”Europarlamentin vaali palautetaan kansallisiin parlamentteihin” – Tuomiojalta rohkea avaus Euroopan demokratian uskottavuuskriisiin

Kuva: Kari Hulkko
Erkki Tuomioja: Eurooppa tarvitsee ennen kaikkea enemmän avoimuutta, demokratiaa ja oikeusvaltioperiaatteen kunnioittamista.

SDP:n kansanedustaja, pitkäaikainen entinen ulkoministeri Erkki Tuomioja pohtii Demokraatti-lehdessä tänään julkaistavassa kirjoituksessaan Euroopan tilannetta nyt, kun on kulunut runsas vuosi Britannian brexit-kansanäänestyksestä.

Opposition ääni -palstalla julkaistun Tuomiojan kolumnin otsikko on ”Eurooppa tänään”.

– Brexit ja Trump eivät ole EU:ta lamauttaneet vaan pumpanneet päättäjien suoniin uutta adrenaliinia ja tahtoa viedä eteenpäin uudistuksia, jotka auttaisivat unionia selviytymään vahvempana ulos sitä nyt jäytävistä kriiseistä.

Tuomiojan mielestä rohkaisua ovat tuoneet myös oikeistopopulistien tappiot Itävallassa, Hollannissa ja Ranskassa.

– Vaikka EU ei enää näytä olevan hajoamassa, ei siitä mihin se on menossa ole varmaa tietoa. Euroopassa on kahdensuuntaista uudistustarvetta, jotka tarkoittavat sekä vähemmän että enemmän Eurooppaa.

Mitään eurooppalaista armeijaa tai Natoa korvaavaa järjestelmää emme Tuomiojan mukaan tule näkemään, mutta kaikki se, jolla EU:n kriisinhallintakapasiteettia, puolustusyhteistyötä ja kykyä vastata myös erilaisiin ei-sotilaallisiin uhkiin tehostetaan, on erityisesti Suomen kaltaisen jäsenmaan turvallisuudelle hyväksi, hän painottaa.

Euroopassa on kahdensuuntaista uudistustarvetta, jotka tarkoittavat sekä vähemmän että enemmän Eurooppaa.

Tuomiojan mielestä Eurooppa tarvitsee ennen kaikkea enemmän avoimuutta, demokratiaa ja oikeusvaltioperiaatteen kunnioittamista.

Tässä yhteydessä hän nostaa pöydälle ajatuksen europarlamentin vaalitavan muuttamisesta, palauttamisesta kansallisiin parlamentteihin.

– Jälkimmäinen (oikeusvaltioperiaatteen kunnioittaminen, toim. huom.) tarkoittaa sitä, että sitä loukkaavien jäsenmaiden toimiin on puututtava tehokkaasti, edellinen (enemmän avoimuutta ja demokratiaa) esimerkiksi sitä, että europarlamentin vaali palautetaan kansallisiin parlamentteihin, joiden jäsenistä europarlamentin jäsenet on valittava.

Käytännössä tämä tarkoittaisi suorasta kansanvaalista luopumista vaaleissa, joiden äänestysprosentti on laskenut huolestuttavan alhaiseksi kautta unionin.

Tuomiojan avaus ei yllätä, kun muistaa historian ja sosialidemokraattien perinteisesti kunnioittaneen demokraattisesti valittua parlamenttia/kansanedustuslaitosta keskeisenä päätöksentekopaikkana. Kansanvallan toteuttajana numero yksi.

Äänestäjiä europarlamenttivaaleissa Espoossa edellisissä eurovaaleissa toukokuussa 2014. Koko vaalien äänestysaktiivisuus Suomessa oli surkea: 39,1 prosenttia. (Lehtikuva / Mikko Stig)

Enemmän demokratiaa?

Aiheellinen kysymys, sillä Euroopan parlamentin vaaleissa on aktiivisuus laskenut  kuin lehmän häntä. Vuoden 1979 lähes 62 prosentista on EU:ssa romahdettu vuoden 2014 42,6 prosenttiin.

Ensimmäisissä Suomen europarlamenttivaaleissa vuonna 1996 uurnille vaivautui 57,6 prosenttia kansalaisista, vuonna 1999 äänestysaktiivisuus laski masentavaan 31,4 prosenttiin.

Sen jälkeisissä vaaleissa äänestysaktiivisuus on ollut myös meillä 40 prosentin luokkaa, mikä sekin riittää herättämään kysymyksen koko järjestelmän legitimiteetistä.

Kenen nimissä ja millaisella valtakirjalla päättää sellainen parlamentti, jonka mepit ovat saaneet äänensä esimerkiksi vain joka kolmannnelta äänioikeutetulta kansalaiselta unionin jäsenmaissa? Uskottavuuskriisi on silloin kiistaton, ja nakertaa pohjaa kaikelta Brysselissä päätettävältä. Myös niiltä systeemin hyviltä päätöksiltä.

Ensimmäiset mepit valitsi Suomessa eduskunta vuonna 1994.

”Jos runtattaisiin tämä asia, niin Suomi jaetaan kahtia syvemmin kuin 100 vuoteen” – Niinistön mukaan kansaa on kuultava Nato-jäsenyydestä päätettäessä

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

Jatkokautta hakeva istuva presidentti Sauli Niinistö toteaa, että kansan mielipidettä on jollain tavalla kuultava Nato-jäsenyydestä päätettäessä. Hänen mukaansa tätä edellyttää myös Nato.

Niinistö ei lämpene ajatukselle, jossa presidentti ja hallitus ”runttaisivat” asian kokonaan kansaa kuulematta.

– Jos vielä runtattaisiin eduskunta päättämään tämä asia, niin Suomi jaetaan kahtia syvemmin kuin sataan vuoteen, se on aivan varma, kokoomustaustainen kansanliikkeen ehdokkaana oleva Niinistö sanoo.

Hänen mukaansa Suomen kaltaisessa perinteisessä demokratiassa kansan mielipide on selvitettävä legitiimisti eli yleisesti hyväksyttävällä tavalla.

– Että myöskin ne, jotka jäävät tappiolle voisivat myöntää sen, että oikein meneteltiin, Niinistö sanoo STT:n haastattelussa.

Hän korostaa, että kansan mielipiteen kuuleminen tapahtuisi vasta neuvotteluiden lopputuloksesta.

Luotettava mittaamisen tapa olisi kansanäänestys, mutta Niinistö hyväksyy myös jonkun muun yhtä luotettavan tavan, jos sellainen löydetään.

Jos asia ajankohtaistuisi, niin kansan mielipiteen kuuleminen voisi Niinistön mukaan olla esimerkiksi mahdollista – joskin vaikeaa – myös eduskunta- tai presidentinvaalien yhteydessä. Silloin asian pitäisi olla vaalien selkeä pääteema.

Suomi ei nykylinjauksen mukaan ole hakemassa Nato-jäsenyyttä, mutta pitää mahdollisuuden siihen avoimena.

EU:ssa ollaan hakemassa myös linjoja talous- ja rahaliiton kehittämisestä.

Puolustusyhteistyön ohella EU:ssa ollaan hakemassa linjoja talous- ja rahaliiton kehittämisestä. Komissio antoi ehdotuksensa rahaliiton uudistamisesta viime keskiviikkona.

Niinistö toteaa ehdotusten lisäävän yhteisvastuuta, mikäli ne toteutuisivat.

– Komission ehdotus on kyllä melkoinen, hän sanoo.

Niinistö ottaa esimerkin omista kokemuksistaan valtiovarainministerinä vakaus- ja kasvusopimuksen ensi vuosista.

– Minulle oli suoraan sanoen pettymys, että noin kolmen vuoden päästä, kun Euroopan unionin hallitukset vaihtuivat, alkoi sopimus käytännössä muuttua. Muuntuminen johti yhteisvastuun suuntaan, vaikka nimenomaan keskeinen pointti oli, että no bail out, ei yhteisvastuuta. Tämä on varmasti tehnyt minusta vähän varovaisen näissä finanssiasioissa, Niinistö sanoo.

Niinistö sanoo näkevänsä ”helposti vähän mörköjäkin” sen suhteen, että linjaukset EU:n puolustusyhteistyön kehittämisestä ja talous- ja rahaliiton uudistuksista koplattaisiin yhteen.

–Finanssipuolen aika reippaan puoleiset ehdotukset eivät toivottavasti heijastu tuonne turvallisuuspuolelle, ettei tule mitään niputusta, Niinistö sanoo.

Niinistö puhuisi puolustuksen sijaan turvallisuusyhteistyöstä. Hän haluaa erottaa turvallisuuden omaksi teemaksi, sillä hän ei muista maailman historiasta unionia, jonka ensimmäinen lähtökohta ei olisi ollut turvan takaaminen unionin jäsenille. EU poikkeaa tästä.

Presidentti voi linjata arvoja ja periaatteita, ei euroja.

Presidentin toiminnan ytimessä ovat ulko- ja turvallisuuspolitiikka. Samalla presidentiltä on kaivattu arvojohtajuutta ja vaalikampanjoissa on nostettu esille myös muun muassa sote-uudistusta.

Niinistön mielestä on vaikea vetää raja, mikä on arvojohtajuutta ja mikä sopimatonta puuttumista sisäpolitiikkaan.

Niinistön mukaan presidentti voi linjata arvoja ja periaatteita, ei euroja tai prosentteja.

– Ihan selvä rajankäynti kulkee minusta silloin kun aletaan puhua esimerkiksi budjettirahoituksesta, Niinistö sanoo.

”Puhemies on kutsumassa palaverin koolle” – Puolueilta odotetaan näkemyksiä kiisteltyihin sopeutumiseläkkeisiin vielä ennen joulua

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

Eduskuntapuolueilta odotetaan vielä ennen joulua näkemyksiä, miten ne suhtautuvat kansanedustajille maksettuihin kiisteltyihin sopeutumiseläkkeisiin.

Eduskunnan puhemiehen Maria Lohelan (sin.) ja eduskuntaryhmien edustajien on määrä keskustella sopeutumiseläkkeistä lähimmän parin viikon aikana.

– Puhemies on kutsumassa tällaisen palaverin koolle vielä ennen joulua, vahvisti pääministeripuolue keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen sunnuntaina.

Puhemies Lohelan puoluekollega Simon Elo uskoo, että myös ensimmäistä ulostuloa sopeutumiseläkeasiassa voi odottaa ennen joulua.

– Kyllä se (asia) vaatii vielä ensi vuonna varmasti käsittelyä, mutta sanotaanko, että (ennen joulua odotetaan) vähintään alustavia näkemyksiä (eduskunta)ryhmiltä, mihin suuntaan kehitystä pitäisi viedä, sinisten eduskuntaryhmää johtava Elo kuvailee.

Sopeutumiseläkejärjestelmä on saanut voimakasta julkista kritiikkiä. Ennen vuotta 2011 eduskuntaan valitut kansanedustajat ovat oikeutettuja sopeutumiseläkkeeseen, jos he ovat työskennelleet kansanedustajina vähintään seitsemän vuotta.

Sopeutumiseläke korvattiin vuonna 2011 sopeutumisrahalla, jonka edut ovat sopeutumiseläkettä suppeampia.

Kyseessä on ainutlaatuinen tilanne.

Sinisten Elon mukaan kansanedustajien sopeutumiseläkkeeseen mahdollisesti tehtävät muutokset vaatisivat eduskunnassa varsin laajaa yksimielisyyttä sekä perustuslaillisten näkökohtien huomioimista.

– Täytyy ottaa huomioon myös perustuslailliset kysymykset eli miten voidaan takautuvasti puuttua tällaiseen etuuteen, sanoo Elo.

Valtiosääntöoikeuden professori Veli-Pekka Viljanen on jo aiemmin arvioinut, että mahdolliset muutokset kansanedustajien sopeutumiseläkkeeseen menevät myös perustuslakivaliokunnan punnittavaksi.

Viljasen mukaan perusasetelma olisi se, että lähdetään jälkikäteen puuttumaan sellaiseen eläkejärjestelmään, joka on jo olemassa. Hän korostaa, että kyseessä on ainutlaatuinen tilanne.

– Tämä ei vastaa yleisen eläkejärjestelmän vanhuus- ja työkyvyttömyyseläkettä. Tässä on luotu järjestelmä, jossa ennen vanhuuseläkkeelle siirtymistä on tavallaan työttömyyden turvan vuoksi luotu erillinen kansanedustajia koskeva eläkejärjestelmä, Viljanen sanoi viime kuussa STT:lle.

Valtakunnansovittelija Helle: Lakko uhkaa yhä vakuutusalaa – sovittelu jatkuu tiistaina

Kuva: Lehtikuva / Mikko Stig

Vakuutusalaa koskevan lakonuhan sovittelu jatkuu tiistaina aamupäivällä, kertoo valtakunnansovittelija Minna Helle.

Jos sopua ei löydy, ensimmäinen kahden päivän mittainen lakko uhkaa alkaa maanantaina 18. joulukuuta.

Riita koskee työaikoja ja erityisesti viikonloppuna tehtävää työtä. Vakuutusväen liitto on jo julistanut alalle ylityökiellon.

Vakuutusalan työehtosopimuksen piirissä on noin 10 000 toimihenkilöä.

Työriitaa soviteltiin valtakunnansovittelijan johdolla sunnuntaina.

Hallitusryhmät: Alkoholiveroa ei koroteta, jos kauppoihin ei saada 5,5 % vahvuisia juomia

Kuva: LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN

Alkoholiveroihin kaavaillut korotukset ovat peruuntumassa, mikäli eduskunta ei hyväksy alkoholiprosentin nostoa hallituksen linjaamaan 5,5:een.

Asia vahvistetaan hallitukseen kuuluvista keskustasta ja sinisistä. Myös hallituskumppani kokoomus on aiemmin kytkenyt yhteen alkoholin prosenttikorotuksen ja veronkorotuksen.

Eduskunta äänestää vielä ennen joulua laista, joka toisi nelosoluen ja lonkeron ruokakauppojen hyllyille. Tämän jälkeen olisi tarkoitus päättää alkoholiveron korottamisesta 100 miljoonalla eurolla.

– Nämä liittyvät yhteen. Eli ei tule veronkorotusta, ellei hallituksen esitys tällä 5,5:llä (prosenttirajalla) mene läpi, sanoo hallituspuolue sinisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Simon Elo.

Pääministeripuolue keskustan aiemmin vaatiman kompromissin mukaan hallituspuolueiden kansanedustajat saavat äänestää prosenttirajasta vapaasti eli myös nykyisen 4,7 prosentin rajan puolesta.

Siksi on vielä epäselvää, meneekö hallituksessa linjattu ehdotus 5,5:n prosenttirajasta lopulta läpi.

Se summa pitää tietysti raapia jostain muualta.

Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen vahvistaa, että alkoholin prosenttikorotus ja veronkorotus ovat yhteydessä toisiinsa.

– Näin on näreet, mutta veronkorotuksella on laskettu saatavan 100 miljoonaan euron verotuotto ja se (summa) pitää tietysti raapia jostain muualta sitten siinä tapauksessa (että prosenttikorotus ei toteudu), sanoo Kaikkonen.

Sinisissä uskotaan, että verotuloihin mahdollisesti syntyvä aukko voitaisiin paikata pikaisella aikataululla valtion ensi vuoden budjettiin.

– Nopeassa aikataulussa pitää sitten katsoa, miten se 100 miljoonaa hoidetaan muulla tavalla, mutta olen vakuuttunut, että se pystytään hoitamaan, sanoo Elo.

STT ei sunnuntaina tavoittanut kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtajaa Kalle Jokista kommentoimaan asiaa.

Kansliapäällikkö syyttää professoria totuuden monopolisoinnista – ”Kunnianloukkauksen tasoa”

Kuva: Lehtikuva / Irene Stachon

Sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Päivi Sillanaukee toteaa Heikki Hiilamon aikaisemmin tänään julkaiseman kirjoituksen kuvastavan juuri sitä ongelmaa mikä Suomessa on yhteiskunnallisen päätöksenteon valmistelussa usein vikana:

– Yhdestä näkökulmasta kompleksisen kokonaisuuden tarkastelua niin, että  keskinäisriippuvuudet jätetään huomioimatta, Sillanaukee kommentoi Demokraatille sähköpostitse. 

Sillanaukeen vastaus liittyy Helsingin yliopiston sosiaalipolitiikan professorin Heikki Hiilamon puheenvuoroon, joka julkaistiin aikaisemmin tänään Helsingin Sanomissa.

Hiilamo esitti kirjoituksessaan muun muassa, että sote-uudistuksen keväisessä valmistelussa valmistelijat jyräsivät asiantuntijat ja alemman tason virkamiehet, jotka olivat varoitelleet uudistuksen vaaroista.

– Sote-yritysten lobbarit ja eräät korkeimmat virkamiehet tekivät kaikkensa, ettei soten piiloagenda, sote-yritysten edun ajaminen, olisi paljastunut, Hiilamo kirjoitti, nimeämättä kuitenkaan ketään suoraan syytöksensä kohteeksi.

Esityksen siirryttyä puolestaan perustuslakivaliokunnan käsittelyyn, nähtiin siellä Hiilamon mukaan erikoinen näytelmä. Sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Päivi Sillanaukee yritti kumota myös ministeriön omien asiantuntijoiden kritiikin, Hiilamo kirjoitti.

Jutussa yritetään monopolisoida totuutta.

– Hiilamon väite on kunnianloukkauksen tasoa ja jutussa yritetään monopolisoida totuutta, Sillanaukee puolestaan vastaa Demokraatille.

– Nykyinen sekava tilanne kunnissa on seurausta voimassa olevasta lainsäädännöstä eikä minun tai kenenkään muunkaan toimenpiteistä. Me yritämme sosiaali- ja terveysministeriössä ja valtiovarainministeriössä saada aikaiseksi lakia, joka velvoittaisi kaikkia palvelun tuottajia noudattamaan samoja sääntöjä ja velvoitteita maakunnan ja valtion ohjauksessa, niin että palvelun tarvitsija olisi se, jonka etu toteutuu.

Tällä hetkellä näin ei Sillanaukeen mukaan ole erityisesti paljon palveluita tarvitsevien kohdalla.

– Heidän palvelujaan tuottavat jatkossakin julkisen palveluntuottajan lisäksi monet järjestöt ja yksityiset palveluntuottajat. Elämme jo nyt teknologisen murroksen aikaa, joka mahdollistaa muun muassa niin palvelujen tarvitsijalle kuin palvelujen tuottajalle saada parhaita palveluja tai parhaitten osaajien neuvoja muualtakin kuin oman kuntansa tai maakuntansa alueelta. Tämä on huomioitava sote-ratkaisua mietittäessäkin. 

Sillanaukee huomauttaa, että kaikkia palveluita ei ole missään päin Suomea mahdollista saada integroitua saman maakunnallisen tuotanto-organisaation sisään.

– Tämä kokonaisuus on saatava toimimaan niin, ettei palveluntuottajan etu ole ensisijainen vaan nimenomaan palvelujen tarvitsijan.

– Kolmannen sektorin järjestöt ovat hyvin pystyneet osoittamaan kehittäessään palveluja, miten potilaan tai sosiaalipalveluja tarvitsevan etu ei ole erilaisista syistä toteutunut sellaisessa mallissa, jossa keskitetään valta palvelun tuottajalle, oli se yksityinen tai julkinen.

Hiilamo ei kuitenkaan esitä kirjoituksessaan, että sote-uudistus tulisi jättää tekemättä.

Sillanaukee huomauttaa vielä lopuksi, kuinka ”Hiilamon ajatus, että jätettäisiin sote nyt tekemättä, heijastaa ymmärtämättömyyttä siitä ympäröivästä maailmasta, jossa elämme”.

– Osalla asiantuntijoistamme näyttää olevan luulo, että sote on rakennettavissa kirjoituspöytäharjoituksena suljetussa systeemissä, jossa voitaisiin päättää muusta yhteiskunnan toiminnasta tai historiastamme riippumatta aikataulu ja sisältö, Sillanaukee kommentoi.

– Näin ei ole. Jos sote jälleen jäisi tekemättä, tilanne muuttuisi yhä sekavammaksi ja hallitsemattomammaksi.

Hiilamo ei kuitenkaan esitä kirjoituksessaan, että sote-uudistus tulisi jättää tekemättä. Hän puolestaan esittää kirjoituksensa lopuksi, kuinka ”tilanne ei ole toivoton”.

Jutun ensimmäisessä kappaleessa sana ”ongelmana” vaihdettu sanoihin ”usein vikana” klo 18:59.