Tyovaen Musiikkitapahtuma Valkeakoskella 28.-31.7.2016

EU-komissaari: ”Olemme saaneet tarpeeksemme” – patistaa maksamaan verot maahan, jossa voitot tehdään

Kuva: Lehtikuva/AFP
LKS 20160128 EP3920; European Commissioner for Economic and Financial Affairs, Taxation and Customs Pierre Moscovici gestures as he addresses journalists at the European Commission offices in Paris on November 19, 2015. LEHTIKUVA / AFP PHOTO / ERIC PIERMONT
Talouskomissaari Pierre Moscovicin mukaan yritysten tulisi maksaa veronsa maihin, joissa ne tekevät voittonsa.

Yritysten pitäisi maksaa verot voitoistaan maihin, joissa ne tekevät voiton, sanoo EU:n talousasioista vastaava komissaari. Talouskomissaari Pierre Moscovici ottaa kantaa yritysten verosuunnitteluun vain päiviä sen jälkeen, kun paljastui, että huonekalujätti Ikea on saavuttanut verosuunnittelun avulla jopa miljardin euron hyödyn kuuden vuoden aikana.

– Olemme saaneet tarpeeksemme monikansallisten yritysten tavasta maksaa veronsa maihin, joissa verotus on kevyempää, Moscovici kertoi Etelä-Ranskassa.

Moscovici ei halunnut nimetä tiettyjä yrityksiä. Laskelmien mukaan EU-alue menettää verokikkailun takia arviolta 50–70 miljardia euroa vuodessa.

EU-maat aloittivat verosääntöjensä muuttamisen ja tarkastelun sen jälkeen, kun vuonna 2014 kävi ilmi, että Ikean ja Pepsin kaltaiset suuryritykset olivat solmineet salaisia verosopimuksia muun muassa Luxemburgin kanssa ja onnistuneet laskemaan veroprosenttinsa jopa yhteen prosenttiin.

Viime kuussa Google suostui maksamaan jopa yli 170 miljoonaa euroa Britannialle viranomaisten pyydettyä selvitystä yrityksen verosuunnittelusta.

Suomen raja voi siirtyä 40 metriä vuonna 2017

Norjan pääministeri on saanut virallisen esityksen Haltin huipun lahjoittamisesta Suomelle satavuotislahjaksi, kertoo norjalainen yleisradioyhtiö NRK. Lahjoitusta esittää norjalainen Kaivuonon kunta, jonka alueella Haltin korkein kohta sijaitsee.

Pääministeri Erna Solberg kertoi Norjan TV2:lle, että asiaa mietitään, mutta siihen liittyy muodollisia haasteita.

Lahjoitus, jonka myötä Suomi saisi uuden korkeimman kohdan, tarkoittaisi rajan siirtämistä 40 metrillä. Suomi täyttää sata vuotta ensi vuonna.

Tällä hetkellä Suomen korkein Haltin rinteessä sijaitseva kohta on 1324 metriä merenpinnan yläpuolella. Jos Norja lahjoittaisi huipun Suomelle, nousisi korkein kohta seitsemällä metrillä.

Asiasta kertoi ensimmäisenä Suomessa Yle.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

LM: Kokoomusministeri laajentaisi turvapaikanhakijoiden työtoimintamahdollisuuksia

Kuva: Lehtikuva/Heikki Saukkomaa
Kokoomus

Sisäministeri Paula Risikko (kok.) haluaisi laajentaa turvapaikanhakijoiden työtoimintamahdollisuuksia, kertoo Lännen Media.

Risikon mukaan työtoimintaa voitaisiin järjestää myös vastaanottokeskusten ulkopuolella. Näin tarjolla olisi enemmän ja mielekkäämpää työtä sillä aikaa, kun turvapaikkahakemuksia käsitellään.

Risikon mukaan nykylainsäädäntö rajoittaa toimintaa, sillä laissa puhutaan vastaanottokeskuksessa järjestettävästä opinto- ja työtoiminnasta. Hän sanoo, että lainsäädäntö on arvioitava uudelleen.

Laissa on määritelty, että turvapaikanhakijan on osallistuttava toimintaan, jotta vastaanottorahaa ei vähennettäisi.

Risikko on maahanmuuton ministerityöryhmän puheenjohtaja. Hän aikoo ottaa asian ryhmän käsittelyyn syksyllä.

Keskustelua aiheesta

Keskustan Kaikkonen: ”Parempi olisi, jos rasistisia aivopieruja ei ilmoille pääsisi”

Kuva: Lehtikuva / Roni Rekomaa
LKS 20160726 // LKS 20160701 Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen eduskunnan täysistunnossa 1. heinäkuuta 2016. Eduskunta kokoontui kesken loman täysistuntoon kuuntelemaan pääministerin ilmoitusta ja keskustelemaan Britannian EU-eron vaikutuksista. LEHTIKUVA / RONI REKOMAA
– Parempi olisi, jos rasistisia aivopieruja ei ilmoille pääsisi, keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen sanoo STT:n haastattelussa. Kaikkonen toivoo perussuomalaisten käyvän vähintään sisäisen keskustelun siitä, mikä on sopivaa.

Perussuomalaisten riveistä kuuluneet muslimivastaiset kommentit nousevat esiin, kun hallituspuolueiden eduskuntaryhmien puheenjohtajat tapaavat elokuussa. Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen kertoo nostavansa asian tuolloin esiin.

Kaikkonen toivoo, että perussuomalaiset kävisivät vähintään sisäisen keskustelun siitä, mikä on sopivaa.

Islamin vastaisilla kommenteillaan on hätkähdyttänyt varsinkin perussuomalaisten nuorisojärjestön puheenjohtaja Sebastian Tynkkynen.

Perussuomalaisten kansanedustaja Teuvo Hakkarainen on kirjoittanut haluavansa ”muslimit pois maasta”.

Hallituskumppaneiden kantoja perussuomalaisten kommentteihin ehdittiin jo odottaa.

Jään rikkoi eilen kansanedustaja Ben Zyskowicz (kok.). Kokenut kokoomusedustaja arvosteli Tynkkystä Facebook-kirjoituksesta, jossa hän vaati vailla Suomen kansalaisuutta olevien muslimimaahanmuuttajien karkottamista.

– Jos keskustelu alennetaan tälle tasolle, minä voin yhtä hyvin vaatia, että Tynkkynen palautetaan BB-taloon, Zyskowicz vertasi tiedotteessaan.

SDP:n puolusihteeri Reijo Paananen tervehti Zyskowicin kannanottoa Facebookissa näin:

– Hallituspuolueessa herättiin vihdoin – pinnat siitä! Koskahan keskustassa joku rohkenee sanoa sanansa? Paananen kysyi.

Tänään vihdoin kuului keskustastakin – kiitos Antti Kaikkosen, joka sanoo nostavansa asian esiin, elokuussa.

Jo aiemmin perussuomalaisten toimintaan kiinnitti huomiota SDP:n kansanedustaja Tytti Tuppurainen, joka kysyi, onko rasisistisesta toiminnasta tullut jo hallituspuolueen toimintatapa.

– Mikäli taas kyse on maailmankatsomuksesta, on Suomessa syytä perusteelliseen itsetutkiskeluun. Rasismi ei ole enää yhteiskunnallinen reunailmiö, kummajainen, vaan hallituspuolueen piirissä tehtävää politiikkaa.

– Puolue otti Tynkkysen puheet sosiaalisessa mediassa omikseen, Tuppurainen totesi kannanotossaan viime viikolla.

SDP:n puoluesihteeri Reijo Paananen on muistuttanut, että perussuomalaiset on sitoutunut rasismin vastaiseen toimintaan, kuten kaikki muutkin eduskuntapuolueet.

Anttilan konkurssi paljasti lainsäädännön sudenkuopat — ”Nykyinen järjestelmä haittaa verkkokaupan kehittämistä”

Kuva: Jukka-Pekka Flander

SDP:n kansanedustaja Tytti Tuppurainen vaatii hallitusta ryhtymään toimiin konkurssilainsäädännön uudistamiseksi, jotta lainsäädäntö vastaisi paremmin kuluttajansuojan ja verkkokaupan muuttuneita vaatimuksia.

Tuppurainen sanoo aikovansa jättää asiasta kirjallisen kysymyksen hallitukselle jo tänään.

Kysymys konkurssilainsäädännön suhteesta kuluttajansuojaan nousi ajankohtaiseksi kesällä Anttila Oy:n ajauduttua konkurssiin.

Kuluttajansuoja riippuu nyt kohtuuttomasti siitä maksutavasta, jolla kuluttaja ostoksensa suorittaa.

Tuppirainen muistuttaa, että konkurssilakia on uudistettu edellisen kerran vuonna 2004.

— Paljon on kuitenkin ehtinyt tapahtua uudistuksen jälkeen erityisesti kuluttajien kaupankäyntitavoissa. Merkittävin muutos on verkkokaupan kasvu: kuluttajat hankkivat tavaroita ja palveluita verkkokauppapaikoista, joille maksu suoritetaan hyvin eri tavoin. Kuluttajansuoja mahdollisessa konkurssitilanteessa riippuu siitä, millaista maksutapaa kuluttaja on kaupassa käyttänyt, Tuppurainen kertoo.

Tuppurainen muistuttaa, että verkkomaksupalveluilla ja luottokorttiyhtiöillä kuluttajansuoja on turvattu hyvin: mikäli tavaran tai palveluntuottaja ajautuu konkurssiin, kuluttaja ei pääsääntöisesti joudu maksamaan ellei saa ostamaansa hyödykettä. Vastaavasti verkkopankkimaksu siirtyy konkurssipesän varoihin ja kuluttajan tavara- tai palvelusaaminen jää muiden velkojien kanssa samaan asemaan.

− Nykyinen järjestelmä haittaa verkkokaupan kehittämistä. Kuluttajansuoja riippuu nyt kohtuuttomasti siitä maksutavasta, jolla kuluttaja ostoksensa suorittaa. Lisäksi kuluttajansuoja saattaa vaihdella eri hyödykkeiden kesken suurestikin. Järjestelmää tulisi uudistaa niin, että kaikki kuluttajat asetettaisiin samaan yhdenvertaiseen asemaan, jossa näillä on oikeus saada maksamansa hyödykkeet ennen konkurssipesän velkojien saamisten suorittamista, Tuppurainen esittää.

Länsimetro ja Jorvin uusi sairaala: Harakka nostaa pöydälle Espoon miljoonaskandaalien todellisen vaaranpaikan

Kirjoittaja on kansanedustaja ja sd-ryhmän verovastaava.
– Esimakua sotesta, valitettavasti, SDP:n Timo Harakka varoittaa.

– Jorvin sairaalan myöhästymiseen ja kustannusten ylitykset osoittavat soten vaaranpaikan. Veronmaksajat eivät voi valvoa yhtiöitettyä tuotantoa, jota julkisuuslaki ei koske, varoittaa Uudenmaan kansanedustaja Timo Harakka (sd).

Ylen uutisten (25.7.) mukaan Jorvin uuden sairaalan käyttöönotto on myöhästymässä ainakin vuodella. Hinta on ylittymässä kymmenillä miljoonilla euroilla. Kaupunki ja rakennuttaja ovat riidoissa kustannuksista.

Yhtälö kalskahtaa tutulta viime kuukausien Länsimetro-uutisointia seuranneen espoolaisen korvissa. Länsimetron viivästymisen maksumiehet ja vastuulliset ovat yhä auki.

– Kuten Länsimetron tapauksessa, laskun maksajat eli kaupunkilaiset eivät voi valvoa, kuinka huolellisesti heidän edustajansa ovat toimineet. Jorvin kiinteistöyhtiön toimitusjohtaja kieltäytyy luovuttamasta hallituksen pöytäkirjoja, koska julkisuuslaki ei koske osakeyhtiöitä. Yhtiöittäminen heikentää demokratiaa ja tulee kalliiksi. Esimakua sotesta, valitettavasti, Harakka varoittaa.

Hän muistuttaa, että sosialidemokraatit torjuvat hallituksen aikeet yhtiöittää kaikki sosiaali- ja terveyspalveluiden tuotanto – myös julkisen vallan ja järjestöjen nykyiset palvelut.

Malli ei Harakan mukaan ota huomioon varsinkin sosiaalityössä arvokasta vapaaehtoistyön panosta.

– Vielä suurempi ongelma on, että yhtiöittäminen piilottaa miljardipäätökset julkisuudelta ja veronmaksajien valvonnalta.

– Hallituksen lupaama kolmen miljardin säästö kääntyy vähintään saman luokan lisäkuluksi. Kun päättäjät eivät joudu kantamaan todellista vastuuta, kustannukset karkaavat. Hallituksen sote on rahareikä.

Yhtiöittäminen hävittää vastuun ja heikentää avoimuutta.

– Hallitus ei saa luvattuja säästöjä muuten kuin heikentämällä palveluita, eli konsulttikielellä ”palvelulupausta tarkistamalla”, Harakka sanoo.

– Perustuslaki kuitenkin säätää kansalaisen oikeudet peruspalveluihin. Siitä sosialidemokraatit eivät anna periksi.

Lähes 30 vuoden kokemus yrityshallinnosta kertoo Harakalle, että osakeyhtiölaki ja julkisuuslaki ovat selkeässä ristiriidassa.

– Osakeyhtiön hallituksen jäsen on vastuussa osakkeenomistajille, ei kansalaisille. Huomattava henkilökohtainen korvausvastuu estää häntä tuomasta esiin epäkohtia, jotka ovat ahtaasti tulkiten yhtiön edun vastaisia. Kun yhtiövaltaa järjestelmällisesti kasvatetaan, ihmisten kannalta tärkeimmät päätökset salataan, eikä niistä käydä avointa kansalaiskeskustelua.

Harakan mukaan yhtiövallassa äänestäjille vastuullisten päättäjien yläpuolelle nousee hallitusammattilaisten ja konsulttien kovapalkkainen rälssi, joka toimii salaisuuden suojissa veronmaksajien ja palveluiden käyttäjien edusta piittaamatta.

– Julkisen vastuun siirtäminen yhtiövaltaan on kautta maailman oikeiston ideologinen hanke – jota Sipilän hallituskin toteuttaa niin liikenteessä, sotessa kuin koulutuksessa.

Sosialidemokraattien vaihtoehto on Harakan sanoin fiksu julkinen valta, joka huolehtii tasa-arvoisista palveluista tehokkaasti, yhteistyössä innovatiivisten yritysten kanssa.

– Kansalaisten osallistumista vahvistetaan, ei heikennetä, hän linjaa.