Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Feldt-Ranta: Uusi hallitus voi olla tasa-arvokehityksen jarru

Markku Ojala / Compic
Maarit Feldt-Ranta

Kansanedustaja Maarit Feldt-Ranta (sd.) ihmettelee, kuinka vähän naisia on hyväksytty mukaan käynnissä oleviin hallitusneuvotteluihin. Feldt-Ranta kirjoittaa blogissaan kannattavansa sopivin ja paras –kriteeriä ennen sukupuolta, mutta muistuttaa päätöksenteossa usein päästävän parempiin tuloksiin, jos sukupuolijakauma on suurin piirtein tasan.

Demokraatti.fi

Feldt-Ranta pelkää, että tasa-arvokehitykseen tulee Suomessa nyt hitaamman kehityksen jakso.

”Eri puolueiden valituksi tulleiden kansanedustajien sukupuolijakaumaa katsottaessa huomaa, että miehet jylläävät niissä puolueissa, jotka nyt näyttävät nousevan ylimpään valtaan”, Feldt-Ranta kirjoittaa.

Pelkään, että edessämme on monin tavoin kovin konservatiivinen kausi.

Eduskunnan naisvaltaisin ryhmä on sosialidemokraatit, jonka jäsenistä 62 prosenttia on naisia, kakkosena tulee krisillisdemokraatit ja kolmantena vasemmistoliitto, jossa paikat jakaantuvat tasan naisten ja miesten kesken.

Kokoomuksessa kansanedustajanaisia on vielä 46 prosenttia, mutta perussuomalaisissa naisia on vain kolmannes ja keskustan eduskuntaryhmässä naisten osuus jää alle 30 prosenttiin.

”Miten tämä tuore vaalitulos tulee näkymään tasa-arvoasioiden edistymisenä tai naisten aseman paranemisena Suomessa lähivuosina jää nähtäväksi, mutta etukäteen en valoisasta luonteestani huolimatta uskalla juurikaan muuta kuin pelätä, että edessämme on monin tavoin kovin konservatiivinen kausi tässäkin mielessä.”

Feldt-Rannan mielestä monet käytännön esimerkit osoittavat, että sukupuolten välisellä tasa-arvoarvolla on iso merkitys. Hänen mielestään pohjoismainen hyvinvointimalli on tästä hyvä esimerkki.

”Pohjoismainen hyvinvointiyhteiskuntamalli, jossa kaikki pyritään pitämään samassa veneessä, on mahdollistanut sen, että pieni 25 miljoonan asukaan maantieteellisesti kaukainen maailmankolkka on pystynyt pärjäämään osaamisessa väkirikkaampien alueiden kanssa. Pohjoismaissa naisten ja miesten tasa-arvoerot ovat maailman pienimpiä – on ollut suurta viisautta ottaa koko väestön, ei vain miesten, potentiaali käyttöön”, Feldt-Ranta kirjoittaa.

Pohjoismaat eivät ole kuitenkaan naisten onnella. Feldt-Rannan mukaan korjattavaa vielä paljon. Pohjolan naisten euro vaihtelee 80 sentistä 90 sentiin, naiset ovat edelleen pohjolassa yliedustettuina pienipalkkaisissa ammateissa, mutta yliedustettuina korkeakouluissa ja pohjolan naisilla on erittäin huono edustus huipputehtävissä, Feldt-Ranta listaa esimerkkejä.

Norjan pörssiyritysten naiskiintiöistä on saatu jo tutkimustuloksia, jotka yhdistävät johtotehtävissä olevien naisten määrän yrityksen menestykseen.

”Naisten määrä hallituksessa vaikuttaa positiivisesti yrityksen kannattavuuteen. Tutkimuksessa kolmesta eri toimialaluokasta kahdessa löytyi positiivinen yhteys naisten määrän ja yrityksen kannattavuuden välillä. Tutkimukset osoittavat, että monimuotoisuus tuo monipuolista tietämystä sekä uudenlaisia näkökulmia ja lisää yrityksen luovuutta ja ongelmanratkaisukykyä, Feldt-Ranta kirjoittaa.

 

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Huomasitko nämä?

Luetuimmat

Uusimmat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE