Feldt-Ranta huolestui munasarjasyöpäpotilaista – lääkkeeseen 6000 euroa kuukaudessa

Kuva: Lehtikuva
Finlands svenska socialdemokrater presenterar sitt valprogram
SDP:n kansanedustaja Maarit Feldt-Ranta nosti esiin lääkelain huolestuttavan tulkinnan.

SDP:n kansanedustaja Maarit Feldt-Ranta teki keskiviikkona kirjallisen kysymyksen sosiaali- ja terveysministeri Hanna Mäntylälle (ps.) munasarjasyövän hoidossa käytettävästä Lynparza-biologisesta syöpälääkkeestä.

Feldt-Ranta muistuttaa, että munasarjasyöpä on yksi yleisimmistä syöpäsairauksista, joista naiset kärsivät. Hän kertoo, että Lynparza on tehokas lääke, joka annetaan potilaille ilman kustannuksia liuosmuodossa sairaaloissa. Kotona oleville potilaille tämä lääke on tarjottu tablettina.

– Nyt lääkelakia § 65 ja 66 on yllättäen tulkittu niin, ettei enää Lynparza-lääkettä tarjota kotona oleville potilaille. Kotona oleva potilas joutuu itse maksamaan 6 000 euroa kuukaudessa tästä lääkkeestä. Tämä asettaa potilaita eriarvoiseen asemaan ja vahingoittaa suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa, Feldt-Ranta sanoo.

Feldt-Ranta kysyy, mihin toimiin ministeri aikoo ryhtyä tilanteen korjaamiseksi.

Espoolla hurja lista lapsiperheiden pään menoksi – HS: Iltapäiväkerhot ja Espoo-lisä ovat uhattuina

Kuva: Kari Hulkko
espoo
Espoon kaupungilla on haluja kasvattaa päivähoidon ryhmäkokoja.

Kokoomusvetoinen Espoon kaupunki aikoo säästää Helsingin Sanomien mukaan miljoonia euroja kouluista ja päiväkodeista.

Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta käsittelee keskiviikkona Espoon budjettiesitystä, jossa esitetään 5,7 miljoonan euron säästöjä suomenkieliseen opetukseen ja 2,9 miljoonan euron nipistämistä varhaiskasvatuksesta.

HS:n mukaan Espoo suunnittelee muun muassa isoa leikkausta koulujen tuntikehyksiin. Päiväkotien ryhmäkokoja aiotaan kasvattaa. Koulujen iltapäivätoiminnasta säästetään ja siitä luopuminen kokonaan on jopa listalla.

Osa ekaluokkalaisista joutuisi viettämään iltapäivät todennäköisesti yksin.

Lehti kertoo, että kaikkia säästöjä ei ole tarkoitettu toteuttaa samanaikaisesti vaan mallit ovat keskenään vaihtoehtoisia. Yhdessä mallissa perusopetuksen tuntiresursseja leikattaisiin, joka tarkoittaisi muun muassa isompia ryhmiä. Samalla Espoo kaksinkertaistaisi iltapäivätoiminnan maksut.

Toisessa mallissa HS:n mukaan Espoo luopuisi kokonaan koulujen iltapäivätoiminnasta. Osa ekaluokkalaisista joutuisi viettämään iltapäivät todennäköisesti yksin.

Espoon kaupunki päätti alkuvuodesta, ettei se rajaa subjektiivista oikeutta päivähoitoon. Tämä rajaus tulee HS:n mukaan uudelleen harkintaan. Kaupunki haluaa myös kasvattaa päivähoidon ryhmäkokoja.

Toinen vaihtoehto säästöille on, että Espoo poistaa kokonaan alle 3-vuotiaille lapsille suunnattua kuntalisää. Sitä voidaan myös pienentää tai rajata entistä tiukemmin.

Oleskeluluvan saaneiden tuki pienenee – halutaan vähentää Suomen vetovoimaa

Kuva: Getty Images
Kotoutumistuki olisi 90 prosenttia peruspäivärahan määrästä.

Hallitus aikoo leikata oleskeluluvan saaneiden työttömien työnhakijoiden tukea. Heille maksettaisiin työmarkkinatuen sijaan kotoutumistukea. Kotoutumistuen suuruus olisi 90 prosenttia peruspäivärahan määrästä, ja sitä maksettaisiin enintään kolme vuotta.

Useat järjestöt kritisoivat hallituksen suunnitelmaa. Esimerkiksi Ihmisoikeusliitto sanoo, että perustuslain mukaan lain pitäisi kohdella kaikkia Suomessa oleskelevia yhdenvertaisesti.

– Esitys asettaa kansainvälistä suojelua saaneet ja muut ulkomaalaiset lain edessä eriarvoiseen asemaan suomalaisiin nähden, sanoo tiedotteessa toiminnanjohtaja Annu Lehtinen Suomen Pakolaisavusta.

Ministeriön mukaan lakiesityksellä pyritään myös vähentämään Suomen vetovoimaa turvapaikanhakijoiden maahanmuuton kohteena. Ministeriö perustelee tuen leikkaamista sillä, että maahanmuuttajien yleiset valmiudet työllistyä ovat usein heikommat kuin muilla työnhakijoilla.

Suomen Pakolaisapu, Suomen Punainen Risti, Setlementtiliitto ja Ihmisoikeusliitto kritisoivat sitä, että lakiluonnoksen lausuntokierros kestää vain hieman yli viikon ajan. Lausuntopyyntö on lähetetty neljälle ministeriölle ja Kelalle. Eduskunta käsittelee lakiesitystä torstaina.

Lain on tarkoitus olla voimassa ensi vuoden alusta vuoden 2020 loppuun.

Juttua päivitetty klo 11.32

Hallituksen päätös tietää tätä: 125 kunnan on pakko kiristää kiinteistöveroa

Kuva: Kari Hulkko
kiinteistövero
Kiinteistöveron alarajojen nosto tietää monen kunnan asukkaalle lisälaskua.

Hallitus on päättänyt korottaa kiinteistöveron alarajoja. Veronmaksajain keskusliitto pelkää, että tämä päätös pakottaa 125 kuntaa kiristämään kiinteistöverotusta ensi vuonna.

Vakinaisen asunnon kiinteistöveron alaraja nousee 0,37 prosentista 0,41 prosenttiin. Veronmaksajien mukaan 53 kuntaa joutuu tämän takia korottamaan veroprosenttiaan. Yleisen kiinteistöveroprosentin alarajan korotus 0,80 prosentista 0,93 prosenttiin pakottaa puolestaan korotukseen 90 kunnassa.

Lisäksi korotuksia tulee muiden kuin vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveroprosentin sekä rakentamattoman rakennuspaikan kiinteistöveroprosentin alarajoihin.

Euromääräisesti yli 60 prosenttia kiristyksistä kohdistuu kahteen kuntaan eli Helsinkiin ja Espooseen.

– Kuntien tulisi voida päättää mahdollisimman itsenäisesti kiinteistöveron tasosta. Alarajojen nosto pakottaa kiinteistöveron korotuksiin myös sellaiset kunnat, joilla ei ole siihen tarvetta tai halua, Veronmaksajien ekonomisti Leena Savolainen arvioi.

VATTin johtava ekonomisti rusikoi raskaan teollisuuden uutta verotukea – “Tulonsiirto veronmaksajilta teollisuudelle”

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen
LKS 20160704 UPM:n Kymin Sellutehdas Kuusankoskella 28. lokakuuta 2015. LEHTIKUVA / MARTTI KAINULAINEN
Metsäteollisuus kannattaa hallituksen uutta verokevennystä raskaalle teollisuudelle.

Uusi raskaalle teollisuudelle suunnattu tuki on tulonsiirto veronmaksajilta teollisuudelle, arvioi Helsingin Sanomiin kirjoittanut johtava ekonomisti Marita Laukkanen Valtion taloudellisesta tutkimuskeskuksesta (VATT). Hallituksen mukaan kompensaatiojärjestelmän tarkoituksena on korvata päästökaupasta aiheutuva sähkön kallistuminen paljon sähköä käyttävälle teollisuudelle.

Valtion ensi vuoden budjetissa tukeen on varattu 43 miljoonaa euroa.

– Sekä nykyisillä että ennustetuilla sähkön ja päästöoikeuden hinnoilla päästökaupan vaikutus sähkön hintaan jää hyvin pieneksi. Päästökauppa nostaa sähkön hintaa Suomessa enimmillään kaksi prosenttia. Ei ole uskottavaa, että tämä ajaisi suomalaisen teollisuustuotannon EU:n ulkopuolelle, Laukkanen kirjoittaa lehden vieraskynä-palstalla.

– Suurin tuen saaja on metsäteollisuus. Se tarvitsee osaamista ja laadukasta raaka-ainetta, eikä niitä ole helppo siirtää pois Suomesta.

– Etujärjestöt pitävät tukea välttämättömänä, koska vastaavanlainen tukimuoto on käytössä monissa kilpailijamaissa. Yritysten kustannukset muodostuvat kuitenkin sähkön lopullisesta hinnasta, eivät hinnan eri osatekijöistä. Suomessa teollisuus maksaa sähköstä huomattavasti vähemmän kuin esimerkiksi Tanskassa, Saksassa tai Britanniassa. Suomen teollisuuden kilpailukyky ei ole sähkön hinnasta kiinni.

– Sitä paitsi verraten pienen sähkölaskun takana on jo entuudestaan mittava valtion tuki raskaalle teollisuudelle. Teollisuuden sähkövero on 60 prosenttia pienempi kuin kaupan ja palvelujen vero, mistä muodostuu noin 400 miljoonan euron vuosittainen verotuki teollisuudelle. Energiaintensiivisen teollisuuden veroleikkuri puolestaan tuo noin 200 miljoonan euron vuotuisen verohelpotuksen paljon energiaa käyttävälle teollisuudelle, Laukkanen kertoo.

 

LM: Ex-ministeri: “Sain myönteisiä terveisiä Moskovasta”

Kuva: Lehtikuva

Vuoden 2007 kohua herättänyt “Venäjä, Venäjä, Venäjä” -puhe toi myönteistä palautetta Moskovasta, silloinen puolustusministeri Jyri Häkämies (kok.) sanoo Lännen Medialle. Hänen mukaansa Venäjältä ei tullut puheesta mitään kritiikkiä.

– Sain myönteisiä terveisiä Moskovasta. Heitähän olisi loukannut, jos olisin vähätellyt heitä. Totesin venäläisten palaavan voimapolitiikkaan. Hehän olivat siitä ylpeitä, Häkämies sanoo.

Häkämies piti syyskuussa 2007 Washingtonissa puheen, jossa hän sanoi, että Suomen kolme pääasiallista turvallisuushaastetta ovat Venäjä, Venäjä ja Venäjä. Varsinkin oppositiopuolue SDP kritisoi eduskunnassa Häkämiehen puhetta.

Keskustelua aiheesta