Tekstissään Patokallio arvostelee kärkevästi ex-presidentti Tarja Halosta ja ex-ulkoministeri Erkki Tuomiojaa (sd.) ”Ottawan harharetkestä”, millä hän viittaa Suomen liittymiseen Ottawan sopimukseen vuonna 2011. Sopimukseen sitoutuminen tarkoitti jalkaväkimiinojen käytön lopettamista.

– Ottawan sopimuksen aiheuttamaa notkahdusta Suomen puolustuskyvyssä ei ole täysin korvattu vieläkään, Patokallio arvostelee alunperin Kanava-lehdessä (8/2017) julkaistussa esseessä. Samaan konserniin kuuluva Suomen Kuvalehti julkaisi kirjoituksen kokonaisuudessaan tänään.

– Moraalinen palo painoi vaa’assa enemmän kuin kansallinen etu. Suomen piti osoittaa maailmalle esimerkkiä, kirjoittaja piikittelee.

– On taas löytynyt yksi entinen suurlähettiläs, joka nyt rohkenee kertoa, mitenkä Halosen ja Tuomiojan toiminta ulko- ja turvallisuuspolitiikassa on ollut turmiollista, pahimpana näyttönämme Suomen liittyminen Ottawan jalkaväkimiinat kieltävään sopimukseen.

– Suurlähettiläs on myös loukkantunut siitä, miten arvioin hänen kollegansa Ilkka Pastisen kirjaa kymmenen vuotta sitten, Tuomioja kirjoittaa.

Tuomioja kertoo kirjoittaneensa arviossaan muun muassa, miten “Pastinen esittelee itsensä realistisen koulukunnan edustajana ja on myös hyvä esimerkki siitä, kuinka realismin ja kyynisyyden välinen raja on veteen piirretty. Suomalaisen realismin koulukunnalle ihmisoikeudet, aseriisunta, kehityspolitiikka tai muu sellainen hempeä hömpötys ei merkinnyt substantiaalisesti mitään, ne olivat vain pakollisia kuvioita tai sitten joskus käyttökelpoisia välineitä muiden päämäärien ajamiseen”.

Tuomiojan mukaan Pastinen ei esimerkiksi peittellyt sitä, miten Suomen aseriisunta-aktiivisuudella, jossa hänellä oli keskeinen asema, ei ollut mitään tekemistä aseriisunnan kanssa, vaan se tähtäsi ainoastaan Suomen aseman vahvistamiseen.

– Pastinen ei myöskään salaa Ronald Reaganin ihailuaan ja mieltymystään häneen ja hänen voimapolitiikkaansa ja hän on syvästi jämähtänyt kylmän sodan maailmaan, mikä kannattaa pitää mielessä silloin, kun arvioi hänen ja hänen ystäviensä sinnikästä kampanjointia Suomen viemiseksi sotilasliitto Naton jäseneksi.

– Että tällaisia suurlähettiläitä, Tuomioja päättää FB-päivityksensä.

Myös presidentti Tarja Halonen puolustaa Ottawan sopimukseen liittymistä.

– Sinne ei suinkaan hypätty, hän painotti IL-TV:n Sensuroimaton Päivärinta -haastattelussa (13.12.2017).

Häntä ei kaduta.

– Ei. Ainoastaan se, että oltaisiin voitu lähteä paremmin valmistautuneina siihen neuvotteluun, Halonen tarkensi.

Halosen mukaan sopimukseen olisi voitu laittaa pidemmät siirtymäajat. – Jota ei sitten tapahtunut.