Romania on EU:n vaihtuva puheenjohtajamaa, joka on kutsunut EU-väen epäviralliseen huippukokoukseen tähän vuorten ympäröimään keskiaikaiseen kaupunkiin. Britannia ei ole mukana.

Asialistalla on yksi aihe: EU:n tulevaisuus. Keskustelu pulppuaa todennäköisesti myös nimityksiin, jotka yritetään hoitaa tällä kertaa ilman ylimääräistä draamaa. Päätöksiä ei tänään vielä tehdä.
Suomesta paikalla on pääministeri Juha Sipilä (kesk.).

Avautumassa on neljä paikkaa: huippukokouksia johtavan Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan paikka, komission puheenjohtajuus, korkean edustajan eli EU:n ulkoministerin paikka sekä Euroopan keskuspankin pääjohtajuus.

Kaksi äänesti Junckeria vastaan

EU-maat halunnevat välttää viiden vuoden takaisen farssin, jossa komission puheenjohtajan, luxemburgilaisen Jean-Claude Junckerin nimitykseen tarvittiin kolme huippukokousta ja kolme kuukautta.

Unkarin Viktor Orban ja Britannian David Cameron äänestivät lopulta Junckerin nimitystä vastaan. Korkean edustajan, italialaisen Federica Mogherinin nimityksessä yksi pidättäytyi antamasta ääntään.

Sopuisasti ei sujunut myöskään huippukokouksia johtavan, puolalaisen Donald Tuskin kauden pidennys kaksi vuotta sitten. Puola äänesti omaa maanmiestään vastaan maan sisäisen ristivedon takia.

EKP:n pääjohtajan, italialaisen Mario Draghin seuraajaksi on veikkailtu myös suomalaisnimiä. Bloombergin tuoreen ekonomistikyselyn mukaan Erkki Liikanen olisi toiseksi suosituin tehtävään ja Olli Rehn neljänneksi suosituin. Listan kärkeen on kiilannut Ranskan keskuspankin johtaja Francois Villeroy de Galhau.

EU-vaaleihin on latautunut paljon jännitystä siitä, kuinka vahvan aseman EU:ta hajottavat oikeistopopulistit saavat ja miten puolueet onnistuvat kokoamaan rivinsä.

Huippukokouspöydässä, jossa nimityksistä päätetään, istuu päämiehiä poliittisen kentän eri laidoilta. Italian hallituksessa istuvat oikeistopopulistit ovat kokoamassa populistirintamaa, ja nähtäväksi jää, miten puolueiden ulkopuolelta valtaan noussut pääministeri Giuseppe Conte toimii EU-pöydässä.

Unkarin Viktor Orban näyttää kallistuvan yhä voimakkaammin poispäin Euroopan keskustaoikeistosta (EPP) kohti oikeistopopulistien rintamaa. Orban ilmoitti aiemmin viikolla, että hän ei tue oman puolueryhmittymänsä ehdokasta Manfred Weberia komission puheenjohtajaksi.

Myös Euroopan parlamentin on hyväksyttävä komission uusi puheenjohtaja.

Suomella ei puheenjohtajana ratkaisevaa roolia

Heinäkuussa alkava EU-puheenjohtajuus ei anna Suomelle erityistä roolia nimitysvyyhdissä. Lankoja selvittelee huippukokouksia johtava Tusk.

Tusk saattaa kutsua EU-johtajat koolle nopeasti EU-vaalien jälkeen, jolloin päätöksiä nimistä voitaisiin periaatteessa tehdä jo kesäkuussa.

Komission puheenjohtaja pyytää jäsenmailta komissaariehdokkaita vähän myöhemmin. Sukupuolten tasapainosta puhutaan paljon, ja on mahdollista, että jäsenmailta pyydetään sekä mies- että naiskomissaariehdokasta.

EU-kuplassa veikkaillaan tulevia nimiä jo vilkkaasti. Komission seuraava puheenjohtaja voi olla joku eurooppalaisten puolueryhmittymien kärkiehdokkaista – tai sitten ei. EU-maat eivät ole luvanneet, että suurimman puolueryhmän kärkiehdokas valitaan automaattisesti komission johtoon.

Rinnalta voi kirmata ohi esimerkiksi Michel Barnier tai liberaaliryhmän Margrethe Vestager, jos paikalle halutaan nostaa pätevä nainen.

STT–ANNIINA LUOTONEN