Komission keskiviikkona antama esitys käynnistää virallisesti jäsenmaiden neuvottelut vuosien 2021–2027 budjetista.
Edessä on kova vääntö, sillä osa jäsenmaista haluaisi säästää kokonaan Britannian jättämän aukon EU:n budjetissa. Myös

Suomen kannan mukaan “pienempi EU tarkoittaa pienempää budjettia”.

Komissio esittää, että budjetin sitoumukset olisivat seuraavalla budjettikaudella 1 279 miljardia euroa.

Budjettia suunnitellaan Britannian lähdön jälkeiselle ajalle. Neuvottelut käynnistyvät komission tänään antamasta esityksestä, joka vaatii jäsenmailta vielä paljon pureskelua. Neuvottelut kestävät todennäköisesti ainakin vuoden.

Komission varapuheenjohtajan Jyrki Kataisen (kok.) mielestä kyse on nyt poliittisista valinnoista.

– Se on poliittisista valinnoista kiinni. Jos halutaan tehdä vähemmän, pitää leikata enemmän, ei siinä mitään, Katainen sanoi suomalaismedialle ennakkoon antamassaan haastattelussa.

Poliitikkojen kannattaa hänen mielestään muistaa, että uudet menokohteet turvallisuudesta maahanmuuton hallintaan ovat sellaisia, joiden kansallisen hyödyn laskenta ei ole yksioikoista.

Kataisen mielestä budjetin kokoluokka eli 1,11 prosenttia bruttokansantulosta on uskottava ja maltillinen.

– Sen takia voisi kuvitella, että se toimisi keskustelun pohjana. Toiset haluavat enemmän ja toiset vähemmän.
Budjettiin on sisällytetty myös Euroopan kehitysrahasto, minkä takia budjetti on komission mukaan laajalti samalla tasolla nykyisen 2014–2020 budjetin kanssa.

Leikkuri iskisi yhteiseen maatalouspolitiikkaan ja alue- eli koheesiorahoihin. Molemmista leikattaisiin noin viisi prosenttia.
Maatalous ja koheesio ovat budjetin ehdottomasti isoimmat menoluokat.

Suomelle tärkeä harva asutus olisi säilymässä yhtenä koheesiorahojen jakokriteerinä. Jakokriteereitä tulee odotetusti aiempaa enemmän. Talouskehitys pysyy keskeisenä, mutta lisäksi huomioon otettaisiin esimerkiksi siirtolaisten vastaanottaminen.

Ulkorajojen valvontaan ja maahanmuuton hallintaan komissio esittää 33 miljardia euroa, mikä on tuntuvasti aiempaa 13 miljardia enemmän. Rahalla voitaisiin palkata 10 000 uutta rajavartijaa.

Puolustusrahasto kasvaisi merkittävästi, 13 miljardiin euroon, nykyisestä kokeiluvaiheesta.

Kuinka paljon Suomen maksu EU:lle kasvaisi riippuu siitä, miten paljon EU saa kerättyä uusia tuloja.

Komissio ehdottaa, että jäsenmailta kerättäisiin esimerkiksi muovin kierrätysmaksua. Maksu olisi sitä suurempi mitä heikommin muovia kierrätetään. Uusia tulokohteita on monia muitakin.

Uusien varojen osuus EU:n budjetista olisi komission mukaan noin 12 prosenttia, eli ne tuottaisivat 22 miljardia euroa.

Oikeusvaltioperiaatteiden noudattaminen sidotaan odotetusti EU-rahan saamisen ehdoksi.

Komissio on jo pitkään hakenut keinoa, jolla luottamus oikeuslaitoksen toimivuuteen voitaisiin sitoa rahan saamiseen. EU-maat voisivat nyt annetun esityksen mukaan keskeyttää tai rajoittaa maksatuksia vakavissa tilanteissa.

– Tämä ei ole kovistelua Itä-Euroopan maita kohtaan, vaan tämä tarkoittaa kaikkia jäsenmaita. Pitäisin hyvin kummallisena, jos tätä ei voitaisi hyväksyä, Katainen sanoo.

Menettely käynnistyisi komission esityksestä, minkä jälkeen päätös kuuluisi jäsenmaille määräenemmistöllä. Yksittäiset Erasmus-opiskelijat tai alueelliset toimijat eivät kärsisi sanktiosta, koska komission mukaan maan hallituksella olisi velvollisuus huolehtia maksatuksista – joskin omalla rahalla.

Katainen kertoo esittäneensä, että rahan saaminen olisi sidottu arvoihin laajemminkin. Mekanismin löytäminen oli kuitenkin laillisesti vaikeaa. Komission viesti on hänen mukaansa kuitenkin selvä.

– Tämä on erittäin vahva viesti. Ehkä suurin haaste Euroopassa on tällä hetkellä, että perusarvoja ryhdytään kyseenalaistamaan.