Eva: Valtiolle 20 miljardin tulot yksityistämällä ja myymällä yhtiöitään

Kuva: Lehtikuva
Evan mukaan valtio voisi luopua muun muassa Metson osakkeista.

Valtio voisi saada jopa 20 miljardin euron tulot yksityistämällä valtionyhtiöitä ja myymällä kaupallista toimintaa harjoittavia yhtiöitään, arvioi Elinkeinoelämän Valtuuskunta Eva. Suurin osa myyntituloista tulisi valtion omistuksista pörssiyhtiöissä. Myyntiin menisivät omistukset, joilla ei ole enää strategista merkitystä valtiolle.

Evan mukaan valtio voisi luopua kokonaan esimerkiksi Sammon, Stora Enson ja Metson osakkeista. Lisäksi se voisi myydä noin puolet omistuksistaan Fortumissa, Nesteessä ja Finnairissa.

Lisäksi valtio voisi saada reilut 6 miljardia yksityistämällä erityistehtäviä hoitavia yhtiöitä, kuten Alkon, Veikkauksen ja Finavian. Lähes 3 miljardin euron tulot valtio voisi saada myymällä listaamattomia kaupallisia yhtiöitään, kuten Postin ja VR:n.

Evan mukaan valtion omistama holdingyhtiö Solidium voisi tulevaisuudessa järjestää yritysmyynnit. Valtion omistajaohjaus keskitettäisiin valtiovarainministeriöön.

Evan julkaisi tänään analyysin, joka käsittelee valtionomistusta ja sen muutostarpeita.

Keskustelua aiheesta

Suurituloisia verotetaan Suomessa kovalla kädellä, pienituloisia keskitasoisesti – ”Verotus iskee ankarasti uralla etenemiseen ja lisäansioihin”

Kuva: Thinkstock
Kulutuksen verotus nousee ensi vuonna.

Pienten palkkojen verotus on Suomessa eurooppalaista keskitasoa, mutta verotus kiristyy tulojen noustessa, käy ilmi Veronmaksajien kansainvälisestä palkkaverovertailusta.

Vertailun mukaan jo suomalaista keskipalkkaa eli 42 500 euroa vuodessa ansaitsevan veroprosentti on 2,2 prosenttiyksikköä korkeampi kuin keskimäärin Euroopan vertailumaissa.

Veronmaksajat arvioi, että verotus iskee ankarasti palkansaajan uralla etenemiseen ja lisäansioiden kannustimiin. Sen mukaan keskituloisen palkansaajan sadan euron palkankorotuksesta 47 euroa menee veroihin.

Tutkimuksen mukaan Suomen palkkaverotus on kansainvälisesti vertailtuna hyvin progressiivista. Vertailussa suurituloisin tienasi 138 000 euroa vuodessa. Häntä verotettiin Suomessa seitsemän prosenttiyksikköä ankarammin kuin Euroopan vertailumaissa keskimäärin. Suurituloisen veroprosentti on Suomessa neljänneksi korkein Belgian, Italian ja Ruotsin jälkeen.

Veronmaksajat kuitenkin muistuttaa, että suunta on muuttunut Suomessa tänä vuonna, kun palkkaverotusta kevennettiin ensimmäistä kertaa kaikilla tulotasoilla moneen vuoteen.

Tutkimuksessa oli mukana 14 Euroopan maata sekä Australia, Japani, Kanada ja Yhdysvallat.

Kokonaisveroaste pysyy entisellään

Tuloverotus kevenee Suomessa ensi vuonna, mutta palkansaajan kokonaisveroaste pysyy tämän vuoden tasolla, koska kulutuksen verotus kiristyy, kertoo Elinkeinoelämän valtuuskunta Eva.

Evan mukaan palkansaajat maksavat tuloveroja vuonna 2018 tulotasosta riippuen 0,2–0,5 prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuonna 2017.

Palkansaajan tuloverotuksen lopullinen muutos riippuu asuinkunnasta. Kuntakohtaiset erot ovat Evan mukaan merkittäviä, sillä 52 kuntaa korottaa ensi vuonna kunnallisveroa ja seitsemän laskee sitä.

Arvonlisäverotus pysyy Evan mukaan ensi vuonna ennallaan, mutta valmiste- ja tuoteveroja korotetaan muun muassa tupakkatuotteiden ja alkoholin sekä öljy- ja kaukolämmityksen osalta.

Tiedot käyvät ilmi Evan Verokoneesta, joka laskee palkansaajan kokonaisveroasteen.

Liisa Kujala, Tuomas Savonen, STT

Keskustelua aiheesta

Palola jatkaa STTK:n kipparina – ”Poliitikot hoitakoot oman rootelinsa, työmarkkinajärjestöt omansa”

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen
STTK:n puheenjohtaja Antti Palola (oikealla) onnitteli Antti Rinnettä ja Rauno Vesivaloa, jotka palkittiin kultaisella ansiomerkillä STTK:n uuden edustajiston järjestäytymiskokouksessa Helsingissä tiistaina.

Antti Palola jatkaa STTK:n puheenjohtajana. Hänen kautensa kestää joulukuuhun 2021 asti. Valinnan teki tänään kokoontunut STTK:n uusi edustajisto eikä Palolalla ollut vastaehdokkaita.

Palola, 58, valittiin STTK:n puheenjohtajaksi neljä vuotta sitten. Hän on koulutukseltaan merikapteeni ja työskennellyt ennen STTK:ta muun muassa Palkansaajajärjestö Pardian puheenjohtajana ja Suomen Laivanpäällystöliiton varatoiminnanjohtajana.

STTK nostaa edunvalvontansa ja yhteiskunnallisen vaikuttamistyönsä kärkihankkeiksi alkaneella edustajistokaudella työelämälainsäädännön, perusturvan uudistamisen, eläkeasiat, tasa-arvotyön ja hallitusohjelmavaikuttamisen.

Antti Palola painottaa sopimusyhteiskunnan merkitystä muuttuvassa työmarkkinoiden toimintaympäristössä.

– Keskusjärjestöt eivät näillä näkymin neuvottele työehdoista vaan se on liittojen työtä. Työmarkkinatoiminnassa paras tulos saavutetaan pitkäjänteisellä työskentelyllä, ei poukkoilulla tai riitelyllä. Muuttuvissakin oloissa uskon neuvotteluun ja sopimiseen.

Palola varoittaa jatkossakaan poliitikkoja sotkeutumasta työmarkkina-asioihin.

– Sekä lyhyt että pitkä historia osoittavat, että siitä ei seuraa mitään hyvää. Poliitikot hoitakoot oman rootelinsa, työmarkkinajärjestöt omansa. Kumpaakin tarvitaan ja hyvää yhteistyötä, mutta ei katteettomia lupauksia eikä jyrkkää vastakkainasettelua.

STTK ei tingi työ- ja virkaehtosopimuksista eikä yleissitovuudesta työmarkkinasopimusten turvaajana.

STTK:n mielestä työelämää ja sosiaaliturvaa on kehitettävä, mutta järkevästi ja maltilla.

– Työelämän muutos on nopeaa, mutta toimivia rakenteita ei pidä lyhytnäköisesti lähteä hajottamaan.

Myös sopimusjärjestelmän on elettävä ajassa ja sitä on kehitettävä vastaamaan työmarkkinoiden muutoksia.

– Uskon paikallisen sopimisen lisääntyvän, mutta senkin maltilla ja hallitusti. Vähimmäisehdot on turvattava, eikä STTK tingi työ- ja virkaehtosopimuksista eikä yleissitovuudesta työmarkkinasopimusten turvaajana, Palola tiivistää.

Ulkomaiset sijoitukset Suomeen jatkavat kasvuaan: 180 uutta ulkomaista yritystä marraskuun loppuun mennessä

Suomeen tehdyt ulkomaiset sijoitukset jatkavat kasvuaan, kertoo Finpro.

Suomeen oli tämän vuoden marraskuun loppuun mennessä tullut jo 180 uutta ulkomaista yritystä. Suomeen jo aiemmin tulleet ulkomaalaisomisteiset yritykset ovat tehneet tänä vuonna jo 150 jatkoinvestointia, mikä on näkynyt mittavina rekrytointeina.

Suomeen tehdyt ulkomaiset sijoitukset ovat kohdistuneet erityisesti rahoitus- ja vakuutustoiminnan yrityksiin ja muiden palveluiden yrityksiin.

Teollisuudessa eniten sijoituksia on tehty metalliteollisuuden ja kemianteollisuuden yrityksiin.

Keskustelua aiheesta

Kulutuksen verotus kiristyy, kertoo EVA, jonka mukaan tuloverotus kuitenkin kevenee

Kuva: Roope Permanto

Tuloverotus kevenee ensi vuonna, mutta palkansaajan kokonaisveroaste pysyy tämän vuoden tasolla, koska kulutuksen verotus kiristyy ensi vuonna, kertoo Elinkeinoelämän valtuuskunta Eva.

Eva mukaan palkansaajat maksavat tuloveroja vuonna 2018 tulotasosta riippuen 0,2–0,5 prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuonna 2017.

Arvonlisäverotus pysyy Evan mukaan ensi vuonna ennallaan, mutta valmiste- ja tuoteveroja korotetaan muun muassa tupakkatuotteiden ja alkoholin sekä öljy- ja kaukolämmityksen osalta.

Tiedot käyvät ilmi Evan Verokoneesta, joka laskee palkansaajan kokonaisveroasteen.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Työsulku päällä – hiihtokeskusten työriidan sovittelua jatketaan tänään

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

Hiihtokeskuksia ja ohjelmapalveluita koskevan työriidan sovittelua jatketaan tänään puoliltapäivin valtakunnansovittelija Minna Helteen johdolla.

Hiihtokeskuksia ja ohjelmapalveluita, kuten moottorikelkka- ja porosafareita, koskevat työsulut alkoivat perjantaina. Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRan ilmoittamat työsulut tulivat voimaan, kun MaRan ja Palvelualojen ammattiliitto PAMin väliseen työriitaan ei saatu ratkaisua.

Suurimmat erimielisyydet koskevat palkkaratkaisua. Työsulut jatkuvat joulukuun 19. päivään asti, jos riitaan ei saada ratkaisua ennen sitä.