Näin ollen Suomen kasvuvauhti on vielä tänä vuonna EU- ja euroalueiden keskiarvojen yläpuolella, mutta ensi vuonna Suomi uhkaa tipahtaa hitaampaan joukkoon.

Komissio ennakoi, että EU-jäsenmaiden bruttokansantuote kasvaa tänä vuonna 1,4 prosenttia ja tahti pysyy samana myös tulevana vuonna.

Ennustettu kasvuvauhti on hitaampaa kuin vielä syksyllä arvioitiin. Silloin ennuste tälle vuodelle oli 1,5 prosenttia.

Talouskomissaari Paolo Gentiloni kuvailee eurooppalaisia talousnäkymiä vakaiksi, vaikka kasvu pysyy tulevina vuosina hillittynä.

– Olemme nähneet myös rohkaisevaa kehitystä sen osalta, että kauppajännitteet ovat vähentyneet ja sopimukseton brexit vältettiin, Gentiloni sanoo tiedotteessa.

Epävarmuus jatkuu

Maailmantaloutta ympäröivät riskit eivät kuitenkaan ole täysin hälventyneet. Uutta epävarmuutta luo muun muassa epäselvyys EU:n ja Britannian tulevasta suhteesta tämän vuoden siirtymäajan jälkeen.

Uusi uhka on myös koronavirus. Komissio pitää lähtöoletuksena sitä, että virusepidemian huippu saavutetaan alkuvuoden aikana ja globaalit vaikutukset jäävät suhteellisen rajatuiksi. Epidemian pidentyessä vaikutukset maailmantalouteen todennäköisesti kasvavat, komissio huomauttaa.

Kasvu EU:ssa perustuukin monelta osin kotimarkkinoihin. Komissio arvioi, että eurooppalaista talouskasvua tukevat erityisesti työllisyyden kasvu ja kotitalouksien kulutus, joka jatkuu vahvana ansiotason nousun myötä.

Komission varapuheenjohtaja Valdis Dombrovskis kehottaa jäsenmaita käyttämään tämän tyynen sään hetken hyödyksi ja varautumaan tulevaan esimerkiksi kasvua tukevilla rakenneuudistuksilla.

– Maiden, joilla on runsaasti julkista velkaa, olisi lisäksi vahvistettava puolustustaan maltillisella finanssipolitiikalla, Dombrovskis sanoi.