– Vilpittömät onnittelut kummallekin maalle. Tämä lähettää myös selkeän viestin Länsi-Balkanille: tulevaisuutenne on EU:ssa, Varhelyi tviittasi.

Ministerikokouksen kanta oli odotettu, sillä EU-suurlähettiläät olivat löytäneet asiasta yhteisymmärryksen kokouksen valmisteluvaiheessa.

Eurooppaministerit kokoustivat videoyhteyden välityksellä, joten keskustelu oli epävirallinen. Varsinainen päätös tehdään vielä erikseen kirjallisella menettelyllä.

Todennäköisesti menee vielä pitkään ennen kuin neuvotteluissa päästään varsinaisesti vauhtiin. STT:n näkemässä päätöslauselmaluonnoksessa ei ole mainittu tarkkaa ajankohtaa sille, milloin neuvottelut aloitettaisiin.

Eurooppa- ja omistajaohjausministeri Tytti Tuppurainen (sd.) korostaa, että poliittisen sovun saavuttaminen merkitsee kuitenkin pitkään jumissa olleen asian nytkähtämistä eteenpäin.

– Käytännön iso asia, jolla on merkitystä Länsi-Balkanille, on se, että sopu on nyt saavutettu, Tuppurainen sanoo.

Euroopan unioniin liittyminen on hidas prosessi. Jäseneksi haluavan maan on sitouduttava noudattamaan EU-lainsäädäntöä ja sääntöjä muun muassa oikeusvaltiokehityksen, kaupan ja ympäristöasioiden osalta. Lainsäädäntökokonaisuudet on jaettu 35 neuvottelulukuun, ja niiden käsittely vie tyypillisesti vuosia.

Jäsenyysneuvottelujen avaaminen on sulka hattuun erityisesti EU-puheenjohtajamaa Kroatialle, jolle oman naapuruston eli Länsi-Balkanin asioiden edistäminen on tärkeää. Erityisen päätöksestä tekee myös sen ajoitus keskelle koronaviruskriisiä.

Kroatian EU-edustuston tiedottajan Bruno Lopandicin mukaan tämä osoittaa, että EU on vaikeankin kriisin keskellä toimintakykyinen ja pystyväinen tekemään merkittäviä päätöksiä.

– Yksi Kroatian puheenjohtajakauden päätavoitteista on saavutettu, Lopandic summaa STT:lle.

EU:n uskottavuus Länsi-Balkanilla on ollut koetuksella, sillä unioni jahkaili pitkään päätöstä jäsenyysneuvottelujen aloittamisesta Pohjois-Makedonian ja Albanian kanssa.

– On hyvä, että tässä asiassa on saatu nyt ratkaisu. Se on tärkeä viesti, että EU toimii, se toimii poikkeusoloissakin, ja me pidämme oman lupauksemme Länsi-Balkanille, Tuppurainen sanoo.

Tuppurainen huomauttaa, että Suomen näkökulmasta asia olisi ollut kypsä päätettäväksi jo syksyllä.

Asiaa yritettiin edistää silloin Suomen EU-puheenjohtajuuskaudella, mutta EU-johtajat eivät onnistuneet saavuttamaan yksimielisyyttä lokakuun huippukokouksessa. Asia kariutui tuolloin erityisesti Ranskan vastustukseen.

Sittemmin Ranska on muuttanut kantaansa, sillä EU-komissio on esitellyt uudistetut säännöt jäsenyysneuvotteluihin. Niiden mukaan EU-maat ovat saamassa aiempaa enemmän sananvaltaa jäseneksi pyrkivien maiden arvioinnissa.

EU on luomassa myös uusia keinoja ottaa takapakkia neuvotteluissa, jos jäsenyyttä hakeva maa taantuu esimerkiksi oikeusvaltiokehityksessä. Neuvottelujen jäädyttämisen lisäksi EU voisi jatkossa vaatia jo kertaalleen käsiteltyjen neuvottelulukujen avaamista uudelleen tai aloittaa niiden käsittelyn kokonaan alusta.

Tuppurainen kertoo ilmaisseensa ministerikokouksessa Suomen tyytyväisyyden siihen, että oikeusvaltioteema korostuu liittymisneuvotteluissa.

STT–Heta Hassinen