”Eurooppalaiset yhtiöt kärsivät” – uusi Venäjä-pakotepaketti iskemässä särön Yhdysvaltain ja EU:n suhteisiin

Kuva: Lehtikuva-AFP
Valkoisen talon mukaan Yhdysvaltain presidentti Donald Trump aikoo allekirjoittaa Venäjä-pakotteita koskevan lakipaketin.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump aikoo allekirjoittaa Venäjä-pakotteita koskevan lakipaketin, kertoo Valkoinen talo. Aiemmin on spekuloitu, että Trump saattaisi käyttää veto-oikeuttaan asiassa.

Valkoisen talon tiedottajan Sarah Huckabee Sandersin mukaan presidentti on nyt käynyt läpi paketin lopullisen version, hyväksynyt sen ja aikoo allekirjoittaa sen.

Venäjä ei ole vielä reagoinut Trumpin allekirjoitusaikeisiin. Venäjä ilmoitti kuitenkin jo perjantaina vastatoimistaan Yhdysvaltain kongressin hyväksymille Venäjä-pakotteille. Venäjä haluaa Yhdysvaltain vähentävän henkilökuntaansa Moskovan-suurlähetystössään ja Venäjällä sijaitsevissa konsulaateissaan, mikä saattaa tietää sadoille diplomaateille lähtöpasseja maasta.

Venäjän ulkoministeriö vaatii Yhdysvaltoja vähentämään diplomaattiensa määrää syyskuuhun mennessä samaan kuin mikä Venäjällä on USA:ssa eli 455:een. Venäjä myös kieltää amerikkalaisilta heille luovutetun varastotilan sekä Moskovassa sijaitsevan loma-asunnon käytön.

Hyväksytty esitys rajaisi myös Trumpin valtaa.

Yhdysvaltain edustajainhuone ja senaatti hyväksyivät lakiesityksen aiemmin selvin lukemin. Paketti sisältää pakotteita Venäjää, Irania ja Pohjois-Koreaa vastaan. Kongressi haluaa rangaista Venäjää  Yhdysvaltain vaaleihin sekaantumisesta. Venäjä on kiistänyt väitteet.

Paketti myös rajaa Trumpin valtaa tehdä yksinään päätöksiä Venäjä-pakotteiden helpottamisesta.

Senaatti hyväksyi paketin äänin 98–2, edustajainhuone äänin 419–3.

Pakotteista ja niiden vaikutuksista puhuttiin torstaina Punkaharjulla.

Pakotepaketti sai huomiota myös Suomen presidentti Sauli Niinistön ja Venäjän presidentti Vladimir Putinin Savonlinnan-vierailulla torstaina.

Putin huomautti Punkaharjulla pidetyssä lehdistötilaisuudessa, ettei ole Venäjän asia arvioida Trumpin toimintaa, se on Yhdysvaltain kansan asia. Hän haukkui Yhdysvaltain sanktiopolitiikan ja katsoi, että Yhdysvallat haluaa laajentaa kansallisen lainsäädäntönsä toimivaltaa kansainväliseksi. Putinin mukaan tämä rikkoo kansainvälistä oikeutta.

Presidentti Niinistö oli asiasta eri mieltä. Niinistön mukaan ei ole kyse sanktioiden asettamisesta tai Yhdysvaltain lakien noudattamisesta.

–Taustaksi on nimetty epäilyt Yhdysvaltain vaaliprosessissa, jonka vuoksi sanktioita ollaan esittämässä, sanoi Niinistö.

EU-komissio: Unioni valmis toimimaan, jos USA:n uudet Venäjä-pakotteet ovat vahingollisia Euroopalle.

Euroopan unionin mukaan Yhdysvaltojen uusilla myös Venäjää koskevilla pakotteilla saattaa olla vaikutusta Euroopan energiansaantiin.

Komissio sanoi tiedonannossaan keskiviikkona, että se on valmis toimimaan Euroopan etujen turvaamiseksi, jos Yhdysvaltojen lainsäätäjät eivät ota päätöksissään huomioon EU:n esittämää huolta.

EU on Venäjä-pakotteiden puolustaja, mutta tällä hetkellä suunnitteilla olevat pakotteet aiheuttavat hermostuneisuutta EU:n sisällä.

Unioni pelkää, että pakotteet vaikeuttavat usean käynnissä olevan energiahankkeen eteenpäin viemistä. CNN kirjoittaa, että vaikka EU pyristelee irti energiariippuvuudesta Venäjästä, edelleen noin kolmannes maakaasusta tulee unioniin Venäjältä. Yksi merkittävimmistä projekteista tällä hetkellä on Nord Stream 2 -kaasuputki, jonka on määrä kulkea Venäjältä Saksaan asti.

Energiaturvallisuus on merkittävä asia EU:ssa. Onkin mahdollista, että EU ryhtyisi jonkinlaisiin toimiin jopa Yhdysvaltojen kaltaista tärkeää liittolaista vastaan, jos unionin omat intressit olisivat uhattuina.

Brysselin mukaan Yhdysvaltojen uusista pakotteista kärsisivät eurooppalaiset yhtiöt, jotka osallistuvat Venäjän energiasektorin kehittämiseen.

EU on puhunut mahdollisista toimista jo toukokuusta asti, jolloin komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker sanoi asiasta.

EU ja Yhdysvallat ovat asettaneet Venäjälle pakotteita sen jälkeen, kun Venäjä valtasi Krimin niemimaan vuonna 2014.

STT–AFP

Norja sulki ensimmäisenä maana FM-yleisradion

Tällainen vehje muassaan ei kannata lähteä Norjaan. Ei toimi.

Norja on lopettanut ensimmäisenä maana yleisradiolähetykset FM-radiossa. Maa siirtyi keskiviikkona kokonaan digitaalisiin yleisradiolähetyksiin.

Päätös herätti myös vastustusta. Nykyisin vain hieman alle puolet Norjan autoilijoista pystyy kuuntelemaan digitaalisia DAB-lähetyksiä ajokissaan.

Muutos on merkinnyt ja merkitsee norjalaisille kuluja, kun monen on ostettava uudet radiovastaanottimet tai adapterit. Niiden hinnat Norjassa vastaavat 100–200:aa euroa.

Tuoreen tutkimuksen mukaan päivittäin radiota kuuntelevien norjalaisten osuus väestöstä on pudonnut 10 prosenttia yhden vuoden aikana, ja Norjan yleisradio NRK on menettänyt jopa 21 prosenttia yleisöstään.

Useimmat Norjan yksityiset paikallisradiot jatkavat FM-lähetyksiään.

(STT-AFP )

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Mepeiltä vihreää valoa brexitille: voi edetä toiseen vaiheeseen

Kuva: Lehtikuva

EU-parlamentti kuittasi keskiviikkona osaltaan brexit-neuvotteluiden etenemisen toiseen vaiheeseen. Neuvotteluissa eron ehdoista on edistytty parlamentin mukaan riittävästi, ja neuvottelut tulevasta suhteesta voidaan aloittaa.

Britannia ja EU pääsivät perjantaina sopuun kolmesta isosta kokonaisuudesta: kansalaisten oikeuksista, Irlannin rajasta ja erolaskusta. Varsinkin Irlannin rajan osalta selvitettävää jäi kuitenkin yhä.

27 EU-maan johtajat ovat päättämässä perjantaina, että brexit-neuvotteluissa edetään toiseen vaiheeseen. Neuvottelut noin kahden vuoden siirtymäajasta ovat alkamassa sen jälkeen heti ja tulevasta suhteesta näillä näkymin keväällä.

Lopullinen erosopimus pitää hyväksyttää myös Euroopan parlamentissa.

AVAINSANAT

Merkel ja demarijohto tapaavat – hallitustunnustelut alkavat Saksassa

Kuva: Lehtikuva
Avainasemassa: kristillisdemokraattien Angela Merkel ja sosialidemokraattien Martin Schulz.

Saksassa selvitellään jälleen tänään edellytyksiä enemmistöhallituksen muodostamiseksi. Kristillisdemokraattinen liittokansleri Angela Merkel tapaa iltakahdeksalta sosialidemokraattien johtoa Berliinissä.

Molemmat puolueet olivat mukana edellisessä hallituksessa ja kärsivät pahat tappiot syyskuun vaaleissa.

Sosialidemokraattien johto ilmoitti tuolloin, ettei jatka hallitusyhteistyötä. Päätös kuitenkin peruttiin myöhemmin kun puolueiden niin kutsuttu suuri koalitio jäi ainoaksi vaihtoehdoksi.

Viime viikolla Saksan sosialidemokraatit (SPD) päättivät aloittaa hallitustunnustelut kristillisdemokraattien (CDU/CSU) kanssa.

Puolueen puheenjohtaja Martin Schulz oli kehottanut 600:aa puoluekokousedustajaa tukemaan yhteistyön tunnustelemista.

– Meidän ei pidä hallita hinnalla millä hyvänsä. Mutta meidän ei pidä myöskään kieltäytyä hallitsemasta hinnalla millä hyvänsä, Schulz muotoili viestinsä 7. joulukuuta.

Varsinaiset hallitusneuvottelut alkavat Saksassa aikaisintaan ensi vuoden puolella. Vaikka ne johtaisivat lopulta sopimukseen, SPD:n puoluekokouksen on hyväksyttävä se ennen hallitusyhteistyön alkamista.

”Maanjäristys Alabamassa” – Trumpin tukema senaattoriehdokas kieltäytyi myöntämästä tappiotaan

Kuva: Lehtikuva-AFP
Republikaanien senaattoriehdokas Roy Moore saapumassa vaalivalvojaisiin Alabaman Montgomeryssa.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump onnittelee Twitterissä demokraattien Doug Jonesia, joka on nousemassa Alabaman osavaltion senaattoriksi. Trumpin mukaan iso tekijä voitossa olivat äänet, joita ei osoitettu Jonesille tai republikaanien Roy Moorelle.

Osavaltion senaattorin täytevaaleissa ehdolla ollut republikaanien Roy Moore kieltäytyi myöntämästä tappiotaan kannattajilleen, kertoo muun muassa Washington Post.

Hän sanoi kannattajilleen, että äänet saatetaan laskea uudestaan. Osavaltion laki edellyttää uudelleenlaskentaa, jos ero ehdokkaiden välillä on 0,5 prosenttiyksikön sisällä.

Alabaman senaattorin paikasta käytiin tiukka kisa demokraattien Jonesin ja republikaanien Mooren välillä. Kun äänistä oli laskettu 99 prosenttia, Jones oli saamassa 49,9 prosenttia äänistä ja Moore 48,4 prosenttia äänistä.
Kun äänestys on näin tiukka, se ei Mooren mukaan ole vielä ohi.

Senaattorin paikka vapautui, kun Jeff Sessions nimitettiin oikeusministeriksi.

Presidentti Trump on tukenut Mooren valintaa.

Valkoista taloa lähellä oleva lähde sanoo CNN:lle, että äänestystulos on presidentille murskaava. Lähde kuvailee tulosta ”maanjäristykseksi”.

Alabamasta ei ole valittu demokraattia senaattoriksi 25 vuoteen.

Ennen äänestystä Moore rämpi kohuissa, sillä lehtitietojen mukaan hän lähenteli alaikäisiä tyttöjä 1970-luvulla. Äärivanhoillinen entinen tuomari on kiistänyt syytökset ja kieltäytyi luopumasta ehdokkuudestaan.

Vaikka Trump on tukenut Mooren valintaa, monet johtavat republikaanipoliitikot ovat pelänneet, että Mooresta tulisi puolueelle rasite ja hyvä ase demokraattien käsiin. Entinen presidentti Barack Obama kannusti alabamalaisia äänestämään Jonesia.

Norjalaiselle Stoltenbergille jatkopesti Naton pääsihteerinä

Kuva: LEHTIKUVA / AFP PHOTO

Jens Stoltenberg jatkaa kaksi lisävuotta sotilasliitto Naton pääsihteerinä. Norjalaisen Stoltenbergin jatkokaudesta vuoteen 2020 päättivät sotilasliiton 29 jäsenmaan Nato-suurlähettiläät.

Norjan pitkäaikainen pääministeri Stoltenberg, 58, aloitti Naton pääsihteerinä lokakuussa 2014. Norjan politiikassa hän on edustanut työväenpuoluetta.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta