Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen on luvannut, että tuleva esitys kunnioittaa kansallisia järjestelmiä. Esimerkiksi Pohjoismaille on valmistelun aikana vakuuteltu, että esityksessä ei kajota toimivaan malliin, jossa palkoista sovitaan työmarkkinaosapuolten välisissä neuvotteluissa.

EU-komissio kuitenkin pyrkii esityksellään takaamaan sen, että riittävä toimeentulo pystyttäisiin takaamaan työntekijöille kaikissa jäsenmaissa.

– Kaikilla on oltava pääsy minimipalkkaan joko työehtosopimusneuvottelujen kautta tai lakisääteisen minimipalkan kautta, von der Leyen sanoi puhuessaan parlamentille syyskuussa.

Suomi on yksi kuudesta EU-maasta, joissa ei ole laissa säädettyä minimipalkkaa. 21 jäsenmaassa on minimipalkkalaki.

Ongelmaksi on muodostunut se, että läheskään aina työstä saatava palkka ei riitä elämiseen.
Von der Leyen on painottanut, että palkkojen polkemiseen on puututtava, koska huonot palkat tuhoavat työn arvoa ja luovat epäreiluja kilpailuasetelmia EU:n sisämarkkinoille.

EU-tasolla etenevä minimipalkkakeskustelu tarkoittaa myös sitä, että Suomen on muodostettava oma kantansa asiaan.

Ajatuksen suomalaisen minimipalkkalain tarpeesta heitti ilmoille kuun alussa vasemmistoliiton puheenjohtaja, opetusministeri Li Andersson, joka vaati toimia, kun työnantajia edustava Metsäteollisuus ry ilmoitti lopettavansa keskitettyjen työehtosopimusten neuvottelemisen.

Pääministeri Sanna Marin (sd.) kuitenkin toppuutteli tuolloin laajojen johtopäätösten vetämistä yhden uutisen perusteella ja sanoi, ettei näe akuuttia tarvetta minimipalkkalain säätämiselle Suomessa.