Kolumnit
21.4.2020 03:00 ・ Päivitetty: 21.4.2020 06:10
Eveliina Heinäluoma: On myös Suomen etu, että pystymme turvaamaan yhteisvaluutta euron
Koronakriisi on iskenyt koko Euroopan unionin alueelle lujaa. Euromaiden kyky ottaa vastaan voimakas talouden shokki vaihtelee, koska valtioiden lähtötilanteet ovat erilaiset. Toiset ovat vuosien varrella rakentaneet valmiusvarastoja ja pyrkineet vähentämään velkataakkaansa ja toiset ovat luottaneet siihen, että kriisin iskiessä apu löytää tien perille, jos oma järjestelmä pettää. Kenelläkään ei tilanne ole kuitenkaan mitenkään auvoinen.
Nopeasti iskevä tauti ja sen aiheuttama taloudellinen kriisi vaativat euromailta nopeaa reagointia ja päättäväisiä toimia. On tärkeää, että maat pystyvät keskittymään taudin leviämisen pysäyttämiseen ja terveydenhuollon resurssien varmistamiseen. Siksi terveys- ja talouspolitiikan on oltava yhteisen avun eturintamassa. Valtioiden on nyt elvytettävä talouksiaan velkarahalla. Näin myös Suomi on toiminut.
Tästä syystä myös euroalueella on velkaelvytys hyväksyttävä ja pyrittävä tekemään euroalueen yhteisiä toimia. Nopean reagoimisen takaamiseksi käyttöön on syytä ottaa jo olemassa olevia ja testattuja työkaluja. Euroopan vakausmekanismi EVM:n käyttö onkin tässä tilanteessa järkevää. Euroalueen vakaus- ja kasvusopimuksen sääntöjä on voitava määräaikaisesti höllentää, jotta valtioiden liikkumatila turvataan.
Lisävelkaantuminen ei kuitenkaan tuo kaikille paljon kaivattua huojennusta, sillä velkamäärä on osalla euromaista paisunut vuosien varrella kuin pullataikina. Italialla velkaa on kolmanneksi eniten maailmassa ja lisävelkaantumisen myötä vaarana on, että luottamus Italian valtion velanhoitoon menee, eikä maa enää saa lainaa järkevällä hinnalla. Euroalueen kolmanneksi suurimman talouden kaatuminen saattaisi merkitä uutta eurooppalaista finanssikriisiä.
On myös Suomen etu, että pystymme turvaamaan yhteisvaluutta euron ja koko euro-alueen kyvyn nousta takaisin jaloilleen. Komissio onkin käynnistänyt jäsenmaille suunnatun miljardien eurojen tukiohjelman ja Euroopan investointipankin kautta suunnataan lainoitusta eurooppalaisille yrityksille yhteensä kahdeksan miljardin euron verran.
Keskustelussa ovat myös olleet ns. eurobondit eli yhteiset velkakirjat. Marinin hallituksen linja suhteessa yhteisvelkaan on ollut oikea ja Suomen aiempien kantojen mukainen. Linja noudattaa SDP:n omassa kevään 2019 vaaliohjelmassaan kirjattua periaatetta, jonka mukaan jokainen jäsenmaa on vastuussa omista veloistaan. Tämä periaate on myös kirjattuna hallitusohjelmaan.
Koronakriisin varjolla ei pitäisi luoda yhteiseen velanottoon perustuvaa järjestelmää eli eurobondeja. Niiden käyttöön tarvittavan järjestelmän luominen olisi hidas ja vaikea prosessi. Myös lainanantajien riskit ovat suuret, kun ottaa huomioon, että joidenkin euroalueen jäsenten kohdalla maksukyvyttömyyteen ajautuminen on todellinen riski. Maksukyvyttömyyden riskin taustalla ei ole yhteisvastuun puute, vaan euromaiden liiallinen velkaantuminen, joka taas johtuu isolta osin yhteisten sääntöjen noudattamatta jättämisestä.
Lisää aiheesta
Kriisinkin keskellä on syytä muistaa, että myös se on arvokasta, että on olemassa maita, jotka ovat pyrkineet noudattamaan EMU-kriteerejä. Jos näin ei olisi, ei olisi myöskään nykyisenkaltaista kykyä auttaa.
Kirjoittaja on eduskunnan EU-valiokunnan jäsen.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.