Valkoisen talon tiedottajan Sarah Huckabee Sandersin mukaan presidentti on nyt käynyt läpi paketin lopullisen version, hyväksynyt sen ja aikoo allekirjoittaa sen.

Venäjä ei ole vielä reagoinut Trumpin allekirjoitusaikeisiin. Venäjä ilmoitti kuitenkin jo perjantaina vastatoimistaan Yhdysvaltain kongressin hyväksymille Venäjä-pakotteille. Venäjä haluaa Yhdysvaltain vähentävän henkilökuntaansa Moskovan-suurlähetystössään ja Venäjällä sijaitsevissa konsulaateissaan, mikä saattaa tietää sadoille diplomaateille lähtöpasseja maasta.

Venäjän ulkoministeriö vaatii Yhdysvaltoja vähentämään diplomaattiensa määrää syyskuuhun mennessä samaan kuin mikä Venäjällä on USA:ssa eli 455:een. Venäjä myös kieltää amerikkalaisilta heille luovutetun varastotilan sekä Moskovassa sijaitsevan loma-asunnon käytön.

Yhdysvaltain edustajainhuone ja senaatti hyväksyivät lakiesityksen aiemmin selvin lukemin. Paketti sisältää pakotteita Venäjää, Irania ja Pohjois-Koreaa vastaan. Kongressi haluaa rangaista Venäjää  Yhdysvaltain vaaleihin sekaantumisesta. Venäjä on kiistänyt väitteet.

Senaatti hyväksyi paketin äänin 98–2, edustajainhuone äänin 419–3.

Pakotepaketti sai huomiota myös Suomen presidentti Sauli Niinistön ja Venäjän presidentti Vladimir Putinin Savonlinnan-vierailulla torstaina.

Putin huomautti Punkaharjulla pidetyssä lehdistötilaisuudessa, ettei ole Venäjän asia arvioida Trumpin toimintaa, se on Yhdysvaltain kansan asia. Hän haukkui Yhdysvaltain sanktiopolitiikan ja katsoi, että Yhdysvallat haluaa laajentaa kansallisen lainsäädäntönsä toimivaltaa kansainväliseksi. Putinin mukaan tämä rikkoo kansainvälistä oikeutta.

Presidentti Niinistö oli asiasta eri mieltä. Niinistön mukaan ei ole kyse sanktioiden asettamisesta tai Yhdysvaltain lakien noudattamisesta.

–Taustaksi on nimetty epäilyt Yhdysvaltain vaaliprosessissa, jonka vuoksi sanktioita ollaan esittämässä, sanoi Niinistö.

Euroopan unionin mukaan Yhdysvaltojen uusilla myös Venäjää koskevilla pakotteilla saattaa olla vaikutusta Euroopan energiansaantiin.

Komissio sanoi tiedonannossaan keskiviikkona, että se on valmis toimimaan Euroopan etujen turvaamiseksi, jos Yhdysvaltojen lainsäätäjät eivät ota päätöksissään huomioon EU:n esittämää huolta.

EU on Venäjä-pakotteiden puolustaja, mutta tällä hetkellä suunnitteilla olevat pakotteet aiheuttavat hermostuneisuutta EU:n sisällä.

Unioni pelkää, että pakotteet vaikeuttavat usean käynnissä olevan energiahankkeen eteenpäin viemistä. CNN kirjoittaa, että vaikka EU pyristelee irti energiariippuvuudesta Venäjästä, edelleen noin kolmannes maakaasusta tulee unioniin Venäjältä. Yksi merkittävimmistä projekteista tällä hetkellä on Nord Stream 2 -kaasuputki, jonka on määrä kulkea Venäjältä Saksaan asti.

Energiaturvallisuus on merkittävä asia EU:ssa. Onkin mahdollista, että EU ryhtyisi jonkinlaisiin toimiin jopa Yhdysvaltojen kaltaista tärkeää liittolaista vastaan, jos unionin omat intressit olisivat uhattuina.

Brysselin mukaan Yhdysvaltojen uusista pakotteista kärsisivät eurooppalaiset yhtiöt, jotka osallistuvat Venäjän energiasektorin kehittämiseen.

EU on puhunut mahdollisista toimista jo toukokuusta asti, jolloin komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker sanoi asiasta.

EU ja Yhdysvallat ovat asettaneet Venäjälle pakotteita sen jälkeen, kun Venäjä valtasi Krimin niemimaan vuonna 2014.

STT–AFP