Nyt Saksan hallituskuvioiden selvittyä on odotettavissa kevään aikana entistä aktiivisempaa Eurooppa-keskustelua. Ranskan presidentti Macron on jo omat teesinsä esitellyt, samoin Euroopan Unionin komissio. Enemmän Eurooppaa ja tiiviimpää yhteistyötä niin talouden kuin turvallisuuden saralla. Tällä viikolla tuli julki Suomen hallituksen ja seitsemän muun EU-maan yhteiskannanotto euro-alueen kehittämiseksi. Se korosti pieniä askelia ja varovaisuutta, ja tulkitsen sen olleen ennen kaikkea viesti Saksan ja Ranskan suuntaan siitä, ettei nyt ole aika suuriin euro-alueen uudistuksiin.

Samaan aikaan, kun hallituksissa eri puolilla Eurooppaa pohditaan vastauksia EU-komission ja mahdollisesti Saksan ja Ranskan yhteisiin uudistusesityksiin, on julkinen kansalaiskeskustelu EU:n tulevaisuudesta ollut hyvin vähäistä. Mitä kansalaiset haluavat EU:lta? Mihin asioihin sen tulisi keskittyä tulevaisuudessa entistä enemmän ja mihin mahdollisesti vähemmän? Mielestäni tämä kansalaisnäkökulma on aivan keskeinen EU:n legitimiteetin eli oikeutuksen kannalta. Siksi olen kannustanut Sipilän hallitusta eri yhteyksissä järjestämään myös tilaisuuksia, joissa ihmiset voisivat tuoda kantansa esille.

Suomi toimii EU-puheenjohtajamaana 1.7.2019 alkaen. Parhaillaan valmistaudutaan puheenjohtajuuskautemme ohjelmaan. Mitä asioita Suomi haluaa erityisesti edistää puheenjohtajuutensa aikana. EU-vaalien jälkeinen puheenjohtajuuskausi on merkittävä, koska tuolloin valmistellaan myös komission työohjelmaa vuosiksi eteenpäin.

Tästä syystä olisi tärkeää huolehtia, että ohjelmalla on mahdollisimman laaja poliittinen tuki. Toivon, että pääministeri Sipilä tarttuu esitykseemme parlamentaarisesta valmistelusta. Uskon, että Suomenkin sosialidemokraateilla on halua kantaa vastuuta ja olla vaikuttamassa EU:n kehitykseen.