EU-keskustelun puutteesta huolestunut Urpilainen ehdottaa tahtotilaseminaaria – näin Sipilä vastaa

Kuva: LEHTIKUVA / HANDOUT / JOHANNES JANSSON
Jutta Urpilainen penää hallitukselta aktiivisempaa otetta EU-politiikkaan.

SDP:n kansanedustaja, entinen valtiovarainministeri Jutta Urpilainen on kantanut huolta siitä, että Suomessa käydään liian vähän EU-keskustelua.

Hiljattain hän esitti Nykypäivä-lehden kolumnissa keskustelua sinipunaisesta vaihtoehdosta Suomen EU-politiikkaan.

– Odotukset kohdistuvat nykyiseen Sipilän hallitukseen, jonka sisällä on kuitenkin ilmeisen erilaisia linjoja. Siksi ehdotin, että perinteisesti vahvoissa Eurooppa-puolueissa Sdp:ssä ja Kokoomuksessa tartuttaisiin tulevaisuuskeskustelun haasteeseen – erikseen ja yhdessä, hän tarkensi Iltalehdessä.

– Esimerkiksi jos jotkut haluaisivat koota EU-seminaaria sinipunavaikuttajien kesken, olen talkoissa mukana … Toki pääministerikin voisi olla aktiivinen laajapohjaisemman tahtotilaseminaarin koollekutsumisessa, Urpilainen lisäsi.

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne on pitänyt Urpilaisen avausta tärkeänä.

Yhtä lailla myös puheenjohtaja Rinne on vaatinut Sipilän hallitukselta ryhdistäytymistä EU-politiikassa. Näin hän teki viimeksi tänään arvioidessaan EU-komission puheenjohtajan Jean-Claude Junckerin Unionin tila -puhetta.

Rinne painotti, että Suomen täytyy nyt olla eturivissä vaikuttamassa Euroopan kehitykseen.

– Ei kyllä riitä, että siihen, mitä Merkel tai Macron sanovat, vastataan kyllä tai ei, Rinne sanoi medialle eduskunnassa.

”Miksei sen ympärille voida rakentaa sitten laajempaakin keskustelua.”

Ensi torstaina ilmestyvässä Demokraatissa julkaistaan Jutta Urpilaisen kolumni, jossa hän vaatii jälleen hallitukselta omia ehdotuksia EU:n kehittämiseksi.

– Sosialidemokraateilla on nyt tuhannen taalan mahdollisuus tuoda keskusteluun omia näkemyksiämme EU:n kehittämiseksi. Yksin tai yhdessä muiden kanssa. Esimerkiksi ehdotuksia EU:n sosiaalisesta ulottuvuudesta voisi työstää punavihreällä yhteistyöllä. EU:n turvallisuusulottuvuuden visiointiin tuntuisi sinipunayhteistyö luontevimmalta. Toki pääministeripuoluetta voisimme haastaa kokoamaan kansallista EU-tahtotilaseminaaria vuoden 2009 tapaan, Urpilainen kirjoittaa Demokraatissa.

Pääministeri Matti Vanhasen järjestämässä seminaarissa pohdittiin aikanaan, miltä näyttää EU-politiikka 2010-luvulla. Seminaari toteutettiin yhteistyössä valtioneuvoston kanslian ja komission Helsingin edustuston välillä.

Kysymykseen tahtotilaseminaarin järjestämisestä uudelleen pääministeri Juha Sipilä (kesk.) toteaa Demokraatille, että hän on antamassa pääministerin ilmoituksen Eurooppa-politiikasta 8.11.

Siinä on pääministerin mukaan hyvä paikka EU-keskustelulle, jota hänkin katsoo, että ”käydään varmaan liian vähän”.

– Miksei sen ympärille voida rakentaa sitten laajempaakin keskustelua, hän lisää.

– Se että se on tuolla eduskunnassa, minusta se on arvokkain paikka käydä tällainen tahtotilakeskustelu, hyvin perusteellinen keskustelu, hän sanoo pitäytyen kuitenkin pääministerin ilmoituksessa.

”En halua hänenkään tontille tässä liikaa tunkeutua.”

Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) kertoo suhtautuvansa positiivisesti EU-keskusteluun, joka ylittää hallitus- ja puoluerajat ja joissa pyritään yhteistyöhön.

– Kyllähän meillä on perinteisesti sosialidemokraattien kanssa ollut löydettävissä hyvää yhteistyötä Euroopan kehittämisessä, että ei se vieras ajatus ole, hän pohtii Urpilaisen yhteistyöavausta kokoomuksen kanssa.

Vähästä EU-keskustelusta Suomessa Orpo toteaa, että varsinaista esitystä EU:n eteenpäinviemiseksi ei vielä ole.

– Junckerin puhe on yksi, mutta varsinaisia esityksiä ei ole.

Orpon mukaan keskustelua on luvassa Suomessa myöhemmin syksyllä. Marraskuussa saadaan valtioneuvoston selvitys eduskunnalle (E-kirje) EMUn kehittämisestä.

– 8.11. on pääministerin ilmoitus Eurooppa-politiikasta. Kyllä meillä on tässä näitä paikkoja Eurooppa-keskustelulle. Se on välttämätöntä. Minä haluan keskustella. Sekin täytyy todeta, että EU-politiikkaa johtaa Suomessa pääministeri. En halua hänenkään tontille tässä liikaa tunkeutua.

Antti Lindtman: ”Tyttö tuli, kaikki hyvin”

Kuva: Jukka-Pekka Flander
Kansanedustaja Antti Lindtman.

SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Antti Lindtman, 35 ja hänen puolisonsa Kaija Storbom, 54 ovat saaneet tyttölapsen. Asiasta kertoi ensimmäisenä Ilta-Sanomat.

Antti Lindtman on kertonut asiasta Facebookissa.

– Pieni on elämän alku, suuri on vanhempien onni. Tyttö tuli, 3440g/50cm. Kaikki hyvin❤️ Elämä on tässä ja nyt.

Jussi Niinistö, vielä kerran: Liikkeellä väärää tietoa

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa

Puolustusministeri Jussi Niinistö (sin) palaa blogikirjoituksessaan vielä kertaalleen ”suursotaharjoituksista” ja niihin kutsumisista syntyneeseen jupakkaan.

Niinistö oli tänään eduskunnan puolustusvaliokunnan ja ulkoasiainvaliokunnan kuultavana asiasta. Niinistön mukaan liikkeellä on ollut väärääkin tietoa.

”Epäselvyyttä on ollut mm. siitä, millainen harjoitus Suomeen on 2020-luvun alussa suunnitteilla. Pääsotaharjoitukset ovat puolustusvoimien normaalia harjoitustoimintaa ja niitä järjestetään noin kahden vuoden välein – viimeisin suurempi oli vuonna 2009 Maanvyöry-harjoitus, johon osallistui noin 18 000 sotilasta. 1970- ja 1980-luvulla oli jopa 30 000–40 000 miehen sotaharjoituksia. Suurempi kokoonpano on tarpeen, jotta sotilaat oppivat johtamaan.”

Niinistö kirjoittaa, että keskustelua herättänyt pääsotaharjoitus olisi Ruotsin Aurora-harjoituksen kaltainen monikansallinen, kaikki puolustushaarat käsittävä niin sanottu joint-harjoitus, joka olisi puolustusselonteon mukainen.

”Siihen voisi osallistua esimerkiksi kymmenisen tuhatta varusmiestä, mikä on yleensä loppusotakokoonpano varusmiesikäluokalla, sekä joitain tuhansia reserviläisiä.”

Niinistö toistaa kertoneensa valiokuntakuulemisessa, että informoi eri maiden puolustusministereitä mahdollisuudesta osallistua Suomessa mahdollisesti järjestettävään monikansalliseen sotaharjoitukseen.

”Minkäänlaisia virallisia kutsuja ei kuitenkaan ole esitetty.”

Martti Ahtisaari paljastaa talvisodan kansallisen muistomerkin

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen

Talvisodan kansallinen muistomerkki paljastetaan yleisölle marraskuun 30. päivä Kasarmitorilla Helsingissä.

Muistomerkin paljastaa hankkeen suojelija, presidentti Martti Ahtisaari. Tervehdyksen esittävät tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja Talvisotayhdistyksen puheenjohtaja Ossi Kettunen.

Muistomerkki on osa Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuotta ja Suomen syntymäpäiväviikon juhlintaa.

Kello 17 alkava tilaisuus on myös yleisölle avoin. Muistomerkin paljastustilaisuuden jälkeen pidetään kutsuvieraille pääministeri Juha Sipilän vastaanotto Säätytalossa.

Osavoitto ”Loimaan kassasta” ei riittänyt – SAK:laiset työttömyyskassat valittavat korkeimpaan oikeuteen

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander

SAK:laiset työttömyyskassat ovat tänään jättäneet valituslupahakemuksen ja valituksen korkeimpaan oikeuteen. Valitus liittyy monta vuotta kestäneeseen prosessiin, joka koskee Yleisen työttömyyskassan YTK:n tapaa markkinoida omia palveluitaan vuosina 2013–2015.

Markkinaoikeus totesi syyskuun lopulla, että ”Loimaan kassana” tunnetun YTK:n yksi mainosvideo oli harhaanjohtava. Siinä vertailtiin eri työttömyyskassojen jäsenmaksuja. Kassa antoi väärän mielikuvan, että sen jäsenmaksu on edullisin.

Koko prosessi lähti liikkeelle vuonna 2014, kun Julkis- ja hyvinvointialojen liitto JHL kanteli eduskunnan oikeusasiamiehelle YTK:n markkinointitempauksesta, jossa se mainosti liiton mielestä omaa työttömyyskassaansa väärin perustein muita halvemmaksi.

Asian selvittämistä vaati JHL:n lisäksi kahdeksan muun SAK:laisen liiton kassaa. JHL:n työttömyyskassan johtaja Pasi Koskinen totesi markkinaoikeuden päätöksen jälkeen, että oli jo puoli voittoa, että oikeus ylipäänsä tutki asian.

– Markkinoinnille saadaan näin selkeät pelisäännöt lainsäädännössä, hän totesi tuolloin Demokraatille.

Yhden mainosvideon tuomitseminen harhaanjohtavaksi ei kuitenkaan riitä SAK:laisille työttömyyskassoille. Se vaati alun perin laajempaa kieltovaatimusta YTK:n markkinoinnissa. Markkinaoikeuden mielestä se taas olisi estänyt YTK:lta hintavertailun esimerkiksi tietyn tulotason palkansaajille. JHL:n työttömyyskassa piti oikeuden tulkintaa kieltovaatimuksesta ja oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuudesta vääränä.

Pasi Koskinen JHL:stä arveli jo lokakuun alussa, että työttömyyskassat ”todennäköisesti” valittavat päätöksestä korkeimpaan oikeuteen. Valituslupahakemus ja valitus on nyt jätetty korkeimpaan oikeuteen, joka käyttää ylintä tuomiovaltaa muun muassa riita-asioissa.

”Sanni Grahn-Laasonen sulkee silmänsä ongelmilta – toistuvasti”

SDP:n kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen on yhdessä opettajajärjestö OAJ:n kanssa huolissaan ammatillisen koulutuksen reformiin liittyvistä ongelmista, joilta opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) toistuvasti sulkee silmänsä.

Mäkisalo-Ropponen haluaa kiinnittää ministerin huomion työvoimakoulutukseen kirjallisella kysymyksellään .

Työvoimakoulutuksen uudistaminen on yksi osa ammatillisen koulutuksen reformia. Sen keskeinen tavoite on reagoida nopeasti ongelmiin työmarkkinoilla sekä nostaa väestön työllisyysastetta. Vuoden 2018 alusta työvoimakoulutusta ohjataan, rahoitetaan ja toteutetaan kahden eri rahoitus- ja ohjausjärjestelmän puitteissa.

Työ- ja elinkeinohallinnolla säilyy vastuu työvoimakoulutustarpeiden ennakoinnista, koulutustarjonnan suuntaamisesta, työnhakijoiden ohjaamisesta, opiskelijavalinnasta ja työttömyysetuuden maksamisen työvoimapoliittisten edellytysten selvittämisestä.

Tutkintotavoitteinen ja osa tutkintoon johtamattomasta työvoimakoulutuksesta siirtyy osaksi opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnoimaa ammatillista koulutusta ja valtionosuusrahoituksen piiriin siirtyy tähän tarkoitukseen asteittain 80 miljoonaa euroa.

Mäkisalo-Ropposella on lista huolia esitettävänään:

– Uuteen ammatilliseen koulutukseen siirtymisen käytännön toteutus, kireä aikataulu ja valtakunnallisen Ura-järjestelmän päivitys vasta vuodenvaihteessa ovat synnyttäneet ongelmia, joihin on puuttuva välittömästi.n.

– Kuka on vastuussa siitä, jos työvoimakoulutuksen epärealistinen aikataulu ja tekniset ongelmat järjestelmissä aiheuttavat useille sadoille aikuiskouluttajille lomautuksia ja osa-aikaistamisia?

Viime ja tämän vuoden aikana pakkolomat ja irtisanomiset ovat koskettaneet 600 aikuisopettajaa. Ja tilanne vain pahenee.

Lisäksi sd-edustaja huomauttaa, että katkos uhkaa synnyttää 2–3 kuukauden mittaisen lomautusjakson sadoille aikuiskoulutuksen opettajille.

– Tampereen, Turun ja Helsingin osalta pelkästään on noin kaksisataa opettajaa yt-neuvottelujen piirissä. Heistä noin 130 uhkaa lomautus ja 70 uhkaa irtisanominen.

Jo ilman työvoimakoulutuksen viivettäkin aikuiskoulutuksen opettajien tilanne on Mäkisalo-Ropposen mukaan vaikea.

– Viime ja tämän vuoden aikana pakkolomat ja irtisanomiset ovat koskettaneet 600 aikuisopettajaa. Ja tilanne vain pahenee. Tähän mennessä tiedossa olevien yt-neuvottelujen seurauksena ensi vuonna irtisanotaan noin 60 opettajaa ja lomautetaan toistasataa.

– Työvoimakoulutukseen toteutetut muutokset aiheuttavat useiden kuukausien viivettä työvoimakoulutuksen järjestämiseen, työllistymiseen ja aikuiskoulutuksen opettajien työllisyyteen. Menikö kaikki oikein, ministeri Grahn-Laasonen, kysyy Mäkisalo-Ropponen.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta