”Eurooppalaiset yhtiöt kärsivät” – uusi Venäjä-pakotepaketti iskemässä särön Yhdysvaltain ja EU:n suhteisiin

Kuva: Lehtikuva-AFP
Valkoisen talon mukaan Yhdysvaltain presidentti Donald Trump aikoo allekirjoittaa Venäjä-pakotteita koskevan lakipaketin.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump aikoo allekirjoittaa Venäjä-pakotteita koskevan lakipaketin, kertoo Valkoinen talo. Aiemmin on spekuloitu, että Trump saattaisi käyttää veto-oikeuttaan asiassa.

Valkoisen talon tiedottajan Sarah Huckabee Sandersin mukaan presidentti on nyt käynyt läpi paketin lopullisen version, hyväksynyt sen ja aikoo allekirjoittaa sen.

Venäjä ei ole vielä reagoinut Trumpin allekirjoitusaikeisiin. Venäjä ilmoitti kuitenkin jo perjantaina vastatoimistaan Yhdysvaltain kongressin hyväksymille Venäjä-pakotteille. Venäjä haluaa Yhdysvaltain vähentävän henkilökuntaansa Moskovan-suurlähetystössään ja Venäjällä sijaitsevissa konsulaateissaan, mikä saattaa tietää sadoille diplomaateille lähtöpasseja maasta.

Venäjän ulkoministeriö vaatii Yhdysvaltoja vähentämään diplomaattiensa määrää syyskuuhun mennessä samaan kuin mikä Venäjällä on USA:ssa eli 455:een. Venäjä myös kieltää amerikkalaisilta heille luovutetun varastotilan sekä Moskovassa sijaitsevan loma-asunnon käytön.

Hyväksytty esitys rajaisi myös Trumpin valtaa.

Yhdysvaltain edustajainhuone ja senaatti hyväksyivät lakiesityksen aiemmin selvin lukemin. Paketti sisältää pakotteita Venäjää, Irania ja Pohjois-Koreaa vastaan. Kongressi haluaa rangaista Venäjää  Yhdysvaltain vaaleihin sekaantumisesta. Venäjä on kiistänyt väitteet.

Paketti myös rajaa Trumpin valtaa tehdä yksinään päätöksiä Venäjä-pakotteiden helpottamisesta.

Senaatti hyväksyi paketin äänin 98–2, edustajainhuone äänin 419–3.

Pakotteista ja niiden vaikutuksista puhuttiin torstaina Punkaharjulla.

Pakotepaketti sai huomiota myös Suomen presidentti Sauli Niinistön ja Venäjän presidentti Vladimir Putinin Savonlinnan-vierailulla torstaina.

Putin huomautti Punkaharjulla pidetyssä lehdistötilaisuudessa, ettei ole Venäjän asia arvioida Trumpin toimintaa, se on Yhdysvaltain kansan asia. Hän haukkui Yhdysvaltain sanktiopolitiikan ja katsoi, että Yhdysvallat haluaa laajentaa kansallisen lainsäädäntönsä toimivaltaa kansainväliseksi. Putinin mukaan tämä rikkoo kansainvälistä oikeutta.

Presidentti Niinistö oli asiasta eri mieltä. Niinistön mukaan ei ole kyse sanktioiden asettamisesta tai Yhdysvaltain lakien noudattamisesta.

–Taustaksi on nimetty epäilyt Yhdysvaltain vaaliprosessissa, jonka vuoksi sanktioita ollaan esittämässä, sanoi Niinistö.

EU-komissio: Unioni valmis toimimaan, jos USA:n uudet Venäjä-pakotteet ovat vahingollisia Euroopalle.

Euroopan unionin mukaan Yhdysvaltojen uusilla myös Venäjää koskevilla pakotteilla saattaa olla vaikutusta Euroopan energiansaantiin.

Komissio sanoi tiedonannossaan keskiviikkona, että se on valmis toimimaan Euroopan etujen turvaamiseksi, jos Yhdysvaltojen lainsäätäjät eivät ota päätöksissään huomioon EU:n esittämää huolta.

EU on Venäjä-pakotteiden puolustaja, mutta tällä hetkellä suunnitteilla olevat pakotteet aiheuttavat hermostuneisuutta EU:n sisällä.

Unioni pelkää, että pakotteet vaikeuttavat usean käynnissä olevan energiahankkeen eteenpäin viemistä. CNN kirjoittaa, että vaikka EU pyristelee irti energiariippuvuudesta Venäjästä, edelleen noin kolmannes maakaasusta tulee unioniin Venäjältä. Yksi merkittävimmistä projekteista tällä hetkellä on Nord Stream 2 -kaasuputki, jonka on määrä kulkea Venäjältä Saksaan asti.

Energiaturvallisuus on merkittävä asia EU:ssa. Onkin mahdollista, että EU ryhtyisi jonkinlaisiin toimiin jopa Yhdysvaltojen kaltaista tärkeää liittolaista vastaan, jos unionin omat intressit olisivat uhattuina.

Brysselin mukaan Yhdysvaltojen uusista pakotteista kärsisivät eurooppalaiset yhtiöt, jotka osallistuvat Venäjän energiasektorin kehittämiseen.

EU on puhunut mahdollisista toimista jo toukokuusta asti, jolloin komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker sanoi asiasta.

EU ja Yhdysvallat ovat asettaneet Venäjälle pakotteita sen jälkeen, kun Venäjä valtasi Krimin niemimaan vuonna 2014.

STT–AFP

100-vuotias Viro juhlii itsenäisyyttään – presidentti Kaljulaid kehotti virolaisia iloitsemaan maansa vauraudesta

Kuva: LEHTIKUVA / AFP PHOTO Raigo Pajula
Presidentti Kersti Kaljulaid ja Viron puolustusvoimien komentaja Riho Terras ottivat vastaan itsenäisyyspäivän sotilasparaatin.

Pienen maan pitää tähdätä suuriin asioihin, kannusti Viron presidentti Kersti Kaljulaid maansa itsenäisyyden satavuotisjuhlan puheessa. Hänen mukaansa usko parempaan huomiseen on Viron tulevaisuuden avain.

Kaljulaid sanoi, että maailman 192 maasta vain viidesosa on Viroa rikkaampia ja kehotti virolaisia iloitsemaan maansa vauraudesta. Kaljulaid piti puheen Tartossa maan eteläosassa presidentin itsenäisyyspäivän vastaanotolla, jota kansa on nauliutunut seuraamaan ruutujen ääreen. Erona Suomeen on, että Viron presidentin vastaanottoon kuuluvat kättelyn ja tanssin lisäksi myös juhlakonsertti ja presidentin puhe.

”Viro on paremmassa turvassa kuin koskaan aiemmin”

Liput hulmuavat ja kuohujuomapullot poksahtelevat tänään eri puolilla satavuotiasta Viroa. Itsenäisyyspäivän juhla alkoi jo auringonnousun aikaan lipunnostolla Tallinnassa Pitkän Hermannin tornin juurella.

Parlamentin puhemies Eiki Nestor tervehti juhlapuheessaan tasavallan perustajia ja totesi, että Viro on nyt vauraampi ja paremmassa turvassa kuin koskaan aiemmin historiansa aikana.

Lipunnostoa seurasi sotilasparaati Vapaudenaukiolla, jonka otti vastaan presidentti Kaljulaid. Virolaisjoukkojen seassa marssi myös Viroon sijoitettuja tanskalaisia ja brittiläisiä Nato-joukkoja. Suomen Puolustusvoimat oli lähettänyt paraatiin lippuvartion, ja myös monien muiden naapuri- ja liittolaismaiden armeijat olivat edustettuina.

Viron puolustusvoimien komentaja Riho Terras sanoi juhlapuheessaan, ettei Viron itsenäisyyttä ja vapautta pidä nähdä itsestäänselvyyksinä ja annettuina.

Viron itsenäisyyspäivä näkyy myös Suomessa ainakin rakennusten juhlavalaistuksessa sekä liputuskehotuksessa. Juhlaliputuksella huomioidaan Suomelle läheisten Baltian maiden erityinen merkkivuosi.

Helsingissä Viron lipun väreissä hehkuvat muun muassa Kiasma, Sanomatalo ja Musiikkitalo. Turussa valaistaan Kirjastosilta ja kaupunginteatteri. Tampereella juhlavalaistuksen saa Tampere-talo.

”Viro on kuin metsämansikka”

Entinen presidentti Toomas Hendrik Ilves toivotti sosiaalisessa mediassa Virolle iloista itsenäisyyspäivää. Hän muistutti, että moderniksi valtioksi kasvaminen edellyttää kansalaisilta valmiutta, huolenpitoa ja välittämistä. Hän myös luonnehti lähes runollisin ilmaisuin Viroa.

– Hyvien ja rakkaiden asioiden ei tarvitse olla suuria ja näkyviä etäältä tarkasteltuna. Viro on kuin metsämansikka: alkukantainen, pieni ja vaikea löytää. Ne jotka eivät löydä sitä, eivät havaitse tai arvosta sitä, Ilves sanoi uutistoimisto BNS:n mukaan.

– Mutta kun siitä saa otteen ja se on hyppysissä, se on paras ikinä.

Viron juhlapäivä on huomioitu ulkomaillakin. Esimerkiksi Yhdysvaltain pääkaupungissa Washingtonissa pormestari Muriel Bowser julisti helmikuun 24:nnen ”Viron päiväksi”. Washingtonissa järjestettiin myös tapahtumia, joilla juhlistettiin piskuisen Baltian valtion satavuotisuutta – esimerkiksi muusikko Mart Sander esiintyi John F. Kennedy Centerissä.

Uutistoimisto BNS:n mukaan Washingtonissa asuu tuhansia yhdysvaltalaisia, joilla on juuret Virossa.
STT–JUKKA ANNALA

Keskustelu aseenkanto-oikeudesta leimahti jälleen Yhdysvalloissa – Tutkija: ”Seuraava joukkoampuminen tulee ennen lakien muuttumista”

Kuva: LEHTIKUVA / AFP PHOTO

Yhdysvalloissa Floridan kouluampuminen on jälleen johtanut kiihkeään keskusteluun aselaeista ja aseenkanto-oikeudesta. Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Mika Aaltola muistuttaa, että Yhdysvallat on tässä suhteessa aina vähän agitoidummassa tilassa kuin Suomi. Aaltola kuitenkin näkee, että tilanne on nyt erilainen.

– Tässä on nyt muuttunut se, että republikaanit ovat vallan kahvassa ja heidän on suhtauduttava tähän keskusteluun entistä vakavammin, Aaltola sanoo.

Hänen mielestään ilmassa voisi olla ensimmäistä kertaa pitkään aikaan mahdollisuuksia jonkinlaisille tiukennuksille aselaeissa.

– Obaman aikana se oli mahdotonta, koska republikaanit olivat hyvin fundamentalistisia asian suhteen.

Aaltolan mukaan tilanteesta tekee erilaisen nyt ainakin se, että uhrit sekä koulun opettajat ja opiskelijat tulivat julkisuuteen ja saivat äänensä kuuluviin.

– Floridassa on jo kyllästytty näihin ampumisiin ja terroritekoihin, joita siellä on ollut viime aikoina aika paljon. Tietyllä lailla yhdysvaltalaiset alkavat väsyä. Mutta jollain tavalla Sandy Hookin ampumisen jälkeen vallalla ollut apatia, ettei näille voida mitään, on voitettu.

Järjestö on hyvin tärkeä lobbausryhmä.

Kansallisen kivääriyhdistyksen NRA:n johto ehti jo tuomita tiukasti rajoitukset aselakeihin. Aaltola muistuttaa, että järjestö on hyvin tärkeä lobbausryhmä.

– Se tukee osavaltio- ja liittovaltiotasolla ehdokkaita, jotka sitoutuvat aseenkanto-oikeuden ehdottomuuteen ja tulkitsevat perustuslain kohdan samalla tavalla kuin NRA. Se on ollut vuosia keskeinen tekijä ja organisaattori taustalla.

Hän sanoo, että ihan viime aikoina järjestönkin sisältä on vilauteltu tiettyjä rajoituksia.

– Selkeästi amerikkalaisten enemmistö alkaa olla heitä vastaan. NRA:n parhaat päivät saattavat olla ohitse, ja amerikkalaiset ovat tiedostamassa, että aseitten lisääminen ja niiden antaminen opettajille ei ole järkevin mahdollinen tapa hoitaa asia.

Aseiden antaminen opettajille sai alkunsa presidentti Donald Trumpin ehdotuksesta, jota Yhdysvaltain opettajat ja opettajajärjestöt nousivat saman tien kiihkeästi vastustamaan.

– Kouluampumisissa on usein taustalla motiiveja, joita on vaikea pelotteella torjua. Se ei välttämättä estä mielenterveyshäiriöistä ihmistä toteuttamasta tekoaan, vaan siihen tulee jopa lisää glamouria, muistuttaa Aaltola ja jatkaa, että jos aseita olisi, niitä pitäisi myös osata käyttää.

– Ja tällaiset tilanteet ovat usein varsin sekavia. En usko, että tällä linjalla on mitään voitettavaa.

Aaltola myöntää, että tällainen keskustelu kuulostaa suomalaiselle täysin älyttömältä.

– Amerikkalaisessa keskustelussa on usein ajateltu, että jos rikollisilla on aseita, niin perustuslaki takaa aseenkanto-oikeuden myös muille, mitä kautta tulee pelotetta. Siinä on tällainen oma logiikkansa, jota Yhdysvalloissa käytetään ja joka ei ehkä suomalaisille avaudu.

Pitäisi miettiä lakeja, jotka olisivat laajempia ja ratkaisisivat ongelman.

Aaltola toteaa, että erityisesti ampumistapausten erityispiirteistä nousee lainsäädännöllisiä hankkeita. Yksittäistapauksista nouseva lainsäädäntötyö ei ole hänen mielestään kovinkaan strategista.

– Pitäisi miettiä lakeja, jotka olisivat laajempia ja ratkaisisivat ongelman.

Aseenkanto-oikeuden muuttuminen ei Aaltolan mukaan ole tällä hetkellä esillä.

– Se vaatisi demokraattien hyvin laajan voiton ensi marraskuun välivaaleissa, minkä jälkeen se saattaisi olla mahdollista.

Aaltolan mukaan keskustelu tukeekin demokraatteja ennen vaaleja ja republikaanien piireissä asiasta tunnetaan painetta.

Trump saattaa taktikoida.

Aaltola pohtii, että Trumpin ilmaisema tuki joillekin tiukennuksille oli taktista.

– Trump on edelleen hyvin epäsuosittu presidentti. Jollain lailla ihmisten reaktiot tällaisiin massamurhiin pitää ottaa huomioon. Näyttäisi, että hän välttäisi olemasta pelkkä vastarannan kiiski, joka ärsyttäisi amerikkalaisia lisää, Aaltola pohtii.

Aaltola muistuttaa, että Trumpin ehdottamat kiristykset olivat aika symbolisia, mutta sinällään tärkeitä.

– Pitkään aikaan fundamentalistisen linjan ottaneet republikaanit eivät ole tällaisia väläyttäneet. Tämä voisi olla sellaista, joka voisi tyydyttää keskivertoamerikkalaista.

– Kyse voi olla taktiikasta, kun Trump tietää, että hän voi tukea nimellisesti lainsäädäntöprojekteja, jotka eivät hänen arvionsa mukaan etene.

Pessimistisesti Aaltola ennustaakin, että aselakien tiukennukset eivät kovin nopeasti etene.

– Seuraava joukkoampuminen nähdään ennen aselakien muutoksia. Erityisesti edustajainhuoneessa on vaikea saada tiukennuksia aikaansaavaa enemmistöä kokoon. Toivotaan, että joku järki saadaan ja aseita ei anneta sellaisten käsiin, joilla riskit väkivallantekoihin ovat suuret.

Toimittaja: Mikko Kuusisalo

YK:n turvallisuusneuvosto ei löytänyt sopua tulitauosta – Syyrian Itä-Ghoutan pommituksissa yli 400 siviiliuhria

Kuva: / AFP PHOTO / TIMOTHY A. CLARY - LEHTIKUVA / AFP
Venäjän YK-lähettiläs Vasili Nebenzia turvallisuusneuvoston istunnossa 22. helmikuuta.

YK:n turvallisuusneuvosto ei ole saanut aikaan päätöslauselmaa, jolla vaadittaisiin 30 päivän tulitaukoa Syyriaan humanitaarisen avun viemiseksi Itä-Ghoutaan ja haavoittuneiden saamiseksi pois alueelta.

Syyrian hallitusta tukevan Venäjän edustaja Vasili Nebenzia esitti tänään muutoksia päätöslauselmaluonnokseen, josta on neuvoteltu lähes kahden viikon ajan.

Viiden viime päivän aikana Itä-Ghoutan pommituksissa on kuollut yli 400 siviiliä. Syyrian hallinnon joukot aloittivat kapinallisten hallussa olevan alueen tulituksen sunnuntaina.

Keskustelua aiheesta

Yhä useampi EU-kansalainen jättää Britannian – saldo silti 244 000 plussalla

Kuva: LEHTIKUVA / AFP PHOTO

EU-kansalaisia lähtee Britanniasta yhä enemmän, ja myös maahanmuutto muista EU-maista on vähentynyt. Tieto selviää Britannian tilastokeskuksen ONS:n maahanmuuttoraportista.

Raportissa tarkastellaan maahan- ja maastamuuttolukuja syyskuun 2016 ja syyskuun 2017 välillä. Nettomaahanmuutto on Britanniassa silti edelleen plussalla: 12 kuukauden aikana Britanniaan muutti 244 000 ihmistä enemmän kuin maasta lähti.

Yhä suurempi osa tulijoista kuitenkin saapuu nyt EU:n ulkopuolelta.

Erityisesti töitä etsimään tulevien EU-kansalaisten määrä Britanniassa on vähentynyt tarkastellun vuoden aikana.
ONS:n asiantuntija arvioi, että brexit on yksi tekijä ihmisten päätöksenteossa, mutta syyt muuttaa ovat usein monimutkaisia.

Keskustelua aiheesta

Venäjän oppositiojohtaja pidätettiin jälleen – Navalnyi: Viranomaiset odottivat, kun astuin ulos hammaslääkäristä

Kuva: LEHTIKUVA / AFP PHOTO

Venäjällä oppositiojohtaja Aleksei Navalnyi kertoo Twitterissä joutuneensa pidätetyksi. Navalnyi kirjoittaa viranomaisten odottaneen häntä, kun hän astui ulos hammaslääkäristä.

Tuoreemmassa tviitissä Navalnyi lisäsi, että hänet päästetään pian vapaaksi.

Tammikuussa Navalnyi otettiin lyhyeksi ajaksi kiinni Moskovassa järjestetyn mielenosoituksen yhteydessä.

Viime vuonna hän pyrki sinnikkäästi presidenttiehdokkaaksi, mutta viranomaiset hylkäsivät hänen ehdokkuutensa vedoten aiempaan rikostuomioon. Navalnyin mukaan tuomiolla on poliittiset motiivit.