– EU-tuomioistuin antoi helmikuussa Slovakian sote-järjestelmää koskevan ratkaisun. Ratkaisusta seuraa, että maakunnat eivät voi käyttää liikelaitoksia suoran valinnan sote-palveluiden tuottajina ilman merkittävää valtiontukiriskiä. Liikelaitos ei esimerkiksi voi mennä konkurssiin, mikä muodostaa lainvastaisen valtiontuen, EVAn raportissa todetaan.

Esitys valinnanvapauslaiksi ei sisällä yhtiöittämisvelvollisuutta, muttei kieltoakaan. Yhtiöittämisvelvoite poistettiin valinnanvapauslaista sen törmättyä kesäkuussa 2017 eduskunnan perustuslakiin. Sote-laitosten yhtiöittämisen sijasta nyt laissa esitetään palveluiden tuottajiksi maakuntien liikelaitoksia.

Keskeistä päätöksessä on se, voitaisiinko suomalaisenkin järjestelmän Slovakian tavoin katsoa sisältävän kiellettyä valtiontukea. Tämä taasen voisi johtaa muutoksiin suomalaisessa järjestelmässä.

On muun muassa spekuloitu vaihtoehdolla, että mikäli EU-komissio lopulta häviää Slovakia-ratkaisun, se voisi johtaa siihen, että Suomessakin sote-palvelut saatettaisiin joutua yhtiöittämään kauttaaltaan, joka taas on perustuslakivaliokunnassa katsottu jo kertaalleen perustuslain vastaiseksi. Nyt esimerkiksi EVA on päätynyt tälle kannalle.

Mikäli opposition ja EVAn näkemys pitää paikkansa, rikkomuksesta vahinkoa kärsineet tahot voivat vaatia valtiolta vahingonkorvausta kärsimästään vahingosta siltä ajalta, jonka EU-oikeuden vastainen olotila on ollut voimassa, Helsingin yliopiston Eurooppaoikeuden professori Juha Raitio on muun muassa todennut. Korvausaika venyisi todennäköisesti vuosiin. 

Asiasta voitaisiin saada selvyys tekemällä lakiesityksestä ennakkotarkistus, notifiointi, Euroopan komissiossa. Esimerkiksi Suomen korkein hallinto-oikeus (KHO) katsoi joulukuussa pitävänsä oikeusvarmuuden kannalta ainoana oikeudellisesti kestävänä menettelytapana sitä, että hallitus tekee EU-notifioinnin valinnanvapauslaista saadakseen komission kannan asiassa selville. Samaa mieltä ollaan oltu myös oppositiossa.

Juha Sipilän (kesk.) hallitus on sitä mieltä, että soten valinnanvapauslaille ei tarvitse tehdä notifiointia. 

Hallitus on perustellut notifioinnin tekemättä jättämistä vetoamalla muun muassa kiireeseen. Esimerkiksi sote- ja maakuntauudistuksen projektijohtaja Päivi Nerg on  todennut, että siinä saattaa kestää vuosia.

Hallitus on nojannut asiassa Slovakian sairausvakuutusjärjestelmään uudistukseen. Tammikuussa julkaistussa lakiluonnoksessa Suomen valinnanvapausesitystä perusteltiinkin kolmen sivun verran Slovakian sairausvakuutusjärjestelmään nojaten.

Helmikuussa EU-tuomioistuin kuitenkin antoi päätöksen, joka kumoaa komission aiemman lausunnon Slovakian terveydenhuoltojärjestelmästä. 

– EU-tasolla Slovakian asian käsittely voi vielä jatkua, Nerg totesi helmikuussa ja vakuutteli, että EU-tuomioistuimen päätös ei muuta aiempaa arviota Suomessa.

– Hallitus luonnollisesti ottaa huomioon Slovakiasta nyt tehdyn ratkaisun osana valinnanvapauslain perusteluita.

Huhtikuun alkupuolella kerrottiin, että EU-komissio on päättänyt valittaa EU-tuomistuimen ratkaisusta, joka kumosi komission arvion Slovakian terveydenhuoltojärjestelmän luonteesta ei-taloudellisena.

– Tänään olemme saaneet tiedon, että EU-komissio valittaa tuomioistuimen päätöksestä. Tämä prosessi siis jatkuu ja on tietysti vaikea arvioida, kuinka kauan jatko-oikeusprosessi kestää, sosiaali- ja terveysministeriön ylijohtaja Kirsi Varhila arvioi tuolloin Demokraatille.