Filatov: Työ ei saa tappaa

Kuva: Thinkstock

Euroopan unioni tarjoaa parhaat välineet kansalaisten suojelemiseen, ihmisoikeuksien ja yhdenvertaisuuden, reilumman työelämän sekä yhteisen vaikutusvaltansa kasvattamiseen, eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Tarja Filatov (sd.) sanoo. Hän puhui Euroopan unionin sosiaalista ulottuvuutta käsittelevässä tilaisuudessa Kumppanuustalolla Hämeenlinnassa maanantaina.

– Maailmassa, jossa erilaiset uhat ja epävarmuustekijät lisääntyvät, tarvitaan kansallisvaltiota vahvempia hartijoita edistämään reilumman kaupan ja työelämän pelisääntöjä.

Koko maailmassa kansainvälisen työjärjestön ILO:n mukaan työnsä vuoksi kuolee yli 2 miljoonaa ihmistä vuosittain. Joka päivä 5000 ihmistä kuolee työtapaturmien ja työperäisten sairauksien vuoksi.

Tulokset ovat menneet huonompaan suuntaan mm. Kiinassa, Latinalaisessa Amerikassa ja Aasiassa. Työturvallisuus on jakautumassa kahtia. Osassa maailmaa työolot paranevat, mutta osa kilpailee yhä keinoilla, jotka vaarantavat jopa työntekijöiden hengen.

-Suomi ei yksin kykene muuttamaan maailman työelämän pelisääntöjä paremmaksi, mutta Euroopan unionilla jo enemmän painoarvoa, kunhan sitä halutaan käyttää.

– Maailmassa, jossa erilaiset uhat ja epävarmuustekijät lisääntyvät, tarvitaan kansallisvaltiota vahvempia hartijoita edistämään reilumman kaupan ja työelämän pelisääntöjä.

-Eurooppa voi toimia esimerkkinä siitä, että vahva globaali kilpailukyky ja sosiaalinen ulottuvuus voidaan yhdistää. Ne jopa tukevat toinen toisiaan.

Euroopan unionilla on aina ollut sosiaalinen ulottuvuus ja se on tiiviisti kytköksissä alueen taloudellisiin päämääriin.

Työ- ja elinolojen kohentaminen ja sukupuolten tasa-arvo

EU:n keskeisiä tavoitteita siitä asti, kun naisten ja miesten samapalkkaisuusperiaate kirjattiin Rooman sopimuksiin vuonna 1957.

Sosiaalista ulottuvuutta on kehitetty rinnan sisämarkkinoiden syventämisen ja EU:n kansalaisuuden kanssa. Tämä on taannut yhdenvertaiset mahdollisuudet ja keskeiset oikeudet jäsenvaltioissa. Tästä periaatteesta ei saa luopua.

-Suomen on oltava aktiivinen EU:n sosiaalisen ulottuvuuden kehittäjänä. Se, että uudistukset pakottavat muuttamaan myös omaa lainsäädäntöämme ei saa olla inhimillisemmän unionin kehittämisen esteenä.

 

Keskustelua aiheesta

Monelle jää vain 50€ viikossa – ”On aiheellista kysyä, millaista elämää sillä voi elää”

Kuva: Getty Images

Esteettömyysdirektiivin valmistelussa EU:ssa on muistettava YK:n vammaissopimus, kansanedustaja Tarja Filatov (sd.) vaatii.

Suomen kanta ei saa hänen mielestään lähteä lyhytnäköisestä yritys- ja elinkeinopoliittisesta ajattelusta, vaan on aidosti pyrittävä esteettömyyteen niin fyysisissä kuin sähköisissä palveluissa.

– Yhteiskunta, joka on esteetön vammaisille, on hyvä yhteiskunta ikääntyville suomalaisille, Filatov painotti puhuessaan Hämeenlinnan seudun invalidien juhlassa kansainvälisenä vammaisten päivänä.

Filatovin mukaan tasa-arvo ei ole hyväntekeväisyyttä, vaan se mahdollistaa jokaisen kasvamisen täyteen potentiaaliinsa. Tasa-arvosta hyötyy niin yksilö kuin koko yhteiskunta.

– Pienessä Suomessa ei pidä ajatella, että meillä ei ole varaa parempiin vammaisten palveluihin. On ajateltava, että meillä ei ole varaa jättää parempia palveluita toteuttamatta, koska meillä ei ole varaa jättää vammaisia ihmisiä syrjään. Tarvitsemme kaikkien panosta ja osallisuutta, jotta satavuotias Suomi ei kulje taaksepäin vaan ylpeästi eteenpäin.

Meillä on vielä paljon tekemistä, jotta sopimuksen henki on täyttä totta.

YK:n vammaissopimuksen tarkoituksena on taata vammaisille henkilöille täysimääräisesti ja yhdenvertaisesti kaikki ihmisoikeudet ja perusvapaudet sekä edistää vammaisten henkilöiden ihmisarvon kunnioittamista.

– Vammaisella henkilöllä on oikeus elää itsenäisesti osana omaa lähiyhteisöään, Filatov korosti.

Sopimuksen mukaan vammaisella pitää olla saatavilla yleisiä palveluja yhdenvertaisesti.

– Sopimuksessa korostetaan itsemääräämisoikeutta, johon kuuluu vapaus tehdä valintoja. Syrjintä vammaisuuden perusteella on kielletty. Syrjintää on se, jos vammaiselta henkilöltä evätään hänen tarvitsemansa kohtuulliset mukautukset.

Kaikille sopivalla ympäristöllä tarkoitetaan tuotteiden, ympäristöjen, ohjelmien ja palvelujen suunnittelua sellaiseksi, että kaikki ihmiset voivat käyttää niitä mahdollisimman laajasti ilman mukautuksia tai erikoissuunnittelua.

– Meillä Suomessa sopimuksen sisältö on kirjattu lakeihin, mutta meillä on vielä paljon tekemistä, jotta vammaissopimuksen henki on täyttä totta, Filatov muistutti.

Hän pitää järjestöjen roolia tärkeänä, jotta sopimuksen henki muuttuu lihaksi.

– Järjestöjä, jotka ajavat vammaisten ihmisten asioita, neuvovat, auttavat ja tukevat ja joissa voi saada arvokasta kokemusasiantuntijuutta ei saa sivuuttaa kuntien eikä maakuntien päätöksenteossa.

Vammaisista 80 prosenttia elää köyhyysrajan alapuolella.

Maailmassa on yli miljardi vammaista henkilöä eli noin 15 prosenttia koko maailman väestöstä. Maailman joka neljännessä kotitaloudessa asuu vammainen, mikä tarkoittaa sitä, että 2 miljardia ihmistä päivittäin on tekemisissä vammaisten kanssa.

Noin 80% vammaisista asuu maissa, joissa terveydenhuolto ja sosiaaliset palvelut eivät ole kaikkien kansalaisten saatavilla.

Vammaisista 80 prosenttia elää köyhyysrajan alapuolella. Kehitysmaissa 80–90 prosenttia vammaisista on työttöminä. Teollisuusmaissa vastaava luku on 50–70 prosenttia.

Kehitysmaiden vammaista lapsista 90 prosenttia ei käy ja vain joka sadas aikuinen vammainen on lukutaitoinen.

– Suomessa tilanne on monessa mielessä parempi. Meillä terveydenhoito on kaikkien ulottuvilla, yleinen oppivelvollisuus takaa kaikkien pääsyn kouluun. Sosiaaliset tulonsiirrot pitävät huolen, että ihmiset eivät elä absoluuttisessa köyhyydessä, Filatov pohti.

Filatov huomautti, että silti Suomessa vammainen ihminen kohtaa tiellään monta sellaista mutkaa, joita keskivertoihminen ei huomaa porskuttaessaan eteenpäin.

Onko minulla rahaa ostaa lääkkeet vai ruokaa?

YK:n yleissopimus vammaisten oikeuksista astui voimaan 3.5. 2008, kun yli 20 maata oli ratifioinut sen. Sopimuksessa vahvistetaan vammaisille kuuluvia ihmisoikeuksia, kuten liikkumisvapautta sekä oikeutta laadukkaaseen elämään, koulutukseen ja työssäkäyntiin.

YK:n yleissopimus velvoittaa jäsenvaltiot takaamaan vammaisille henkilöille kaikki ne oikeudet, jotka on aiemmissa ihmisoikeussopimuksissa vahvistettu kaikille ihmisille kuuluviksi. Keskeisin ajatus sopimuksessa on syrjinnän kieltäminen ja tasapuolisen kohtelun takaaminen kaikilla elämänalueilla.

Kansainvälistä vammaisten päivänä Invalidiliitto haluaa nostaa esille sosiaalisen ja taloudellisen yhdenvertaisuuden.

– Liian monen vammaisen ihmisen kuukausitulot hipovat köyhyysrajaa. Asumis- ja muiden peruskulujen jälkeen monella jää vain 50 euroa viikossa. On aiheellista kysyä millaista elämää sillä voi elää, Filatov muistutti.

Hän huomautti, että vähävaraisen vammaisen elämä on joka päivä valintojen tekemistä. Useimmiten valinnoista riippuu koko elämä.

– Onko minulla rahaa ostaa lääkkeet vai ruokaa? Pystynkö maksamaan puhelinlaskun vai jätänkö väliin matkan pyörätuolin kanssa kauppaan? Entä jos tulee jokin yllättävä meno: joudun sairaalaan tai jääkaappi hajoaa? Miten valita, Tarja Filatov laittoi jokaisen kuulijan miettimään.

Omakuva: Aila Suikkanen Humppilasta

Aila Suikkanen kesämökillä rakkaan kaveruksen kanssa.

Humppilalainen Aila Suikkanen on jäänyt eläkkeelle sovellustukihenkilön työtehtävistä 9 vuotta sitten. Hän jäi leskeksi 10 vuotta sitten ja nyt perheeseen kuuluvat rakas tytär, unelmavävy ja teini-ikäinen lapsenlapsi, joka on mummon muru.

Eläkepäivät kuluivat alkuun koulua aloittavan lapsenlapsen tukena, mutta kun hän aikanaan totesi, että ”älä mummo tule enää koululle mua vastaan, vaan tavataan kirjastolla” ja lopulta ” mä meen suoraan kotiin”, Aila Suikkanen ymmärsi, että jotain muuta tekemistä on etsittävä tilalle. Pian löytyikin mummon mökki Humppilasta ja samoin sieltä löytyi oma koti.

– Järjestötyö on ollut mieluisa henkireikä. Kesät kuluvat rakkaan harrastuksen puitteissa mökillä, taistelussa rikkaruohoja vastaan, kukkapenkeistä ja kasvimaalta, Aila Suikkanen kertoo. Hän kuvaa itseään sosiaaliseksi ja huumorintajuiseksi, mutta samalla päättäväiseksi ja yhteisistä asioista huolta kantavaksi.

Yksin ei huonetta rakenneta, vaan yhteen hiileen puhaltamalla.

Työelämässä ollessa usein joku kavereista kurkisti työhuoneen ovelta sisään ja kysyi, että onko Leelian lepotuoli vapaana ja usein he uskoutuivat asioistaan. Ailan vahvuutena on kuunnella toisia. – Kuntapolitiikkaan lähdin, kun eläkeläisjärjestöstä, jossa toimin sihteerinä, pyysivät lähtemään mukaan vaaleihin. Vielä en ole katunut lähtemistä mukaan.

Tavoitteet kuntapolitiikassa

Aila Suikkanen haluaa vaikuttaa kuntalaisten ja kunnan hyvinvointiin tasapuolisesti, vauvasta vaariin. Hän tekee työtään luottamustehtävissä maalaisjärjellä ja paljon kokeneena ihmisenä. – Yksin ei huonetta rakenneta vaan yhteen hiileen puhaltamalla, hän toteaa.

Humppila on pieni kunta n. 2500 asukasta ja ikärakenne kunnassa on vanhusenemmistöinen. Tämä tuo toimintaan omat haasteensa. Kunta sijaitsee Kanta-Hämeen lounaisosassa ja Aila Suikkanen toteaakin, että maakunnassa tulisi huomioida myös tämän seudun kasvukäytävät ja niihin tulisi panostaa.

Kunnan asiat tunnetaan paikkakunnalla hyvin ja myös ihmiset tuntevat toisensa hyvin, joskus se on vahvuus, joskus heikkous.  Aila Suikkanen on ollut kuusi vuotta ollut humppilalainen.

Valtuutetun tehtävän lisäksi luottamustehtävinä ovat kunnanhallituksen,  tekniseen lautakunnan, vanhusneuvoston jäsenyydet sekä hyvinvointikuntayhtymän kokousedustajana toimiminen.

Miksi SDP?

SDP on tullut kodin perintönä ja vakaumuksena. – Olen niin sanottu ainainen demari, myös mieheni oli vankkumaton demari ja mukana monissa luottamustehtävissä, Aila Suikkanen kertoo.

Hän toivoisi enemmän yrityksiä kuntaan ja sitä kautta työpaikkoja sekä parannusta kunnan talouteen. Tämän myötä hyvinvoinnin tulosta voitaisiin jakaa tasapuolisesti kaikkien kuntalaisten hyväksi.

Omakuva -juttusarjassa esittelemme kuntapolitiikan toimijoita piirin alueelta.

 

Keskustelua aiheesta

Omakuva: lahtelainen Maria Mäkynen – sivistyksen, tasa-arvon ja hyvinvointiyhteiskunnan puolustaja.

Kuva on otettu Lahden matkakeskuksen edessä, josta Maria kulkee päivittäin töihin Helsinkiin. Asema-alueen kehittäminen osana Lahden menestystä on keskeistä.

Esittelyvuorossa on Maria Mäkynen. Hän on koulutuksen asiantuntija ja koulutuspäällikkö Työväen Sivistysliitossa. Maria kertoo olevansa ennen kaikkea sivistyksen, tasa-arvon ja hyvinvointiyhteiskunnan puolustaja.

– Taustani on koulutuksen tutkijana ja poliittista kokemusta olen kerryttänyt useissa luottamustoimissa ja poliittisena avustajana kansanedustajille SDP:n varapuheenjohtaja Sanna Marin, Ilmari Nurminen ja lyhyen aikaa myös Timo Harakka ja Nasima Razmyar.

Maria Mäkynen arvostaa kulttuuria ja taidetta, erityisesti vaihtoehtoinen ja kantaaottava kulttuuri puhuttelee häntä ja siksi hän viihtyy paljon taidegallerioissa, hämyisissä keikkabaareissa tai konemusiikkiklubeissa sekä filosofian kirjojen parissa viinilasi kädessä.

– Kiireisen ja aktiivisen elämäntyylimme takia pyhitämme aviopuolisoni Matias Mäkysen kanssa vapaa-ajan matkusteluun, mutta muulloin viihdymme erittäin hyvin yhdessä erilaisen yhteiskunnallisen aktiivisuuden parissa ympäri Suomea, Maria kertoo.

Henkilö kuntapäättäjäroolin takana

Kuntapäättäjäroolin takaa löytyy koulutussosiologian ja pian yhteiskuntatieteiden maisteri.

– Ammennan ajatukseni yhteiskuntatieteellisestä analyysista, jota yritän saada käytäntöön ja arjen päätöksiksi. Demokraattisen yhteiskunnan toiminnan ehto on sivistys ymmärtää itseensä ja ympäristöönsä vaikuttavia asioita sekä kyvykkyys toimia yhdessä muiden kanssa niiden puolesta. Siksi minulle koulutus ja kaupunkilaisten vaikutusmahdollisuudet ovat tärkeitä. Taloudellinen, sosiaalinen ja ekologinen kestävyys on meidän kaikkien kannalta keskeistä. Tasa-arvo ja resurssien tasainen jakautuminen on yhteiskunnan ja talouden vakauden kannalta perusteltuja arvoja. Näitä pyrin edistämään myös Lahdessa, jossa työttymyys ja koulutuksen periytyvyys on korkea, Maria Mäkynen painottaa.

Kuntapolitiikassa Maria Mäkynen haluaa vaikuttaa konkreettisesti rakkaan kotikaupunkinsa Lahden ja sen kaupunkilaisten menestykseen. Kuntapolitiikassa tehdään ne ratkaisut, jotka todella vaikuttavat ihmisten elämään; millainen peruskoulutus, millainen elinympäristö, millaiset mahdollisuudet toteuttaa itseään ja tehdä töitä?

Ymmärrys yhteiskunnan kilpailuhenkisestä luonteesta ja yhdenvertaisen ihmisyyden puolustaminen on syy SDP:n valinnalle.

Maria haluaa päästä vaikuttamaan ennen kaikkea ihmisten mahdollisuuteen kehittää ja toteuttaa itseään. Hän toimii tällä hetkellä Lahden kaupunginvaltuutettuna ja sivistyslautakunnan jäsenenä sekä Wellamo-opiston johtokunnan puheenjohtajana. Hän on myös Vapaus valita toisin -yhdistyksen varapuheenjohtaja sekä Urheiluopistosäätiön hallituksen jäsen. Lisäksi hän toimii Lahden Työväen yhdistyksen johtokunnassa ja Hämeen piirin piirihallituksessa.

Vahva näkemys kestävästä politiikasta

SDP:n Maria valitsi, koska hän näkee, että kestävää politiikkaa on purkaa sortavia rakenteita ja arvioida kriittisesti yhteiskuntaa sen jatkuvassa muutoksessa rakentavasti yhteistyössä kehittäen kohti tasa-arvoista ja demokraattista yhteiskuntaa. Juuri ymmärrys yhteiskunnan kilpailuhenkisestä luonteesta ja yhdenvertaisen ihmisyyden puolustaminen on syy SDP:n valinnalle.

– Demareiden syväymmärrys taloudellisista lainalaisuuksista ja pyrkimys rakentaa taloutta ihmisten välineeksi eikä ihmistä talouden välineeksi ovat syitä miksi tämän puolueen itselleni valitsin. Yhden asian liikkeet ilmentävät ehkä tavoitteita selkeästi, mutta monimutkaisissa kysymyksissä kokonaisvaltainen yhteiskunta-analyysi kantaa pidemmälle muuttuvassa maailmassa, Maria tiivistää valintansa perusteita.

– Lahden haasteena on korkea työttömyys ja matala koulutustaso. LUT-konserni tulee korjaamaan koulutustasoa jatkossa, mutta samalla tulee tehdä töitä sen eteen, että korkeakouluopiskelijat myös jäävät kaupunkiin. Koulutuksen periytyvyyttä täytyy tasoittaa nostamalla kaikkien koulujen koulutuksen laatua ja lisäämällä resursseja sinne, jossa sitä enemmän tarvitaan. Varhaiskasvatuksessa subjektiivinen päivähoito-oikeus tulee palauttaa ja pitää huoli, ettei koulutuksellinen segregaatio synny lasten välille jo varhaisiässä, Maria Mäkynen listaa suuntaa ja toimenpiteitä koulutuksen kehittämiselle.

Maria kuvaa Lahtea rehellisen aidoksi urbaanikaupungiksi, jossa olisi potentiaalia trendikkääksi kulttuurikaupungiksi ja viihtyisäksi lapsiperheiden kodiksi.

Jos Maria Mäkynen saisi korjata yhden asian päätöksenteossa, se olisi Lahden koulutustaso.

 

Keskustelua aiheesta

SDP:lle tärkeät arvot esillä Hämeenlinnan vuoden 2018 talousarviossa

Kuva: Timo Sparf

 

Hämeenlinnan työväenyhdistyksen puheenjohtaja ja valtuutettu Kirsti Suoranta on ilahtunut siitä, että SDP:lle tärkeät arvot näkyvät vahvasti ensi vuoden talousarviossa. Heti strategisessa osassa oleva tavoite hyvinvointia edistävästä kaupungista, jossa asuvat aktiiviset kansalaiset on kannatettava kehityssuunta.

Tavoitteena on, että hämeenlinnalaisten hyvinvointi- ja terveyserot pienevät. Hämeenlinnan SDP:n valtuustoryhmä pitää tavoitetta tärkeänä. – On hienoa, että kaupungissamme tehdään työtä kaikkien asukkaiden hyvinvointi- ja terveysolojen kohentamiseksi. Emme tokikaan toivo, että tällä hetkellä hyvinvoivien ja terveiden ihmisten olot heikkenisivät, vaan sitä, että päinvastaisessa tilanteessa olevien ihmisten olot paranisivat, Kirsti Suoranta toteaa.

Kaupungin strategian mukaan tavoitteeseen pääsyä mitataan muun muassa elämänlaatunsa hyväksi tuntevien osuuden lisääntymisellä.  SDP:n edustajat toteavat, että mitä paremmin kaupunkilaisemme voivat, sitä dynaamisempi kaupunkimme on.

– Kuntavaaliohjelmamme mukaan tätäkin tavoitetta edistetään muun muassa työntekijöiden täydennyskoulutuksella. Työntekijöiden tehtävänä on ohjata kaupunkilaisia omaehtoiseen sairauksia ennaltaehkäisevään toimintaan sekä tarpeen mukaan oikea-aikaisesti oikeanlaisten palvelujen piiriin, Suoranta korostaa.

Sivistys- ja hyvinvointi

Varhaiskasvatus luo pohjan lapsen ja nuoren opinpolulle. SDP:n valtuustoryhmä näkee tärkeänä, että lapsi saa hyvää ja laadukasta varhaiskasvatusta. Sosialidemokraatit kannattavat kuluvalle syksylle suunniteltua varhaiskasvatuksen eri palvelumuotojen kustannuksia ja toimivuutta koskevaa selvitystä. Saadun selvityksen pohjalta lautakunta pystyy tarkemmin arvioimaan päivähoidon laatua, toimintoja ja niiden kustannustehokkuutta.

– Olemme tyytyväisiä, ettei viime vuoden budjettiin esittämäämme subjektiiviseen päivähoito-oikeuteen tehty muutoksia. Meille on erityisen tärkeää, että lapsen subjektiivinen päivähoito-oikeus säilyy tulevaisuudessakin. Tällä varmistetaan muun muassa se, että lapsi pääsee tarvittaessa päivähoidon ammattilaisten hoitoon, jolloin myös lapsen mahdolliset henkilökohtaiset tuen tarpeet tulee huomioiduksi. Hämeenlinna kuvaa itseään lapsiystävälliseksi kaupungiksi, jota tämä päätös tukee, Kirsti Suoranta iloitsee.

Hämeenlinnassa myöskään varhaiskasvatuksen ryhmäkokoja ei edelleenkään nostettu lain sallimaan maksimiin. Suoranta on huolissaan siitä, että jo tällä hetkellä monessa päiväkodin ryhmässä ollaan liian usein tilanteessa, jossa lapsiluku yhtä aikuista kohden ylittyy. Kyse on tai ainakin pitäisi olla tilapäisestä tilanteesta, jos esimerkiksi joku ryhmän aikuisista on poissa työpaikalta. Kun samanaikaisesti varhaiskasvatuksen sijaismäärärahojen ylittymiseen kohdistuu säästöpaineita, voi lapsikohtaisesta ylityksestä tulla pikemminkin sääntö kuin poikkeus. Siksi SDP:n edustajat pitävät tärkeänä ryhmäkoon säilyttämistä korkeintaan nykyisessä mitoituksessa.

Kaupungin strategian mukaan tavoitteeseen pääsyä mitataan muun muassa elämänlaatunsa hyväksi tuntevien osuuden lisääntymisellä.

Perusopetuksen osalta lautakunnan sitovissa tavoitteissa mainitaan muun muassa tavoite, että kaikki oppilaat saavat perusopetuksen päättötodistuksen ja perusopetuksen jälkeisen toisen asteen koulutuspaikan. – Tämä on hyvä tavoite, jolla lisätään nuorten tasa-arvoisuutta, vähennetään syrjäytymistä ja autetaan nuoria luomaan uskoa tulevaisuuteen. Tavoitteen saavuttamisella saadaan myös taloudellista säästöä, kuten kaikki tiedämme, Suoranta painottaa.

SDP:n valtuustoryhmä pitää ensiarvoisen tärkeänä, että lapsille ja nuorille sekä kaikille tiloissa työskenteleville taataan turvalliset ja terveelliset tilat. Tämä tulee olemaan lautakunnalle suuri haaste, joka tullee määrittelemään vahvasti myös palveluverkkoa.

Viimeisenä kohtana lautakunnan tavoitteista Kirsti Suoranta nostaa esiin kulttuuripolun. Hämeenlinna tunnetaan historiastaan ammentavana vahvana kulttuurikaupunkina. – Päiväkodeille ja kouluille on laadittu kulttuuripolku, jonka ansiosta lapset ja nuoret pääsevät osallistumaan eri ikäkausina erilaisiin kulttuuritapahtumiin. On tärkeää, että tämä mahdollisuus säilyy ja sille taataan riittävät resurssit muun muassa kuljetusmäärärahoja varaamalla. Oman kulttuurin tuntemisen myötä opetamme lapsiamme ja nuoriamme arvostamaan itseään ja ympäröivää maailmaa ja annamme heille tunteen, että hekin ovat tärkeä osa hämäläisyyttä, muistuttaa Suoranta.

Sosiaali- ja terveyspalvelut

Sosiaali- ja terveyspalvelut- toimiala tavoittelee sitä, että Hämeenlinna on ja tulee jatkossakin olemaan aktiivisten, hyvinvoivien ja toimintakykyisten ihmisten kaupunki, jonka alueelta löytyvät modernit, tulevaisuuden tarpeisiin vastaavat sosiaalipalvelut. Asiakkaan näkökulmasta tarjolla olevien palveluiden täytyy olla suositusten ja laatuvaatimusten mukaisia ja niiden tulee olla saavutettavissa oikeaan aikaan ja oikean laatuisina.

Hämeenlinnan SDP:n vaaliohjelman mukaisesti päätöksenteossa pideätään tärkeänä, että perusterveydenhuollon toiminnan edellytykset turvataan ja sosiaali- ja terveyspalveluissa turvataan yhdenvertaiset ja laadukkaat palvelut. Palveluissa tulee hyödyntää myös kolmannen sektorin toimijoita. Sähköisten palvelujen käyttöä tulee hyödyntää mahdollisimman tarkoituksenmukaisesti ja laajasti.

Suoranta kertoo, että perusterveydenhuollon asiakasmaksuista käytiin mittava keskustelu ja korottamatta jättämisestä äänestettiin. Onneksi sosialidemokraatit saivat asetetun tavoitteen läpi eli maksuja ei koroteta. – Meille on tärkeää, että hoitoon pääsy on varallisuudesta riippumatta mahdollista.

SDP:n edustajat pitävät hyvänä budjettikirjan kirjausta asiakasmaksulain 11 §:stä, jonka mukaan asiakkaan maksua voidaan alentaa tai asiakas voidaan vapauttaa maksusta tapauskohtaisen tapaus- ja tilannearvion mukaan. He kannattavat käyttöönoton terävöittämistä ja asiakkaiden parempaa tiedottamista k.o. pykälän tarjoamista mahdollisuuksista. Kirsti Suorannan mukaan sosialidemokraatit pitävät hyvänä kirjausta, jonka mukaan hoitoon pääsyn parantaminen vuonna 2018 on tavoitteena kaikilla lautakunnan palvelualoilla.

 

 

Keskustelua aiheesta

Omakuva: Maaret Ollila – ”Olen koko kunnan edustaja, en vain yhden kylän tai asian ihminen”

Maaret Ollilla kotiseudullaan Posiolla.

Maaret Ollila nousi Hausjärven valtuustoon kevään kuntavaaleissa. Hän asuu tällä hetkellä Hausjärven Ryttylässä, mutta on kotoisin Posiolta.
– Olen yksin asusteleva 58 – vuotias lähihoitaja. Nykyisen työurani yli kaksikymmentäyksi vuotta (21) olen tehnyt Hausjärven kunnan vanhustenhuollossa, josta viimeiset neljä vuotta Helmikoti – nimisessä yksikössä.

Maaretille tärkeää on päästä vuosittain pohjoiseen Posion karuihin ja kauniisiin maisemiin. Hän toimii myös sukuseurassa puheenjohtajana, joka on mukava harrastus työn ohella.

– Kuntapäättäjäroolin takana pyrin olemaan asioista selkoa ottava, kuunteleva, tarkkaileva sekä asioita eteenpäin vievä henkilö. Olen myös koko kunnan edustaja, en vain yhden kylän tai asian ihminen.

Ensimmäisen kerran kun Maaretia pyydettiin mukaan kuntapolitiikkaan, hän oli juuri aloittanut kautensa ammattiliiton
liittohallitusjäsenenä.

– Tästä syystä mukaan lähteminen viivästyi ja olin vaaleissa mukana lopulta kahdeksan vuotta sitten. Tuolloin jäin
ensimmäiseksi varavaltuutetuksi ja tästä kipinä jäi itämään. Kevään vaaleissa pääsin läpi. Varavaltuutettuna pääsin viime kaudella osallistumaan lähes kaikkiin valtuuston kokouksiin ja olin myös viimeiset kaksi ja puolivuotta kunnanhallituksen jäsenenä.

Kokemusta päätöksenteosta Maaret Ollilalle on kertynyt lisäksi sivistyslautakunnan varapuheenjohtajan tehtävässä.

– Kuntapolitiikassa innostaa vaikuttamisen mahdollisuus ja kiinnostus yhteisten asioiden hoitoon ja siksi olen
mukana.

Maaret Ollila näkeekin haasteena työpaikkojen säilymisen omassa kunnassa ja tämän hetkisten palveluiden ylläpitämisen sekä kulkuyhteyksien säilyttämisen.

Ollila on parhaillaan paitsi valtuutettu Hausjärvellä, myös kunnanhallituksen jäsen, Kiertokapula Oy:n hallintoneuvoston
jäsen, veteraaniasiain neuvottelukunnan jäsen ja Hausjärven talo Oy: n yhtiökokousedustaja. Hän toimii myös oman puolueosastonsa Hausjärven Demarit ry:n sihteerinä.

– SDP: n olen aina kokenut itseäni puhuttelevaksi ja omia arvojani edustavaksi puolueeksi. Omassa kunnassani Hausjärvellä koen parhaaksi puoleksi kylien erilaisuudet sekä mahdollisuudet mm. ulkoiluun ja harrastuksiin. Maaston moninaisuus ja vehreys etenkin kesällä herää eloon ja kukoistukseen.

Tehtävää riittää ja Maaret Ollila näkeekin haasteena työpaikkojen säilymisen omassa kunnassa ja tämän hetkisten palveluiden ylläpitämisen sekä kulkuyhteyksien säilyttämisen.

– Voisimme harkita esimerkiksi tyhjien tilojen vuokraamista ja ostamista erilaisten toimijoiden käyttöön. Mainostamalla tiloja ja informoimalla eri tahoja tilojen käyttömahdollisuuksista voisimme saada myös uusia yrittäjiä ja työpaikkoja alueelle.

Jos Maaretilla olisi mahdollisuus korjata jokin asia päätöksenteossa, se olisi päättäjien jalkautuminen kunnan alueella oleviin palveluihin osallistumalla päivän töihin. – Olisi tärkeätä, että tiedettäisiin mistä päätetään, kun päätöksiä tehdään, Ollila summaa.

Omakuva -juttusarjassa esittelemme kuntapolitiikan toimijoita piirin alueelta.

Keskustelua aiheesta