6,6 miljardia ja saa sieltä 3,2 miljardia. Liike Nytin Harry Harkimo puolestaan totesi puolueensa kannattavan EU:ta, mutta paketissa on monia asioita, joita Liike Nyt ei hyväksy.

Omassa eduskuntaryhmässään oleva Ano Turtiainen alkoi puhua maanpetosrikoksesta siihen liittyvine vankeusrangaistuksineen  ja Suomen itsemääräämisoikeuden vaarantamisesta.

– Eivätkö hallituksen toimet tämän elvytysvälineen suhteen ole rikkomassa tuota rikoslain pykälää.

SDP:n kansanedustaja Maria Guzenina summaili tuntojaan perussuomalaisten puheenvuoroista.

– Kun kuuntelee perussuomalaisten puheenvuoroja, tuntuu että he elävät jossain ihmeellisessä fantasiassa, jossa Suomi sijaitsee maata kiertävällä radalla eikä muusta maailmasta tarvitse välittää. Hyvät perussuomalaiset, sellaista dystopiaa ei ole eikä tule, Guzenina sanoi.

– Sellaisen vaatiminen tässä kriisissä kertoo ainoastaan siitä, että Suomen etu on perussuomalaisille toissijainen ja uhrattavissa oman valtapyrkimyksen alle. Joudumme koronan takia nyt olemaan puun ja kuoren välissä. On välttämätöntä punnita, mikä valinta johtaa parhaimpaan lopputulokseen ja näin hallitus on tehnyt ja valinnut Suomelle parhaan mahdollisen tien, hän jatkoi.

Kokoomuksen Pia Kaumakin epäili sitä, jääkö EU:n elpymispaketti vain kertaluonteiseksi.

– Kun rahaa jaetaan, Suomen saldoksi jää miinus 3,4 miljardia, siis olemme nettomaksajia, perussuomalaisten kansanedustaja Kike Elomaa sanoi.

Hänen mukaansa EU menee kohti liittovaltiota, mitä perussuomalaiset ei hyväksy.

Keskustelua kuvasi se, että perussuomalaiset pyrkivät kuvaamaan asiaa pelkästään Suomen nettomaksajaroolista käsin huomioimatta esimerkiksi arvioituja positiivisia vaikutuksia suomalaisten vientiyritysten markkinaan. Hallituspuolueet taasen yrittivät kuvata sitä, miten Euroopan elpyminen on iso etu vientivetoiselle Suomelle eikäSuomen saanto ole yksinkertaisella vähennyslaskulla edes laskettavissa. Kyse on vientimarkkinan yhteisestä elvyttämisestä, joka hyödyttää koko EU:ta ja Suomea siinä mukana.

– Suomi on yhteisten sisämarkkinoiden kautta tiiviisti osa Euroopan unionia.  Taloutemme on vahvasti viennistä riippuvainen ja EU on tärkein vientialueemme. On Suomen talouden etu, että EU-alue elpyy nopeasti.  Elpymispaketti on kaikkien 27 jäsenmaan yhteinen, toisin kuin finanssikriisin aikaiset tukipaketit yksittäisille euromaille. Kaikki osallistuvat ja kaikki saavat, SDP:n varapuheenjohtaja Matias Mäkynen esimerkiksi sanoi ryhmäpuheenvuorossaan.

Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Paavo Arhinmäki sanoi elpymisvälineen tuovan Suomelle 3,2 miljardia  muistuttaen takaisinmaksu tapahtuvan 30 vuoden kuluessa.

– Tätä pidetään ongelmallisena, kun nähdäkseni se on juuri sitä mitä Suomi ja Eurooppa nyt tarvitsee, suoraan työllisyyteen ja yhteiskunnan rakentamiseen rahoitusta tässä ja nyt. Maksetaan takaisin 30 vuoden aikana. Tämä on hyvin epäselväksi tuntunut jäävä osalle oppositiota ja osalle kansalaisista, kun ymmärrys on se, että nyt siirrettäisiin jonnekin rahoja. Ei siirretä. Päinvastoin, nyt tulee rahaa sekä Suomelle että kaikille Euroopan maille työllistämiseen, Arhinmäki pauhasi.

– Jos te ette tätä hyvät perussuomalaiset tunne tätä perusasiaa, sitten kannattaa mennä lukemaan, mitä näissä sopimuksissa lukee, hän opasti.

– Eihän tässä mitään koronakriisiä hoideta. Jos EU olisi halunnut hoitaa koronakriisiä, EU olisi estänyt tartuntojen leviämisen käskemällä jäsenmaita laittamaan rajat kiinni ja hankkimalla suoja- ja hoitovälineitä jäsenmaille. Näin ei toimittu, perussuomalaisten Jani Mäkelä jatkoi.

Mäkelän mukaan rahat jaetaan maille, jotka eivät ole hoitaneet talouttaan niin hyvin ennen koronaa. Yritysten tukeminen kansallisilla toimilla olisi tehokkaampaa.

– Miten se lisää Suomen turvallisuutta, jos maksamme muiden maiden laskuja. Kuka meitä tällä kiristää. Maksammeko me kenties tässä jotain suojelurahaa. Sen kyllä voi ymmärtää, koska tästä paketista hyötyy erään suuren jäsenmaan järjestäytynyt rikollisuus enemmän kuin Suomi, Mäkelä jatkoi.

– Nyt on jo aika vahvaa kamaa, kuului Arhinmäen välihuuto.