Palkittu politiikan aikakauslehti
41€/4kk

Politiikka

EU-maiden johtajat huippukokoukseen tänään – käsittelyssä muun muassa rokotteisiin liittyvät pulmat

LEHTIKUVA / HEIKKI SAUKKOMAA
Suomea kokouksessa edustaa pääministeri Sanna Marin (sd.).

EU-maiden johtajat aloittavat tänään huippukokouksen, jossa keskustellaan muun muassa koronarokotteista sekä pandemian hallinnasta.

DEMOKRAATTI/STT

Demokraatti

Eri puolilla Eurooppaa on kiristetty rajoituksia, jotta koronaviruspandemian kolmatta aaltoa pystyttäisiin hillitsemään. Huippukokouskin järjestetään videoyhteyden välityksellä tautitilanteen vuoksi, vaikka alun perin johtajien piti kokoontua kasvokkain Brysseliin.

Suomea kokouksessa edustaa pääministeri Sanna Marin (sd.).

EU-johtajien odotetaan keskustelevan esimerkiksi rokotteiden tuotannosta ja jakelusta. EU-komissio kertoi eilen väliaikaisista tiukennuksista koronarokotteiden vientiin unionin ulkopuolelle.

Komissio haluaa, että koronarokotteiden vientilupien myöntämisessä tarkasteltaisiin vastavuoroisuuden ja suhteellisuuden periaatteita. Käytännössä rokotevientiä EU:sta voitaisiin esimerkiksi rajoittaa sellaisten maiden osalta, jotka tuottavat itsekin rokotteita ja jotka ovat EU:ta pidemmällä rokotuksissaan.

Tiukemmilla rajoituksilla pyrittäisiin turvaamaan rokotusten saatavuutta EU-maissa. Rokotetuotannon pullonkaulojen vuoksi rokotteita ei ole saatu alkuvuonna liikkeelle niin paljoa kuin on toivottu.

SUOMI ON yleisesti suhtautunut vientirajoitusten tiukentamiseen varauksella ja halunnut välttää tilanteita, joissa tiukoista rajoituksista voisi seurata vastatoimia. Eurooppaministeri Tytti Tuppurainen (sd.) sanoi tiistaina eurooppaministerien kokouksen jälkeen, että Suomi toivoo ratkaisujen löytyvän ensisijaisesti neuvottelemalla.

–  Kauppa on aina kahden kauppaa. Emme myöskään halua olla rokotekaupankäynnillä synnyttämässä sen kaltaisia uusia kaupan esteitä, jotka sitten tätä orastavaa jälleenrakennukseen liittyvää kasvua saattaisivat tavalla tai toisella nujertaa, Tuppurainen sanoi.

Tiukemmilla vientirajoituksilla on arvioitu olevan mahdollista vaikutusta rokotevientiin esimerkiksi Britanniaan. EU-komissio ja Britannian hallitus julkaisivat kuitenkin keskiviikkoiltana yhteisen lausunnon, jossa ne korostivat työskentelevänsä sellaisten ratkaisujen puolesta, mistä olisi hyötyä kummallekin osapuolelle.

Ei pitäisi lähtökohtaisesti syyllistää tätä EU:n yhteishankintaa.

HUIPPUKOKOUKSESSA NOUSSEE esiin joidenkin jäsenmaiden vaatimuksia korjauksista koronarokotteiden jakotapaan EU-maiden välillä. Erityisesti Itävallan liittokansleri Sebastian Kurz on pitänyt asiasta meteliä.

EU-maat ovat hankkineet koronarokotteita yhteishankinnan kautta. Sopimukset lääkeyhtiöiden kanssa on neuvoteltu komission johdolla. EU:n tilaamat rokoteannokset jaetaan jäsenmaille väestöosuuksien mukaan. Jos jotkin jäsenmaat eivät ole halunneet lunastaa täysiä osuuksiaan, muut ovat voineet ostaa ylimääräiseksi jääneitä rokotteita oman osuutensa päälle.

Jäsenmaat ovat siis käytännössä käyneet jatkuvia neuvotteluja rokotteiden jakamisesta. Tyytymättömyys jakotapaan kumpuaa osin siitä, että osa oli laskenut rokotestrategiassaan paljon Astra Zenecan koronarokotteen varaan ja jättänyt lunastamatta täysiä osuuksiaan muiden valmistajien rokotteista.

Astra Zeneca ei ole toimittanut odotettua määrää rokoteannoksia EU:hun, joten siihen luottaneet maat saattavat kokea joutuneensa hankalaan tilanteeseen.

Tuppurainen piti tiettyjen jäsenmaiden käyttämää sävyä rokotejakokeskustelussa valitettavana.

–  Ei pitäisi lähtökohtaisesti syyllistää tätä EU:n yhteishankintaa, jos on itse tehnyt valintoja, jotka johtavat siihen, että tällä hetkellä niitä rokotteita on vähemmän, Tuppurainen sanoi tiistaina.

Tuppuraisen mukaan Suomi tukee ratkaisun löytämistä asiaan. Suomen osuus EU:n rokotehankinnoista on 1,23 prosenttia, mutta Suomi on myös hankkinut itselleen muilta ylimääräiseksi jääneitä rokotteita.

YHDYSVALTOJEN PRESIDENTTI Joe Biden vierailee videokokouksessa ja hänen kanssaan johtajat keskustelevat transatlanttisesta suhteesta.

Huippukokouksessa käsitellään myös EU:n Turkki-suhdetta. Itäisellä Välimerellä jännitteet kiristyivät viime vuonna muun muassa kiisteltyjen kaasunetsintöjen vuoksi. Nyttemmin jännitteet ovat hieman lieventyneet, mutta ilmassa on edelleen vakavia huolia esimerkiksi Turkin demokratia- ja ihmisoikeuskehityksestä.

Jos huippukokous olisi järjestetty fyysisenä kokoontumisena, luvassa olisi ollut myös strateginen keskustelu Venäjä-suhteesta, mutta videokokouksessa vastaavan keskustelun käyminen ei ole mahdollista.

Huippukokouksessa käsitellään myös sisämarkkinoita, talouskysymyksiä ja digitalisaatiota. Lisäksi luvassa on eurohuippukokous, jonka aiheena on euron kansainvälisen aseman vahvistaminen.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Palkittu politiikan aikakauslehti
41€/4kk

Huomasitko nämä?

Luetuimmat

Uusimmat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

va. päätoimittaja: Rane Aunimo
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

Tf. chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE