Turva – Hymy

Ex-suurlähettiläs arvostelee Halosta ja Tuomiojaa ”moraalisesta palosta” – Tuomioja kuittaa: ”Että tällaisia suurlähettiläitä”

Kuva: Lehtikuva
Erkki Tuomioja toimi ulkoministerinä vuosina 2000–2007 ja 2011–2015.

Entinen suurlähettiläs Pasi Patokallio on kirjoittanut laajan artikkelin koskien Suomen takavuosien ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa.

Tekstissään Patokallio arvostelee kärkevästi ex-presidentti Tarja Halosta ja ex-ulkoministeri Erkki Tuomiojaa (sd.) ”Ottawan harharetkestä”, millä hän viittaa Suomen liittymiseen Ottawan sopimukseen vuonna 2011. Sopimukseen sitoutuminen tarkoitti jalkaväkimiinojen käytön lopettamista.

– Ottawan sopimuksen aiheuttamaa notkahdusta Suomen puolustuskyvyssä ei ole täysin korvattu vieläkään, Patokallio arvostelee alunperin Kanava-lehdessä (8/2017) julkaistussa esseessä. Samaan konserniin kuuluva Suomen Kuvalehti julkaisi kirjoituksen kokonaisuudessaan tänään.

– Moraalinen palo painoi vaa’assa enemmän kuin kansallinen etu. Suomen piti osoittaa maailmalle esimerkkiä, kirjoittaja piikittelee.

Kansanedustaja Erkki Tuomioja kommentoi ex-suurlähettilään kirjoitusta julkisessa Facebook-päivityksessä.

– On taas löytynyt yksi entinen suurlähettiläs, joka nyt rohkenee kertoa, mitenkä Halosen ja Tuomiojan toiminta ulko- ja turvallisuuspolitiikassa on ollut turmiollista, pahimpana näyttönämme Suomen liittyminen Ottawan jalkaväkimiinat kieltävään sopimukseen.

Patokallion ohella kommentissa palataan suurlähettiläs Ilkka Pastisen rooliin.

– Suurlähettiläs on myös loukkantunut siitä, miten arvioin hänen kollegansa Ilkka Pastisen kirjaa kymmenen vuotta sitten, Tuomioja kirjoittaa.

”Suurlähettiläs on myös loukkantunut siitä, miten arvioin hänen kollegansa Ilkka Pastisen kirjaa kymmenen vuotta sitten.”

Tuomioja kertoo kirjoittaneensa arviossaan muun muassa, miten ”Pastinen esittelee itsensä realistisen koulukunnan edustajana ja on myös hyvä esimerkki siitä, kuinka realismin ja kyynisyyden välinen raja on veteen piirretty. Suomalaisen realismin koulukunnalle ihmisoikeudet, aseriisunta, kehityspolitiikka tai muu sellainen hempeä hömpötys ei merkinnyt substantiaalisesti mitään, ne olivat vain pakollisia kuvioita tai sitten joskus käyttökelpoisia välineitä muiden päämäärien ajamiseen”.

Tuomiojan mukaan Pastinen ei esimerkiksi peittellyt sitä, miten Suomen aseriisunta-aktiivisuudella, jossa hänellä oli keskeinen asema, ei ollut mitään tekemistä aseriisunnan kanssa, vaan se tähtäsi ainoastaan Suomen aseman vahvistamiseen.

– Pastinen ei myöskään salaa Ronald Reaganin ihailuaan ja mieltymystään häneen ja hänen voimapolitiikkaansa ja hän on syvästi jämähtänyt kylmän sodan maailmaan, mikä kannattaa pitää mielessä silloin, kun arvioi hänen ja hänen ystäviensä sinnikästä kampanjointia Suomen viemiseksi sotilasliitto Naton jäseneksi.

– Että tällaisia suurlähettiläitä, Tuomioja päättää FB-päivityksensä.

Myös presidentti Tarja Halonen puolustaa Ottawan sopimukseen liittymistä.

– Sinne ei suinkaan hypätty, hän painotti IL-TV:n Sensuroimaton Päivärinta -haastattelussa (13.12.2017).

Häntä ei kaduta.

– Ei. Ainoastaan se, että oltaisiin voitu lähteä paremmin valmistautuneina siihen neuvotteluun, Halonen tarkensi.

Halosen mukaan sopimukseen olisi voitu laittaa pidemmät siirtymäajat. – Jota ei sitten tapahtunut.

Ali Jahangiri avautuu Nordean rasismikohussa: ”Vastaavanlaisia kokemuksia myös itselläni – vaihdoinkin pankkia”

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander

Yle Puhe -kanavalle radio-ohjelmaa tekevän Yagmur Özberkanin kohtelu Nordean asuntolainaneuvottelussa nostatti eilen kohun. Iltalehti kertoi, että Özberkan oli varannut perjantaina poikaystävänsä kanssa ajan Nordean konttoriin asuntolainaneuvottelua varten.

”Naistyöntekijä kutsui meidät sisään. Hän ei kätellyt, esitellyt itseään eikä ottanut katsekontaktia vaan sanoi, että tulkaa perässä huoneeseen. Se oli vähän hassua.

”Hänen ensimmäinen kysymyksensä meille oli, että kuinka kauan olette asuneet Suomessa.”

”Totesin hänelle, että miten se tähän liittyy? Sitten sanoin, että tarpeeksi kauan, 25 vuotta. Tarkoituksenani oli jatkaa lausetta ja sanoa, että uskon meidän täyttävän varmasti kriteerit.”

Özberkan ei IL:n mukaan ehtinyt saada lausettaan loppuun, kun pankkivirkailija avautui.

”Hän tokaisi, että takaisin kotimaahan sitten, ja naurahti.”

Nordea pahoitteli myöhemmin työntekijänsä käytöstä.

Koomikko Ali Jahangiri kertoo hänkin Twitterissä kokemuksistaan Nordean kanssa asioimisesta.

”Vastaavanlaisia kokemuksia Nordean kanssa myös itselläni. Rahaliikenteen jäädyttämistä ”vedoten nimeen ja synnyinpaikkaan”. Vaihdoinkin pankkia lopulta. Jos Yagmur Özberkan haluat, voin vinkata suomen parhaimman pankin parhaimman pankkiirin :)”

Jahangirin mukaan sama ihminen pyysi toistuvasti samaa selvitystä toimistani.

”Tätä jatkui pari vuotta. Uudessa pankissa ei vastaavanlaista ongelmaa.”

Jahangirin mukaan tapahtuneista on jo monta vuotta.

Keskustelua aiheesta

”Äiti oli maan povessa” – lapsiasiavaltuutettu kertoo käsittämättömästä tilanteesta: Vanhus kuoli lokakuussa, kaupunki laskutti kotihoidosta tammikuulle

Kuva: Thinkstock

Lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila osallistuu keskusteluun vanhusten kotihoidosta. Espoon kaupungin vanhusten kotihoidossa esiintyvät vakavat ongelmat ovat nousseet julkisuuteen viime viikkoina. Helsingin Sanomien uutisen mukaan vanhuksen epäillään kuolleen Espoon kotihoidossa sattuneen laiminlyönnin vuoksi keväällä 2017.

Kurttila kertoo Facebook-sivuillaan saaneensa itsekin yhteydenoton vanhusten asioista.

”Kaupunki oli laskuttanut vanhuksen kotihoidosta tammikuulle, kun vanhus kuoli lokakuussa. Omaisille oli kova paikka. Yritettiin todistella, että hoitamassa oli käyty, vaikka äiti oli jo maan povessa.”

Kurttila on sydämistynyt tilanteesta.

”Ei näin. Retuperällä. Sekä moraali että toiminta. Häpeä. Suomi tarvitsee ikäpolitiikkaa – lapsi- ja vanhusväestön eli elämän alku- ja loppuvaiheen asioissa yhtymäkohtia.”

SDP:n kansanedustaja, Muistiliiton puheenjohtaja Merja Mäkisalo-Ropponen otti aiemmin tänään kantaa vanhusten tilanteeseen.

– Eri puolilta Suomea on jo pidemmän aikaa kuulunut samanlaisia hätähuutoja sekä omaisilta että ammattilaisilta. Henkilöstön vähäisyyden ja liian suuren työmäärän vuoksi ei inhimillistä eikä kuntouttavaa hoitoa voida toteuttaa.

Äänestysvilkkaus on noussut jo 21,6 prosenttiin, ja näissä vaalipiireissä on ollut vilkkainta

Kuva: Lehtikuva

Viikonlopun ennakkoäänestys on sujunut hiukan hitaammin kuin arkipäivinä viime viikolla. Tänään äänensä on käynyt antamassa yli 142 000 ihmistä.

Äänestysvilkkaus on nyt noussut jo 21,6 prosenttiin. Tahti on kuitenkin ollut vilkkaampi kuin viime presidentinvaaleissa, sillä silloin lauantain ennakkoäänestyspäivän jälkeen oltiin 18 prosentissa.

Kaikkiaan presidentinvaaleissa on oikeusministeriön tulospalvelun mukaan annettu yli 915 000 ääntä. Naiset ovat olleet miehiä ahkerampia äänestämään, sillä naisäänestäjiä on kertynyt yli 515 000, miehiä hiukan yli 400 000.

Satakunnan ja Lapin vaalipiireissä on äänestetty ahkerimmin. Satakunnassa äänioikeutetuista 27,2 prosenttia on käynyt uurnilla, Lapissa osuus on 26,7 prosenttia.

Kotimaan ennakkoäänestyksen viimeinen päivä on tiistaina, ja presidentinvaalien ensimmäisen kierroksen varsinainen vaalipäivä sunnuntaina 28. tammikuuta.

Keskustelua aiheesta

Sopu syntyi mekaanisen metsäteollisuuden työriitaan – Minna Helle paljasti asian Twitterissä

Kuva: Lehtikuva / Jussi Nukari

Mekaanisen metsäteollisuuden työriitaan löytyi lauantaina sopu. Asiasta kertoi valtakunnansovittelija Minna Helle Twitterissä.

Teollisuusliitto ja Metsäteollisuus hyväksyivät valtakunnansovittelijan edellisenä yönä jättämän sovintoesityksen, joten maanantaista alkaen uhanneet työnseisaukset peruuntuivat. Samalla poistui myös Teollisuusliiton alalle asettama ylityökielto.

Valtakunnansovittelijan mukaan saavutettu palkkaratkaisu vastaa tasoltaan tähän mennessä syntyneiden liittokierroksen työehtosopimusten mukaista linjaa.

Sopimuksen palkkaratkaisut neuvotellaan paikallisesti sekä tänä että ensi vuonna. Sovintoehdotuksen mukainen työehtosopimus on voimassa marraskuun 2019 loppuun saakka.

Keskustelua aiheesta

Näin Juha Sipilä hehkuttaa murska-arvostelun saanutta ”aktiivimallia” – väläyttää ”unelmaduuniin vievän polun aukeamista”

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) hehkuttaa työllisyysastetta, joka on nyt 70,4 %:ia.

”Näin hyvä marraskuinen lukema on nähty viimeksi vuonna 1990. Mutta se on selvää, että tähänkään ei voida tyytyä. Hallituksen 72 prosenttiakin on vain välitavoite matkalla kohti pohjoismaisia työllisyyslukemia, joihin myös Suomen on päästävä.”

Sipilä sanoi tänään Viitasaarella, että hallitus jatkaa Suomen uudistamisen ja kehittämisen tiellä koko kautensa loppuun.

”Kintaat eivät saa pudota, vaan talous ja työllisyys on saatava kestävälle pohjalle ja julkinen talous tasapainoon.”

Pääministeri sanoo, että valtion velkaantuminenkin on taittunut.

”Velaksi eläminen loppuu näillä näkymin viimeistään vuonna 2021.”

Sipilän mukaan Suomi on silti myös toisenlaisten haasteiden edessä.

”Työpaikkoja on auki enemmän kuin yli kymmeneen vuoteen. Myös vaikeasti täytettävien työpaikkojen määrä on kasvanut. Joillekin aloille on erittäin vaikea saada avoimia tehtäviä täytettyä. Tähän on nyt suunnattu erityistoimia.”

Sipilä korostaa yrittäjyyttä.

”Vaikka suuremmatkin yritykset parantavat juoksuaan, työllistyminen on jo pitkään ollut pienten ja keskisuurien yritysten varassa. Hallitus on päättänyt pidentää koeaikaa, takaisinottovelvoitetta lyhennetty ja määräaikaisuus tehty helpommaksi sopia, jotta kynnys palkata uusi työntekijä yritykseen olisi entistä matalampi.”

Pääministeri otti Viitasaarella kantaa myös suurta polemiikkia synnyttäneeseen työttömien ns. aktiivimalliin. Hän sanoo, että mallilla kannustetaan etsimään edes lyhytaikaista työtä.

”Vähimmäisvaatimus on tehdä yhteensä kahdeksantoista tuntia työtä kolmen kuukauden jaksossa. Se tarkoittaa noin kolmen tunnin työrupeamaa joka toinen viikko. Työtä voivat tarjota sekä kotitaloudet, kolmannen sektorin yhteisöt, kunnat että yritykset.”

Sipilä kannustaa yrittäjiä tarttumaan tilaisuuteen.

”Reilun sadan euron kuukausipanostuksella on nyt mahdollista palkata työtön henkilö tekemään jotain yrityksen kannalta tarpeellista työtä kuuden tunnin ajaksi kuukaudessa. Kohteita varmasti löytyy jokaisesta yrityksestä. Työttömälle nämä lyhyetkin pestit voivat merkitä unelmaduuniin vievän polun aukeamista.”