Politiikka
20.7.2017 08:26 ・ Päivitetty: 20.7.2017 19:44
“Europarlamentin vaali palautetaan kansallisiin parlamentteihin” – Tuomiojalta rohkea avaus Euroopan demokratian uskottavuuskriisiin
SDP:n kansanedustaja, pitkäaikainen entinen ulkoministeri Erkki Tuomioja pohtii Demokraatti-lehdessä tänään julkaistavassa kirjoituksessaan Euroopan tilannetta nyt, kun on kulunut runsas vuosi Britannian brexit-kansanäänestyksestä.
Opposition ääni -palstalla julkaistun Tuomiojan kolumnin otsikko on “Eurooppa tänään”.
– Brexit ja Trump eivät ole EU:ta lamauttaneet vaan pumpanneet päättäjien suoniin uutta adrenaliinia ja tahtoa viedä eteenpäin uudistuksia, jotka auttaisivat unionia selviytymään vahvempana ulos sitä nyt jäytävistä kriiseistä.
Tuomiojan mielestä rohkaisua ovat tuoneet myös oikeistopopulistien tappiot Itävallassa, Hollannissa ja Ranskassa.
– Vaikka EU ei enää näytä olevan hajoamassa, ei siitä mihin se on menossa ole varmaa tietoa. Euroopassa on kahdensuuntaista uudistustarvetta, jotka tarkoittavat sekä vähemmän että enemmän Eurooppaa.
Mitään eurooppalaista armeijaa tai Natoa korvaavaa järjestelmää emme Tuomiojan mukaan tule näkemään, mutta kaikki se, jolla EU:n kriisinhallintakapasiteettia, puolustusyhteistyötä ja kykyä vastata myös erilaisiin ei-sotilaallisiin uhkiin tehostetaan, on erityisesti Suomen kaltaisen jäsenmaan turvallisuudelle hyväksi, hän painottaa.
Euroopassa on kahdensuuntaista uudistustarvetta, jotka tarkoittavat sekä vähemmän että enemmän Eurooppaa.
Lisää aiheesta
Tuomiojan mielestä Eurooppa tarvitsee ennen kaikkea enemmän avoimuutta, demokratiaa ja oikeusvaltioperiaatteen kunnioittamista.
Tässä yhteydessä hän nostaa pöydälle ajatuksen europarlamentin vaalitavan muuttamisesta, palauttamisesta kansallisiin parlamentteihin.
– Jälkimmäinen (oikeusvaltioperiaatteen kunnioittaminen, toim. huom.) tarkoittaa sitä, että sitä loukkaavien jäsenmaiden toimiin on puututtava tehokkaasti, edellinen (enemmän avoimuutta ja demokratiaa) esimerkiksi sitä, että europarlamentin vaali palautetaan kansallisiin parlamentteihin, joiden jäsenistä europarlamentin jäsenet on valittava.
Käytännössä tämä tarkoittaisi suorasta kansanvaalista luopumista vaaleissa, joiden äänestysprosentti on laskenut huolestuttavan alhaiseksi kautta unionin.
Tuomiojan avaus ei yllätä, kun muistaa historian ja sosialidemokraattien perinteisesti kunnioittaneen demokraattisesti valittua parlamenttia/kansanedustuslaitosta keskeisenä päätöksentekopaikkana. Kansanvallan toteuttajana numero yksi.
Äänestäjiä europarlamenttivaaleissa Espoossa edellisissä eurovaaleissa toukokuussa 2014. Koko vaalien äänestysaktiivisuus Suomessa oli surkea: 39,1 prosenttia. (Lehtikuva / Mikko Stig)
Enemmän demokratiaa?
Aiheellinen kysymys, sillä Euroopan parlamentin vaaleissa on aktiivisuus laskenut kuin lehmän häntä. Vuoden 1979 lähes 62 prosentista on EU:ssa romahdettu vuoden 2014 42,6 prosenttiin.
Ensimmäisissä Suomen europarlamenttivaaleissa vuonna 1996 uurnille vaivautui 57,6 prosenttia kansalaisista, vuonna 1999 äänestysaktiivisuus laski masentavaan 31,4 prosenttiin.
Sen jälkeisissä vaaleissa äänestysaktiivisuus on ollut myös meillä 40 prosentin luokkaa, mikä sekin riittää herättämään kysymyksen koko järjestelmän legitimiteetistä.
Kenen nimissä ja millaisella valtakirjalla päättää sellainen parlamentti, jonka mepit ovat saaneet äänensä esimerkiksi vain joka kolmannnelta äänioikeutetulta kansalaiselta unionin jäsenmaissa? Uskottavuuskriisi on silloin kiistaton, ja nakertaa pohjaa kaikelta Brysselissä päätettävältä. Myös niiltä systeemin hyviltä päätöksiltä.
Ensimmäiset mepit valitsi Suomessa eduskunta vuonna 1994.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.