Politiikka

Europarlamentaarikko tahtoo kirkolta tutkimuksen: ”Mistä kumpuaa koston teologia?”

Jukka-Pekka Flander
Jukka-Pekka Flander
Jukka-Pekka Flander

SDP:n europarlamentaarikko Liisa Jaakonsaari esittää blogissaan, että reformaation 500-vuotisjuhlavuonna Suomen kirkko selvittäisi, ”miten ihmeessä kristityssä Suomessa oli mahdollista, että sodan päättyessä vankileireillä kuoli lähes 12 000 punaista?”

– Mistä kumpuaa koston teologia, joka näkyi vielä vuosikymmeniä sodan päättymisen jälkeen punaorpojen kohteluna, hän kirjoittaa.

– Olen myös ihan viime vuosiin saakka joutunut lohduttamaan ihmisiä, joiden lapsuuden traumoista suurimpia on ollut se, kuinka papit – vuosikymmeniä sodan päättymisen jälkeen – kieltäytyivät siunaamasta vuoden 1918 sotaan osallistunutta isää tai muuta sukulaista.

– Suomen kirkko on pyytänyt anteeksi kansalaissodan aikaista välinpitämättömyyttään, Jaakonsaari tulkitsee.

– Reformaation juhlavuonna olisi hyvä pureutua myös syvemmälle luterilaiseen teologiaan ja kysyä, mistä syntyy tuo oikeutetun sodan ja koston teologia? Olisiko sillä vaikutusta, että Luther itse kukisti aikoinaan verisesti talonpoikaiskapinan? Jaakonsaari kirjoittaa.

Tänä vuonna tulee kuluneeksi 500 vuotta reformatiosta.

”Miksi se oli niin armoton yhteiskunta?”

Demokraatille Jaakonsaari toteaa, että häntä on koko elämänikänänsä vaivannut se, miksi kansalaissodan jälkeen kuoli niin paljon ihmisiä. Hän viittaa vankileireihin.

– Miksi se oli niin armoton suomalainen yhteiskunta. Sehän on ihan tutkittukin, että Suomen sisällissodassa on asukaslukuun verrattuna eniten kuollut ihmisiä maailmassa yhdessä sodassa, kun vertaa asukaslukuun, siis mistä tällainen armottomuus johtuu.

Jaakonsaari tarkentaa, että hän toivoo blogikirjoituksellaan nimenomaan sitä, että tutkimus selvittäisi tuon ajan teologisia virtauksia.

– Kirjoitin siinä, että mistä johtuu ikään kuin tällainen kostamisen teologia, hän viittaa blogiinsa.

Jaakonsaari pohtii, miten ja miksi humanisimi ja luterilaiseen ajatteluun kuuluva armo olivat ikään kuin poispyyhityt punaisten vankileireiltä.

Tällainen teologinen tutkimus voisi Jaakonsaaren mielestä olla yksi reformaation 500-vuotisjuhlavuoden teema. Hänen blogikirjoituksensakin on otsikoitu Traumaterapiaa 100-vuotisjuhliin.

– Sitten tietenkin luterilaisuuden valoisia puolia on hyvä tuoda esille, että reformaation jälkeen tuli omakielinen Raamattu, omakieliset virret ja kaikki muu. Tuli niin kuin kansankirkon idea ja se on se hieno puoli siinä, jota se edelleen on.

Kirkko on järjestänyt sisällissota-seminaarin.

2000-luvulla kirkon piispat ovat toimittaneet punaisten hautojen siunaamisia eri puolilla Suomea. Tätä Jaakonsaari pitää hienona asiana.

Kirkko järjesti myös vuonna 2008 seminaarin Sisällissota ja kirkko.

– Kirkko antoi 1918 valkoiselle armeijalle aatteellista tukea ja saattoi silloin pettää asiansa. Myös vaikenemalla se petti asiansa ja seurakuntalaiset, silloinen piispa Voitto Huotari totesi tuolloin.

Anteeksipyytäminen olisi Huotarin mukaan kuitenkin ongelmallista. Kysymys kuuluisi, keneltä kirkon pitäisi pyytää anteeksi ja kuka voisi antaa kirkolle anteeksi.

Seuraa Meitä:
Lisää aiheesta:

Kommentit

Toimituksen valinta


Luetuimmat