Turva – Hymy

Filatov pettyi mietintöön nollatuntisopimuksista: ”Vesittää hyvät tarkoitukset”

Kuva: Lehtikuva/Vesa Moilanen

Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan mietintö kansalaisaloitteesta nollasopimusten kieltämiseksi valmistui tiistaina. Valiokunta ehdottaa, että eduskunta hylkää kansalaisaloitteeseen sisältyvät lakiehdotukset.

Kansalaisaloitteen varsinainen tavoite on nollatuntisopimusten kieltäminen työsopimuslailla.

Sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan jäsenet Tarja Filatov, Merja Mäkisalo-Ropponen ja Ilmari Nurminen tiedottivat heti mietinnön valmistuttua, että he ovat pettyneitä hallituspuolueiden linjaan mietinnössä. Filatov on valiokunnan puheenjohtaja.

Hän toteaa Demokraatille, että mietinnössä on hyvin kuvattu ongelmat, joita nollatuntisopimuksiin liittyy.

– Sitten kun katsotaan valiokunnan kannanottoja, niin kannanotto on esimerkiksi se, että näitä ongelmia pitää korjata joko lainsäädännöllä tai lain tehokkaammalla toimeenpanolla. Kuitenkin kaikki me tiedämme, että kyse ei ole lain tehokkaamasta toimeenpanosta, vaan kyse on siitä, että tarvitaan nimenomaan lakimuutoksia, Filatov painottaa.

Viimeinen lausuma iso ongelma.

Filatovin mukaan laissa pitäisi esimerkiksi säätää siitä, että tuntien laittamista nollaan käytetä irtisanomisen kiertotienä.

Yhtä lailla työsuhteissa, joissa tosiasiassa on täysi työpäivä ja kokoaikainen työ, ei pitäisi tehdä nollatuntisopimuksia.

– Ministeri Jari Lindströmkin (ps.) on laittanut pystyyn kaksi työryhmää, joiden tehtävä on valmistella lakiuudistuksia. Minusta on aika kelvotonta, että valiokunta sitten päätyy siihen, ettei lakiuudistusta välttämättä tarvita. Lisäksi hallituspuolueet haluavat siirtää Lindströmin työryhmien tehtävät työaikalakia koskevaan valmisteluun. Pelkään, että ne hukkuvat sinne kokonaan.

– Minä toivon kuitenkin, että Lindströmin työryhmät lukevat mietinnöstä valiokunnan tavoitetilan, jotta näitä ongelmia ratkaistaisiin.

– Se, miksi me emme missään tapauksessa voineet sosialidemokraatteina hyväksyä kokonaisuutta on se, että mietinnön viimeisen lausuman mukaan kaikesta huolimatta täytyy pitää huoli siitä, että nollatuntisopimuksia saa solmia. Se vesittää kaikki ne hyvät tarkoitukset, mitä tekstissä oli.

Myös perussuomalaisten eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja, työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan jäsen Leena Meri on osallistunut tiedotteella keskusteluun.

– Ministeri Jari Lindström (ps) on perustanut kolmikantaisen työryhmän pohtimaan, kuinka mm. nollatuntisopimuksista saadaan oikeudenmukaisempia. Nämä ongelmat halutaan ratkaista, mutta työ on vielä kesken, Meri sanoo ja sanoo tämän olleen SDP:n tiedossa.

”Näin ei syntyisi mieletöntä reserviä.”

Valiokunnan demarijäsenten mielestä mietinnön olisi pitänyt tukea voimakkaasti työministeri Lindströmin ponnisteluja nollatuntisopimusten epäkohtien poistamiseksi.

Sosialidemokraatit esittivät mietinnön vastalauseessa viisikohtaisen mallin, jolla puututaan nollatuntisopimusten aiheuttamiin epäkohtiin.

SDP:n mallissa ei kielletä työajan vaihtelua, jos se on kausivaihtelujen tai kysyntävaihtelujen vuoksi välttämätöntä.

Sosialidemokraatit kuitenkin edellyttävät muun muassa, että jatkossa työsopimukseen kirjataan todellinen työaika. Työajan vaihteluväliä ei saa käyttää työntekijän irtisanomis-, lomauttamis-, tai osa-aikaistamissuojan kiertämiseen.

Myös yhteistoimintalakia edellytetään muutettavaksi siten, että työnantajan pitää seurata niiden työntekijöiden määrää ja työsuhteiden perusteita, joilla on vaihteleva työaika sekä saattaa perustelut yhteistoimintamenettelyissä työntekijöille tiedoksi, kuten nykyisin tapahtuu osa-aikaisten työntekijöiden kohdalla.

– Eli pitää kaksi kertaa vuodessa antaa yt-menettelyllä selvitys, minkä verran vaihtelevan työajan työntekijöitä on ja millä perusteella. Tällöin voidaan katsoa, spekuloidaanko osa-aikaisilla vai onko oikeasti tarve osa-aikaisuuteen. Näin ei syntyisi mieletöntä reserviä, jolle annetaan tyhjiä työllistymislupauksia, Filatov sanoo.

Professori: Valtakunnansyyttäjän potkuja tuskin kumotaan torstaina

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander

Oikeusministeriön esitys valtakunnansyyttäjä Matti Nissisen irtisanomisesta on linjassa korkeimman oikeuden (KKO) tuomion kanssa, sanoo Helsingin yliopiston hallinto-oikeuden professori Olli Mäenpää STT:lle. Mäenpään mukaan KKO katsoi joulukuisessa tuomiossaan Nissisen menettelyn heikentäneen luottamusta syyttäjälaitoksen toimintaan.

– Mielestäni tuomiossa oli peruste, jonka mukaan Nissisen rangaistava menettely heikentää luottamusta syyttäjälaitoksen toimintaan. Se on sen verran vakava moite, että sen perusteella ministeriön ehdotuksen voi sanoa olevan linjassa KKO:n arvion kanssa.

KKO tuomitsi Nissisen joulukuussa tahallisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta 40 päiväsakkoon. Korkeimman oikeuden mukaan Nissinen osallistui esteellisenä syyttäjälaitoksen koulutushankintoihin vuosina 2010–2015. Hankinnat tehtiin yrityksestä, jossa Nissisen veli oli merkittävässä asemassa.

Mäenpään mukaan ministeriön olisi ollut mahdollista päättää toisin Nissisen jatkosta. Tämä olisi kuitenkin edellyttänyt sitä, että olisi katsottu, ettei luottamus syyttäjälaitokseen ole tärkeä, Mäenpää sanoo.

Luottamus on tavattoman tärkeä vaatimus koko syyttäjäntoiminnan kannalta.

– Sanoisin, että tämä olisi aika epätodennäköinen vaihtoehto, koska luottamus on niin tavattoman tärkeä vaatimus koko syyttäjäntoiminnan kannalta, ettei sitä voi harkinnassa jättää ottamatta huomioon.

Mäenpään mukaan valtioneuvosto voi huomenna hylätä ministeriön esityksen. Hän kuitenkin toteaa, että Suomessa on vakiintunut tapa, että ministereiden esitykset hyväksytään.

– Tässä on kysymys myös laillisuusarvioinnista, joten on vaikea nähdä, että valtioneuvostossa voisi tulla toiseen suuntaan jotain niin painavaa laillisuusperustetta, jonka perusteella katsottaisiin, ettei ministeriön esitys ole hyväksyttävä.

Mäenpää pitää tilannetta äärimmäisen poikkeuksellisena.

– Paitsi sen vuoksi, että kyseessä on tietyn alan yli virkamies, mutta myös siksi, että tämä ala sattuu olemaan oikeushallinnon ydinaluetta. Voidaan edellyttää tiukkaa lain noudattamista. Kun näin ei ole tapahtunut, se on äärimmäisen poikkeuksellista.
STT–JECATERINA MANTSINEN

Tuomio oli liikaa – oikeusministeriö esittää valtakunnansyyttäjälle potkuja

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander
Valtakunnansyyttäjä Matti Nissinen.

Oikeusministeriö aikoo esittää huomenna torstaina valtioneuvoston istunnossa, että valtioneuvosto irtisanoisi valtakunnansyyttäjä Matti Nissisen. Ministeriö kertoo asiasta tiedotteessaan.

Esityksen taustalla on Nissisen joulukuussa saama tuomio virkavelvollisuuden rikkomisesta, jonka jälkeen oikeusministeriö käynnisti virkamiesoikeudellisen harkinnan.

Kokonaisharkinnan perusteella oikeusministeriö on päätynyt esittämään irtisanomista, tiedotteessa kerrotaan.

Oikeusministeriö on tehnyt oikeudellisen arvion Nissisen edellytyksistä hoitaa valtakunnansyyttäjän tehtävää korkeimman oikeuden tuomion jälkeen. Ministeriön arvion mukaan kyseisen tuomion jälkeen Nissisellä ei enää näitä edellytyksiä olisi.

Ministeriö kertoo julkaisevansa päätöksen tarkemmat perustelut valtioneuvoston tehtyä ratkaisunsa.

Päätösvalta irtisanomisessa on kuitenkin valtioneuvostolla. Mikäli valtioneuvosto hyväksyy esityksen, tiedottaa oikeusministeriö tarkemmin ratkaisusta ja sen perusteluista valtioneuvoston istunnon jälkeen torstaina.

Demarinuoret: Suomen on tuomittava Turkin aloittama hyökkäys – ”Suomen valtiojohto vaikenee asiasta”

Kuva: Ella Kaverma
Demarinuorten puheenjohtaja Mikkel Näkkäläjärvi.

Turkki on aloitti viime lauantaina hyökkäyksen Syyrian puolelle Rojavan kurdialueille.

Maanantaina presidentti Recep Tayyip Erdogan ilmoitti operaation päättyvän vasta kun sen ”tavoite on saavutettu”.

Sosialidemokraattiset Nuoret vaatii kannanotossaan Suomea tuomitsemaan Turkin aloittaman hyökkäyksen.

Pommituksissa on kuollut ja loukkaantunut jo nyt sotilaiden lisäksi lukuisia siviilejä.

Alueella olevat ja Turkin kohteena olevat kurdit ovat olleet tehokkain toimija ISIS:n vastaisessa koalitiossa. Turkki on ilmoittanut toimivansa Venäjän tuella, ja Yhdysvallat on puolestaan tukenut alueen kurdijoukkoja.

Demarinuorten mukaan Turkin toiminta heikentää paitsi alueen vakautta myös suurvaltojen suhteita ja on omiaan tuomaan lisää kansainvälisiä jännitteitä.

– Suomen on tuomittava Turkin toimet ja vaadittava Turkkia lopettamaan tämä mieletön aggressio ja ihmisoikeuksien polkeminen. Tällainen hyökkäyspolitiikka on ehdottoman tuomittavaa, mutta Suomen valtiojohto vaikenee asiasta, Demarinuorten puheenjohtaja Mikkel Näkkäläjärvi sanoo.

”Suomen johdon hampaattomuus Turkin aggressiivista toimintaa kohtaan on täysin pöyristyttävää.”

– Suomen johdon hampaattomuus Turkin aggressiivista toimintaa kohtaan on täysin pöyristyttävää, ja ulkopoliittinen johto tuntuu hukanneen Suomen linjan kokonaan. Kaiken kukkuraksi ulkoministeri Timo Soini on vierailullaan Turkissa ja tavatessaan presidentti Erdoğanin kehunut Suomen ja Turkin jakavan länsimaiset arvot, hän jatkaa.

– Tämän ohella on todella käsittämätöntä, että Soini vielä puolustaa Suomen asekauppoja konfliktialueille, kuten Lähi-itään. Toisten kärsimyksestä hyötyminen on kuvottavaa toimintaa. Suomen linjana on ollut, että se ei myy aseita sotaa käyviin maihin, ja tätä on alettava jälleen noudattamaan, Näkkäläjärvi vaatii.

Eikö parlamentarismi maistu suomalaisille? – Evan kyselyssä presidentille halutaan nykyistä enemmän valtaa

Kuva: Jemina Rauhansalo

Suomalaiset haluavat presidentille lisää valtaa, selviää Elinkeinoelämän valtuuskunnan Evan tutkimuksesta.

Jopa 61 prosenttia antaisi presidentille ainakin melko paljon valtaa eduskunnan lainsäädäntötyöhön.

Keskeisiin valtion virkanimityksiin ainakin melko paljon valtaa presidentille antaisi puolestaan 55 prosenttia vastaajista. Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa ainakin melko paljon valtaa haluaisi antaa 82 prosenttia vastaajista.

Tulokset perustuvat reilun 2 000 henkilön antamiin vastauksiin. Virhemarginaali on 2–3 prosenttiyksikköä kumpaankin suuntaan. Tiedot kerättiin 2.–15. tammikuuta.

SDP:n Haatainen luottaa yhä arvojen voimaan – Tutkija: Vallankäytön painotukset riippuvat pitkälti presidentistä

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto
SDP:n presidenttiehdokas Tuula Haatainen kampanjoi Narinkkatorilla Helsingissä tammikuun alussa.

Paraikaa kohti ensimmäistä kierrosta kirmaavassa presidentinvaalitaistossa ei ole rakentunut yhtä vahvaa vastakkainasettelua arvoteemoissa kuin aikaisemmissa vaaleissa, akatemiatutkija Hanna Wass arvioi.

– On kiinnostavaa, että arvojohtajuudesta puhutaan, mutta sen määritteleminen ja ehdokkaita jakavat linjat ovat yhä vaikeampia löytää, Wass toteaa Demokraatille.

Maailma monimutkaistuu, ja perinteiset arvomittarit eivät enää tahdo päteä. Wassin mukaan keskustelu on jäänyt hivenen ontoksi myös presidentin muuttuneiden valtaoikeuksien seurauksesta. Ei ole täysin selvää, mitä arvojohtajuudella tarkoitetaan.

Kun presidentin roolia kavennettiin, valtaa ei täysmääräisesti onnistuttu siirtämään kenellekään.

– Vaikka perustuslaissa presidentin vallankäytölle asettamat raamit ovat selkeät, niin kirjaukset jättävät aina toimijoille omaa tilaa, hän huomauttaa.

– Tämä on nähty kaikkien presidenttien kohdalla.

Presidentti on suomalaisessa yhteiskunnassa keskeinen arvojohtaja ja mielipidevaikuttaja.

SDP:n presidenttiehdokas Tuula Haatainen kertoo Demokraatille kampanjan loppurutistuksen keskeltä halunneensa tuoda heti alusta pitäen arvoja mukaan vaalikeskusteluun.

– Olen ilokseni huomannut, että arvokeskustelu on saanut enemmän huomiota.

Haatainen korostaa, että presidentti on suomalaisessa yhteiskunnassa keskeinen arvojohtaja ja mielipidevaikuttaja sekä myös yhteiskunnan viestinviejä maailmalla.

– Tämän vuoksi on tärkeää, että ehdokkaiden arvot tulevat selkeästi esiin vaalikeskusteluissa.

Haatainen uskoo yhä, että lopulta ihmiset kuitenkin tekevät valintansa ehdokkaan arvojen perusteella. Mutta millainen arvojohtaja olisi presidentti Tuula Haatainen?

– Olisin itse aktiivinen keskustelussa EU:n vakaasta tulevaisuudesta ja nostaisin Suomen roolia YK:ssa. Suomen on nostettava profiilia myös ilmaston muutoksen hillitsemiseksi, eriarvoistumisen vähentämiseksi sekä tyttöjen ja naisten oikeuksien puolustamiseksi.

Haatainen toteaa, että aikuisten on kannettava vastuuta siitä, että kestävän kehityksen ja ilmastonmuutoksen seuraukset otetaan vakavasti.

– Lukemattomat ihmiset ovat kannustaneet pitämään esillä, että nuorilla säilyy usko tulevaisuuteen ja että ikääntyvillä on oikeus riittävään toimeentuloon ja mahdollisuus arvokkaaseen elämään.

– Haluan myös pitää esillä työelämän reiluja pelisääntöjä. Työntekijöillä ja töitä hakevilla on oltava oikeus kunnon toimeentuloon, jolla elättää itsensä ja perheensä. Presidenttinä olisin ääni niiden puolesta, joiden ääni ei nyt riittävästi kuulu.

Vallankäytön määrä ja painotus pohjautuvat pitkälti kulloisestakin viranhaltijasta.

Mutta miten paljon henkilökohtaiset arvot voivat näkyvät presidentin toiminnassa? Akatemiatutkija Wassin mukaan vallankäytön määrä ja painotus pohjautuvat pitkälti siitä, kuinka pätevä ja halukas viran kulloinenkin haltija on tuuppimaan niitä rajoja, joita laki asettaa.

Ennen kuin Sauli Niinistö antoi tasavallan presidentin juhlallisen vakuutuksen, häntä pidettiin oikeistolaisena poliitikkona, joka kehotti lapsia kiipeilemään puissa mikäli varoja kiipeilytelineisiin ei ollut.

Presidenttinä Niinistö on keskittynyt taasen ulkopolitiikkaan. Silloin, kun hän on puhunut ”pehmeistä teemoista”, on hän korostanut pienen ihmisen asiaa ja yhtenäisyyden retoriikkaa.

– Siinä on viety vastaehdokkailta pontta pois, Wass analysoi.

Istuva presidentti onkin pyrkinyt häivyttämään perinteistä presidentinvaaleissa nähtyä ideologista vastakkainasettelua.

– Pyrkimys nousta päivän politiikan yläpuolelle ei kuitenkaan ole Niinistön omaa keksintöä, vaan samaa käytti aikanaan jo esimerkiksi Tarja Halonen, Wass huomauttaa.