Euroopan parlamentin puhemies: ”Terrorismi ei voita. Taistelemme lujasti näitä pelkureita vastaan.”

Kuva: Lehtikuva

Myös Euroopan parlamentin italialainen puhemies Antonio Tajani on kommentoinut Turun tapahtumia Twitter-tilillään lauantaina.

Hän kirjoittaa englanninkielisessä viestissään, ettei terrorismi tule voittamaan.

”Taistelemme lujasti näitä pelkureita vastaan. Olen lähellä Suomea, suomalaisia ja Turun viattomia uhreja.”

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

”Oikeita natseja” – Saksassa perinteiset valtapuolueet kehottavat äänestäjiä karttamaan AfD:tä

Kuva: LEHTIKUVA / AFP PHOTO
AfD:n vaalimainoksessa lukee "Saksa, rohkeutta"

Saksan liittopäivävaalien kiinnostavimmaksi kysymykseksi on nousemassa, kuinka suuren kannatuksen maahanmuuttovastainen Vaihtoehto Saksalle (AfD) -puolue saa.

Kyselyjen mukaan äärioikeisto saattaa jopa napata paikan liittopäivien kolmanneksi suurimpana puolueena.

Perinteiset valtapuolueet ovat kehottaneet äänestäjiä karttamaan AfD:tä. Aiemmin tällä viikolla sosiaalidemokraattien ulkoministeri Sigmar Gabriel vertasi puoluetta natseihin.

– AfD:tä johtavat ihmiset, jotka lietsovat vihaa ja levittävät natsipropagandaa. Ensi kertaa sitten toisen maailmansodan loppumisen Saksan parlamentissa tulee istumaan oikeita natseja, Gabriel sanoi.

Liittokansleri Angela Merkel keskittyy tänään kampanjoimaan vaalipiirinsä Mecklenburg-Etu-Pommerin niillä alueilla, joilla AfD voitti CDU:n osavaltiovaaleissa viime vuonna.

Eilen Merkel puhui Münchenissä, missä hän kehotti ihmisiä antamaan äänensä puolueille, jotka ”noudattavat perustuslakiamme 100-prosenttisesti”.

Sosiaalidemokraattien johtaja Martin Schultz puolestaan kampanjoi tänään Aachenissa Nordrhein-Westfalenin osavaltiossa.

Poliitikot kampanjoivat tänään viimeistä päivää

Saksassa poliitikot kampanjoivat tänään viimeistä päivää ennen huomisia liittopäivävaaleja.

Kyselyjen perusteella Merkelin kristillisdemokraatit säilyttää asemansa suurimpana puolueena noin 36 prosentin kannatuksella. Toisella sijalla ovat sosiaalidemokraatit, reilusti yli 10 prosenttiyksikköä kristillisdemokraatteja jäljessä.

 

Saksan vaalikampanjoissa loppurutistus – Sorsa-säätiön Majander: ”Schulz-hypestä ei näy enää jälkeäkään”

Kuva: LEHTIKUVA / AFP PHOTO

Saksassa poliitikot kampanjoivat tänään viimeistä päivää ennen huomisia liittopäivävaaleja.

Kyselyjen perusteella liittokansleri Angela Merkelin kristillisdemokraatit säilyttää asemansa suurimpana puolueena noin 36 prosentin kannatuksella. Toisella sijalla ovat sosiaalidemokraatit, reilusti yli 10 prosenttiyksikköä kristillisdemokraatteja jäljessä.

Kalevi Sorsa -säätiön toiminnanjohtaja, poliittisen historian dosentti Mikko Majander kirjoittaa Sorsa-säätiön blogissa, että sunnuntaina käytävien liittopäivävaalien alla ei Schulz-hypestä näy enää jälkeäkään.

– Mielipidemittaukset ovat saaneet sosiaalidemokraatit pelkäämään, että kannatus voi painua kaikkien aikojen pohjalukemiin. Hyvä jos alkaa yhä kakkosella, Majander arvioi.

Äärioikeisto saattaa jopa napata paikan liittopäivien kolmanneksi suurimpana puolueena.

Majander kuitenkin huomauttaa, että toki tuloksen ennustamiseen liittyy arvaamattomia tekijöitä.

– Lähtevätkö äänestäjät ylipäätään liikkeelle, kun Merkelin voittoa pidetään ennalta kuulutettuna? Kuinka uusi AfD onnistuu ihmisten tyytymättömyyden mobilisoinnissa vaaliuurnien äärelle?

Vaalien kiinnostavin kysymys onkin, kuinka suuren kannatuksen maahanmuuttovastainen Vaihtoehto Saksalle (AfD) -puolue saa.

Kyselyjen mukaan äärioikeisto saattaa jopa napata paikan liittopäivien kolmanneksi suurimpana puolueena.

 

”Jos äänestyksestä ei seuraa itsenäisyysjulistusta, moni pettyy” – Irakin kurdit vaaliuurnille, naapurit vastustavat

Kuva: LEHTIKUVA / AFP PHOTO
Kurdistanin liput liehuivat autonomisen alueen pääkaupungissa Arbilissa.

Irakin kurdit äänestävät itsenäisyydestä ensi viikon maanantaina.Verkossa ääniä voi antaa tästä päivästä lähtien. Vaikka itsenäisyysinto on itsehallintoalueella kova, sen johto ei aio julistaa aluetta vielä itsenäiseksi.

Ennemminkin kyse on neuvotteluasemien parantamisesta Irakin keskushallinnon kanssa, arvioivat vanhemmat tutkijat Toni Alaranta ja Wolfgang Mühlberger Ulkopoliittisesta instituutista.

– Itsenäisyysjulistuksessa panokset olisivat liian korkeat, Mühlberger arvioi.

Itsenäisyysjulistus voisi johtaa pahimmillaan aseelliseen konfliktiin paitsi Irakin keskushallinnon, myös naapurimaiden kanssa.

Tutkijoiden mukaan vahva kyllä-tulos äänestyksessä voisi auttaa kurdihallintoa neuvottelemaan keskushallinnolta paremmat ehdot rahanjaossa ja kiistanalaisten alueiden hallinnossa.

Esimerkiksi Kirkukin öljyalue ei virallisesti kuulu kurdialueisiin, mutta kurdit ovat käytännössä hallinneet sitä viime vuodet. Kirkukin kaupungin johto päätti viime kuun lopulla osallistua itsenäisyysäänestykseen.

Ainoastaan Israel on osoittanut suosiollisuutta itsenäisyyshankkeelle.

Vaikka kurdien keskuudessa itsenäisyyttä kannatetaan melko yksimielisesti, sen toteutuminen ei näytä todennäköiseltä ainakaan lyhyellä aikavälillä. Sekä kurdien merkittävin tukija Yhdysvallat että kurdialueiden naapurimaat vastustavat itsenäisyysäänestystäkin.

– Kaikki merkittävät toimijat ympärillä ovat kehottaneet kurdeja luopumaan äänestyksestä, Alaranta sanoo.

Käytännössä ainoastaan Israel on osoittanut suosiollisuutta itsenäisyyshankkeelle. Alarannan mukaan äänestys silti järjestetään mitä todennäköisimmin, sillä kurdihallinnon pääministeri Masud Barzani menettäisi kasvonsa, jos peruisi äänestyksen viime tingassa.

Turkin, Iranin ja Syyrian päähuoli liittyy niiden omiin kurdivähemmistöihin, jotka saisivat Irakin kurdialueiden itsenäistymisestä myötätuulta omiin itsenäisyyshankkeisiinsa. Yhdysvallat taas pelkää kurdien itsenäisyyden horjuttavan koko alueen tasapainoa ja haittaavan äärijärjestö Isisin vastaista taistelua.

Jännitteitä on seurannut jo pelkästä äänestyksen järjestämisestä. Turkki on pullistellut muskeleitaan kurdialueen vastaisella rajalla, ja kovaa kieltä on kuultu muistakin naapurimaista.

– Lisäksi etnisten ryhmien väliset jännitteet ovat lisääntyneet. Esimerkiksi Iranin tukemat Irakin shiiaryhmät ovat ilmoittaneet aikovansa vastustaa aseellisesti, jos Kirkuk vedetään kurdialueeseen mukaan. Fyysisiä yhteenottojakin on jo esiintynyt, Alaranta kertoo.

Kurdistanissa äänestys ei ole aiheuttanut epäjärjestystä.

Kurdialueen pääkaupungissa Arbilissa äänestys ei ole aiheuttanut epäjärjestystä. Pääkaupunki on Barzanin KDP-puolueen tukialuetta, ja itsenäisyyttä kannatetaan lähes yksimielisesti, kertoo Arbilissa Suomen Punaisen Ristin avustustyöntekijänä työskentelevä Toni Laitinen, joka on parhaillaan Suomessa käymässä.

– Liput tanassa osoittavat mieltään asian puolesta. Osa ihmisistä on maalannut autonsa Kurdistanin väreihin, Laitinen kuvailee.

Laitisen mukaan pääministeri Barzani on käyttänyt itsenäisyysäänestystä oman profiilinsa nostamiseen, mutta samalla herättänyt kansassa kohtuuttomia odotuksia pikaisesta itsenäistymisestä.

– Jos itsenäisyysäänestyksestä ei seuraa itsenäisyysjulistusta, moni pettyy.

Meksikon maanjäristyksessä ainakin 8 ulkomaalaista kuolonuhria – eloonjääneitä löydetään enää harvoin

Kuva: LEHTIKUVA / AFP PHOTO

Meksikon maanjäristyksessä on kuollut ainakin kahdeksan ulkomaalaista. Mexico Cityn viranomaisten mukaan kahdeksan ulkomaalaisen ruumiit on löydetty raunioista. Heistä neljä oli taiwanilaisia, yksi eteläkorealainen, yksi espanjalainen, yksi panamalainen ja yksi argentiinalainen.

Tiistaisessa maanjäristyksessä kuoli yli 280 ihmistä. Uhriluvun on arvioitu nousevan, kun raunioita raivataan lisää.

Meksikon viranomaiset lupasivat perjantaina yhä jatkaa eloonjääneiden etsimistä maanjäristyksessä luhistuneiden talojen raunioista, vaikka 72 tunnin aikaraja lähestyi. Eloonjääneitä löydetään enää harvoin sen jälkeen, kun järistyksestä on kulunut kolme vuorokautta, mutta monien uhrien omaiset halusivat vielä pitää toivoa yllä.

Aikaraja umpeutui perjantaina iltapäivällä paikallista aikaa, mutta presidentti Enrique Pena Nieto lupasi, ettei etsintöjä keskeytetä.

Briteiltä sovinnollinen brexit-avaus – Ranskan presidentti Macron pitää tervetulleena

Kuva: LEHTIKUVA / AFP PHOTO

Britannian pääministeri Theresa May piti perjantaina aiempia lausuntoja sovinnollisemman puheen Britannian EU-erosta ja sen toteuttamisesta. Hän ehdotti Firenzessä puheessaan brexitin toimeenpanolle noin kahden vuoden siirtymäaikaa, jotta uuteen tilanteeseen ehditään valmistautua. Sen ajan Britannia jatkaisi EU:n sääntöjen noudattamista.

Britannian EU-jäsenyyden on määrä lakata 29. maaliskuuta 2019, joten EU-säännöt pätisivät vielä vuoteen 2021. May vahvisti, että Britannia on valmis jatkamaan sitoumusten mukaisia maksujaan EU:n budjettiin vuoteen 2020. Tästä lasketaan kertyvän ainakin 20 miljardin euron summa. EU on tosin arvioinut Britannian loppulaskun selvästi suuremmaksi.

Pääministeri lupasi, että Britanniassa asuvien kolmen miljoonan EU-kansalaisen oikeuksia kunnioitetaan. EU-kansalaiset voivat edelleen asua Britanniassa, mutta heidät on rekisteröitävä, May linjasi.

– Me haluamme teidän jäävän, me arvostamme teitä ja kiitämme teitä panoksestamme kansalliseen elämäämme, May viesti Britanniassa asuville EU-kansalaisille.

Britannia haluaa EU-suhteessaan ”luovan ratkaisun”.

May sanoi myös, että Britannia haluaa EU-suhteessaan ”luovan ratkaisun”, joka ei ole Norjan mallia eli Eta-sopimus pääsystä EU:n sisämarkkinoille. Maylle ei myöskään kelpaa Kanadan mallinen vapaakauppasopimus. Ensimmäinen ei anna Britannialle riittävää vaikutusvaltaa, toinen ei mene riittävän pitkälle.

Oikeudellisten kiistojen ratkaisemiseksi tarvitaan Mayn mukaan vahva instituutio, joka täydentää EU-tuomioistuinta ja brittituomioistuimia.

Mayn mukaan Britannia äänesti EU-eron puolesta, koska se ei koskaan tuntenut olevansa kotonaan EU:ssa.

– Johtuu ehkä historiastamme ja maantieteestämme, että EU ei koskaan ollut meille osa kansallista tarinaamme sillä tavoin kuin se on muualla Euroopassa, May sanoi.

May vakuutti, että Britannia haluaa silti jatkaa läheistä yhteistyötä unionin kanssa, koska monia suuria haasteita voidaan ratkaista vain yhdessä.

Vastaanotto Brysselissä oli myönteinen.

Mayn puhe jätti vielä monta yksityiskohtaa auki, mutta vastaanotto Brysselissä oli myönteinen. EU:n pääneuvottelija Michel Barnier kiitti Mayn puheen rakentavaa henkeä.

EU-eroa ajanut Ukip-puolueen entinen puheenjohtaja Nigel Farage vuorostaan valitteli, että May ilmeisesti haluaa erota EU:sta vain nimellisesti.

EU-maiden johtajien on määrä keskustella brexit-neuvottelujen etenemisestä lokakuussa pidettävässä huippukokouksessa ja päättää, voidaanko neuvotteluissa edetä kauppakysymyksiin.

Ensimmäiset neuvottelukierrokset käytiin heinäkuussa ja elokuussa, mutta tulokset ovat tähän asti olleet erittäin laihoja.

Myös Ranskan presidentti Emmanuel Macron pitää Britannian avausta maan ja Euroopan unionin välisistä suhteista Britannian EU-eron jälkeen tervetulleena.

Macronin mukaan Britannian pääministerin Theresa Mayn pitämässä puheessa tuli esiin uusia avauksia ja edistystä. Macronin mukaan Mayn puhe osoittaa, että Britannia lähtee halukkaana ensi viikon brexit-neuvottelukierrokselle.