ehdokasmainos

Kolumni

MIAPETRA KUMPULA-NATRI

Kirjoittaja on Euroopan parlamentin jäsen (sd.)

Kirjoittaja on Euroopan parlamentin jäsen (sd.)

Kumpula-Natri: Eurooppa takaisin telekehityksen kärkeen

Yhdessä ratkaistavien asioiden lista on EU:ssa pitkä. Moni toivotti vuoden alkaessa “parempaa uutta vuotta”, mutta haasteita riittää. Mistä sitten tulevaisuuden uskoa, työtä, kasvua ja säpinää?

Digitalisaatiosta! Sain olla mukana neuvottelemassa demareiden puolesta parlamentin kannanoton digitaaliseen sisämarkkinastrategiaan. Se on komissionkin yksi kärkihanke tälle kaudelle. Lainsäädäntöä alkaa tippua tasaiseen tahtiin tästä keväästä alkaen.

Katsopa arkeasi, löydät varmasti sovelluksen, jota et tuntenut pari vuotta sitten. Joku niitä tekee työkseen, siksi Euroopan pitää rynniä takaisin kehityksen kärkeen. Yhteiskunta on digitaalisen vallankumouksen keskellä – teollinen vallankumouskaan ei tapahtunut yhdessä yössä. Kirjeistä on siirrytty sähköposteihin, sähköposteista mobiiliviesteihin ja mobiiliin internetiin.

Connecting people oli yksi vaihe, seuraava on connecting things: asioiden ja tavaroiden keskinäinen yhteydenpito mullistaa taas tiedon käsittelyn. Siitä löytyvät tulevaisuuden työpaikat.

Pitääkö verkkoyhteyden stopata rajoille? Tai vaihtaa laitetta, kun maa muuttuu? Puheluiden roaming-maksut poistuvat kesällä 2017. Nyt ryhdytään poistamaan myös maarajoituksia ostetuilta palveluilta ja poistamaan eroja digitaalisten ja fyysisten tavaroiden tai palveluiden väliltä.

Teollisella rintamalla on myös murros käynnissä. Eurooppa oli 3G-televerkoissa maailman edistynein. 4G-aikana muut ajoivat ohi. Kehitteillä olevien 5G-verkkojen myötä Euroopan pitää palata johtoon.

Millintarkat nopeat verkot luovat pohjan uusille digitaalisille sovelluksille ja palveluille. Nyt näet kännykän kartalta mihin suuntaan kävelet – ja pian lääkäri näkee kännykän kautta, montako milliä pitäisi kasvainta poistaa.

Connecting people oli yksi vaihe, seuraava on connecting things: asioiden ja tavaroiden keskinäinen yhteydenpito mullistaa taas tiedon käsittelyn. Siitä löytyvät tulevaisuuden työpaikat.

Maailmalla on kysyntää suomalaiselle osaamiselle ja yrityksillemme. Siinä auttaa laajempi kotimarkkina.

Kirjoittaja on Euroopan parlamentin jäsen (sd.) MIAPETRA KUMPULA-NATRI

Kirjoittaja on Euroopan parlamentin jäsen (sd.)

Kolumni

na%cc%88ytto%cc%88kuva-2016-09-28-kello-10-18-44
na%cc%88ytto%cc%88kuva-2016-09-28-kello-10-18-44

Taavitsainen ja Lindström sanailivat työttömistä – “En kai sentään ajatustenlukija ole”

Kansanedustaja Satu Taavitsainen (sd.) ja työministeri Jari Lindström (ps.) äityivät eilen sanailemaan lyhytviestipalvelu Twitterissä työttömistä.

Demokraatti.fi julkaisi eilen työministeri Jari Lindströmin haastattelun, jossa ministeri avoimesti myönsi, ettei hänelle ollut juolahtanut mieleenkään ottaa mukaan Työttömien Valtakunnallista Yhdistystä, kun uutta työttömien haastattelukäytäntöä mietittiin. Jatkossa työttömiä on pakko haastatella kolmen kuukauden välein ja nyt näyttää, että haastattelut menevät yksityisten yritysten kontolle.

Verorahaa hommassa palaa 17 miljoonaa vuosittain.

Asiaan tarttui välittömästi kansanedustaja Satu Taavitsainen, joka lähetti ministeri Lindströmille kipakan viestin Twitterissä.

– Minkä takia sitä ei ole mietitty? “Ei ole käynyt mielessäkään”, Lindström sanoi Demokraatti.fi:lle.

– No ihan siitä syystä, ettei kukaan ole asiaa esittänyt, Lindström vastasi Taavitsaiselle.

Taavitsainen ei tyytynyt tähän, vaan hän kysyi lisää:

– Esittikö joku sitten yksityisiä yrityksiä, kun ne tulivat sinulle mieleen? Hyvä valmistelu on laaja-alainen.

– Esitti. paljon tässä vaaditaan, mutta ei kai sentään ajatusten lukemista? Lindström vastasi lievästi tuohtuneen oloisena.

Taavitsainen vielä kovisteli Lindströmiä ottamaan seuraavalla kerralla TVY mukaan, kun työttömien asioita mietitään.

– Toiveeni on, että näkisit järjestöt arvokkaina ja osaavina. Rahat ei mene omistajille, vaan työttömille, Taavitsainen kuittasi saamatta Lindströmiltä enää vastausta.

Lindströmin avoimet vastaukset Demokraatti.fi:n haastattelussa aiheuttivat muutakin pöhinää sosiaalisessa mediassa. Eräät katsoivat jälleen kerran työministerin paljastaneen osaamattomuutensa ja kyvyttömyytensä. Ihmeteltiin, kuinka Lindström on ylipäätään edes päässyt ministeriksi asti.

Lindström myös lupasi, ettei rahoja ole korvamerkitty yksityisille henkilöstöpalveluyrityksille.

na%cc%88ytto%cc%88kuva-2016-09-28-kello-10-18-44 na%cc%88ytto%cc%88kuva-2016-09-28-kello-10-18-44

Kolumni

Kirurgin raju ennustus lehdessä: Näistä sairaaloista lähtevät ensin lääkärit ja sitten hoitajat

Hallitus on linjannut osana sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistusta, että vaativan sairaanhoidon ympärivuorokautinen hoito keskitetään 12 yliopistosairaalaan ja keskussairaalaan. Niissä olisi noin kymmenen lääketieteen erikoisalan henkilökunta valmiudessa ympäri vuorokauden.

Laajan päivystyksen sairaalat ovat Helsingin, Turun, Tampereen, Kuopion ja Oulun yliopistosairaalat sekä keskussairaalat Lahdessa, Lappeenrannassa, Porissa, Seinäjoella, Jyväskylässä, Joensuussa ja Rovaniemellä.

Lääkärilehti kertoo hallituksen kaavailujen vaikutuksista. Lääkäriliiton hallituksen varapuheenjohtaja, gastrokirurgi Antti Tamminen arvioi, että suunnitellut muutokset päivystyksissä ja operatiivisessa toiminnassa tarkoittavat suurinta muutosta sitten keskussairaaloiden rakentamisen. Hänen mukaansa suurena vaarana on, että supistettavat sairaalat menettävät houkuttelevuutensa työpaikkoina.

Tällä olisi merkittäviä seurauksia. Luvassa olisi lääkäri- ja hoitajakato, kun suuri osa lähtisi. Ensin lääkärit ja perässä hoitajat.

— Sen jälkeen niissä ei pystyttäisi toteuttamaan niitäkään toimintoja, jotka nyt on suunniteltu säästettäviksi.

Tammisen mukaan myös suunniteltu parin vuoden siirtymäaika on liian lyhyt.

Päivystyksen keskittämisen johdosta päivystys poistuu pienimmistä, entisistä aluesairaaloista, joita on yhteensä noin 30.

Kolumni

Kello käy, esitystä ei vielä näy — Häkämies kertoo, mikä hiertää

Ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastus hiertää työllisyyspaketissa eniten, sanoo Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtaja Jyri Häkämies.

Häkämiehen mukaan työtä on vielä edessä. Hänen mukaansa työllisyyskeinojen keksiminen ja löytäminen on kuitenkin tärkeää.

Työmarkkinajohtajat tapaavat tänään hallituksen edustajia valtioneuvoston linnassa.

Hallitus on antanut kolmikantaiselle työryhmälle tehtäväksi keksiä keinoja työllisyyden parantamiseksi. Aikaa on kuun loppuun.

Kolumni

sipilä
sipilä

Pohjolan pääministerien kokous jatkuu Ahvenanmaalla

Pohjoismaiden pääministereiden epävirallinen kokous jatkuu tänään Ahvenanmaalla. Suomi on tänä vuonna Pohjoismaiden ministerineuvoston puheenjohtajamaa.

Paikalla ovat Ruotsin Stefan Löfven, Norjan Erna Solberg ja Tanskan Lars Lökke Rasmussen. Islannista paikalla on pääministerin sijainen.

Kaksipäiväinen tapaaminen alkoi jo eilen, jolloin pääministerit puolisoineen vierailivat muun muassa Klobbenin saarella Saltvikin ulkosaaristossa.

Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) mukaan pääministerien on tarkoitus keskustella muun muassa Itämeren turvallisuudesta. Esille nousee ennakkotietojen mukaan myös Pohjoismaiden ja Yhdysvaltain välinen yhteistyö.

Vuosittaisessa tapaamisessaan Pohjoismaiden pääministereillä on mahdollisuus jakaa ajatuksiaan epävirallisesti.

Suomi aikoo nostaa esiin esimerkiksi biopolttoaineiden yhteisen sekoitussuhteen. Sipilä kertoi eilen, että hän aikoo tunnustella kollegoidensa suhtautumista biopolttoaineiden yhtenäiseen määrittelyyn Pohjoismaissa.

 

sipilä sipilä

Kolumni

Työllisyysryhmän aika käy vähiin — Lindström: “Jotain tulee perjantaina, mutta sisältö on toinen juttu”

Hallituksen asettama kolmikantainen työllisyystyöryhmä on ahkeroinut tämän kuukauden. Sillä on enää perjantaihin aikaa laatia esitys, jolla pystyttäisiin lisäämään 10 000 uutta työllistä valtakuntaan.

– Kyllä sieltä jotain tulee, mutta mitä sen sisältö on, se on toinen juttu. Mutta kyllä siellä oikeasti on rakentava lähestymistapa ollut, että yritetään etsiä ratkaisua. On ymmärretty se, mitä hallitus tavoittelee ja toisaalta on tiettyjä reunaehtoja, joita on sitten taas järjestöjen puolelta, työ- ja oikeusministeri Jari Lindström (ps.) sanoo Demokraatille.

Onko mahdollista, että työryhmä jatkaa työtään perjaintain jälkeenkin?

– Emme ole oikeastaan siitä jatkosta mitään puhuneet. Me odottelemme kaikessa rauhassa, että mitä sieltä tulee ja sen jälkeen tehdään johtopäätöksiä, että mikä on se lopputulema.

Hallituksen työllisyyspaketissa kaavailtu ansiopäivärahan tasoporrastus ei mene läpi kolmikantaisessa työryhmässä, ilmoitti STTK:n puheenjohtaja Antti Palola Karjalaisessa.

Jari Lindström, onko ansiosidonnaisen porrastus lopullisesti poissa työryhmästä?

– En viitsisi etukäteen mitään arvioida. Mutta sanotaan nyt näin, että ei se ainakaan mikään helppo ole, Lindström vastaa.

Muihin työryhmän yksityiskohtiin hän ei halua mennä.