Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Ulkomaat

Ex-presidentti palasi valtaan Somaliassa – haasteena tuhoisa kuivuus ja uhkaava nälänhätä

LEHTIKUVA / AFP Stringer
Somalian parlamentissa äänestettiin presidentistä 15. toukokuuta.

Itä-Afrikan Somalia on valinnut seuraavaksi johtajakseen maan entisen presidentin Hassan Sheikh Mohamudin. Pitkään odotettu valinta huipentui Suomen aikaa puoliltaöin maanantain vastaisena yönä. Mohamud vannoi virkavalansa pian äänten laskemisen jälkeen.

DEMOKRAATTI/STT

Demokraatti

Mohamud johti maata vuodesta 2012 vuoteen 2017, jolloin hän hävisi presidentinvaaleissa maata tuosta lähtien johtaneelle Mohamed Abdullahi Mohamedille. Väistyvä presidentti tunnetaan myös nimellä Farmajo.

Pääkaupunki Mogadishussa valintaa juhlistettiin laukauksin. Monet toivovat maan voivan jättää nyt taakseen jo yli vuoden kestäneen poliittisen kriisin, joka sai alkunsa, kun Farmajon presidenttikausi päättyi viime vuoden helmikuussa ilman vaaleja.

-  Meidän täytyy liikkua eteenpäin eikä ikinä taaksepäin, edeltäjänsä rinnalla esiintynyt Mohamud sanoi.

-  Toivotan tervetulleeksi veljeni, uuden presidentin Hassan Sheik Mohamudin ja toivotan hänelle onnea valtavan tehtävänsä kanssa, Farmajo puolestaan sanoi.

Ensimmäinen presidentti, joka valittu toiselle kaudelle

Somaliassa ei ole järjestetty 50 vuoteen tavanomaisia vaaleja, joissa ääniä olisi yksi per henkilö. Sen sijaan äänestyksessä hyödynnetään monimutkaista epäsuoraa valintamallia, jossa osavaltioiden lainsäädäntöelimet ja klaanien edustajat valitsevat päättäjät kansalliseen parlamenttiin. Nämä parlamentaarikot tekevät vuorostaan valinnan presidentistä.

Suorana valtiontelevisiossa esitetyssä vaalissa oli ehdolla kaikkiaan 36 ehdokasta. Mohamud voitti vaalit saatuaan 214 ääntä, mikä oli huomattavasti suurempi äänisaalis kuin Farmajon voittamiseen olisi edes vaadittu.

Mohamud on ensimmäinen presidentti, joka on valittu Somaliassa toiselle kaudelle. Hän on lupaillut muokkaavansa Somaliasta “rauhanomaisen maan, joka on rauhassa maailman kanssa”.

Presidentin haasteena muun muassa kuivuus, joka uhkaa johtaa nälänhätään

Tuoreeltaan valittu presidentti kuitenkin perii edeltäjältään useita haasteita, kuten tuhoisan kuivuuden, joka uhkaa syöstä miljoonia ihmisiä nälänhätään.

YK:n järjestöt ovat varoitelleet humanitaarisesta katastrofista, jos toimiin ei ryhdytä varhain. Pelkona on vuonna 2011 nähdyn hävityksen toistuminen. Tuolloin nälänhätään kuoli noin 260  000 ihmistä, joista puolet oli alle kuusivuotiaita.

Mohamudin täytyy myös korjata kuukausia kestäneen poliittisen kaaoksen ja vaalejakin viivästyttäneen sisäisen valtataistelun aiheuttamia vahinkoja.

Somalian kansainväliset kumppanit olivat myös varoittaneet maata siitä, kuinka vaalien venyminen on kiinnittänyt uhkaavasti huomiota pois taistelusta kapinallisia vastaan.

Maan vaikeasta turvallisuustilanteesta saatiin sunnuntainakin muistutus, kun Mogadishussa kuultiin räjähdyksiä lähellä tarkasti vartioitua lentokenttäkompleksia, jossa parlamentaarikot äänestivät. Poliisin mukaan räjähdyksien seurauksena ei ole tullut henkilövahinkoja.

Terroristijärjestö on päässyt hyötymään poliittisesta kaaoksesta

Kansainvälinen yhteisö oli pitkään varoitellut Farmajon hallintoa, että poliittinen kaaos oli tarjonnut terroristijärjestö al-Shabaabille mahdollisuuden hyödyntää tilannetta ja tehdä iskuja aiempaa tiuhemmin ja isommin.

Esimerkiksi maaliskuussa Somaliassa kuoli 48 ihmistä kahdessa itsemurhaiskussa. Aiemmin tässä kuussa al-Shabaab puolestaan teki Afrikan unionin rauhanturvaajien sotilastukikohtaan aseellisen iskun, jossa kuoli Burundin asevoimien mukaan 10 burundilaista rauhanturvaajaa.

Terroristijärjestö al-Qaidaan yhdistetty järjestö on yrittänyt kaataa maan hallintoa jo yli vuosikymmenen ajan.

Kapinalliset hallitsivat Mogadishua vuoteen 2011, jolloin Afrikan unionin joukot saivat ajettua heidät pois kaupungista. Al-Shabaabin hallinnassa on edelleen alueita Somalian maaseudulla.

Syvästi velkaantunut maa on ollut myös vaarassa menettää pääsyn kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n kolmivuotiseen 380 miljoonan euron suuruiseen apupakettiin, jonka on määrä umpeutua tämän kuun puolivälissä, jos maahan ei ole saatu uutta hallintoa tuohon mennessä.

IMF:n mukaan maan hallinto on pyytänyt kolmen kuukauden lisäaikaa, jolla umpeutumista saataisiin lykättyä elokuun puoliväliin. IMF ei ole kuitenkaan vielä vastannut pyyntöön.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE