Niin sanotussa taakanjakoasetuksessa komissio, EU-parlamentti ja EU-maat sopivat kunkin maan ilmastopäästöjen vähennyksistä päästökaupan ulkopuolisilla aloilla.

Niillä tarkoitetaan liikennettä, maataloutta, rakennusten lämmitystä ja jätehuoltoa. Suomen tulee vähentää päästöjään 39 prosenttia vuoteen 2030 mennessä vuoden 2005 tasosta.

Ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk.) kertoo, että neuvotteluiden loppumetreillä EU-parlamentti tavoitteli kunnianhimoisempia päästövähennyksiä kuin mistä EU-maiden ministerit olivat keskenään sopineet. Lopulta päädyttiin kompromissiin, jossa muun muassa lieviä lisävähennyksiä jaettiin tasaisesti kaikkien jäsenmaiden kesken.

Suomen 39 prosentin vähennysvelvoite on tiukimpien joukossa EU:ssa. Sen saavuttamisessa auttavat sopuun sorvatut joustokeinot. Näistä Suomi aikoo Tiilikaisen mukaan käyttää ainakin mahdollisuutta siirtää päästökaupan yksiköitä taakanjakosektorille. Tämä tehdään ministerin mukaan täysimääräisesti.

Toimeenpanokeinot on jo hyvin pitkälti mietitty. Suurimmat päästövähennykset aiotaan raapia liikenteestä, Tiilikainen sanoo.

– Jo ensi vuoden budjetissa on sähköautoilun ja kaasuautoilun edistämiseksi esimerkiksi sähköautojen hankintatuki ja muutostuet, jos siirrytään kaasu- tai etanolikäyttöisiin autoihin.

Tiilikainen korostaa, että ilmastotoimiin on nyt hyvä ryhtyä jäsenmaissa, kun EU-tasolla on saatu pitkäkestoinen sopu. Jo aiemmin kokoon on kursittu yhteisymmärrys päästökaupasta ja metsien hiilinielujen laskentasäännöistä eli lulucf:stä.

– Tärkeintä tässä koko revohkassa on se, että EU on kokonaisuutena vienyt lainsäädäntöön Pariisin sopimuksen toimeenpanon, Tiilikainen korostaa.