Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Pääkirjoitukset

Finanssialan erikoiskohtelu on lopetettava

Valtionvarainministeri Petteri Orpo julkisti viime viikolla yllätyksettömän valtion talousarvioesityksen. Valtion velka kasvaa ensi vuonna yli viisi miljardia euroa kivuten yhteensä päälle 100 miljardiin euroon. Edelleen Suomen velkaantumistaso on EU:n kokonaisuudessa suhteellisen alhainen. Suurin murhe taitaakin olla velkaantumisen vauhdissa.

Kokoomus on esiintynyt viime vuosina valtion velkaantumisen unilukkarina. Puolueen rooli on omituinen, sillä sen ollessa hallitusvastuussa valtion velkaa on otettu määrällisesti kaikkein eniten. Kokoomus ajaa sanojen ja tekojen tasolla kaksilla rattailla.

Kokoomuksen ongelmana on sen oikeistosiiven yhä koventuvat asenteet verotusta ja tulonsiirtoja kohtaan. Jos valtion velkaa haluttaisiin todella vähentää, olisi veropohjan laajentaminen ensiarvoisen tärkeää. Erityisesti finanssialaan ja omistamiseen liittyvät uudenlaiset verot toisivat valtion kassaan satoja miljoonia euroja.

Ongelmana vain on, ettei kokoomuksen äänestäjäkunta kestä ”pelieurojensa” verottamista. Mieluummin leikataan koulutuksesta, vaikka sen kansantaloudellinen pitkän tähtäimen vaikutus on katastrofaalinen.

Finanssialan laajempaan verottamiseen on selkeitä syitä. Ensinnäkin finanssiala on vapautettu muuta yritystoimintaa koskevasta arvonlisäverosta. Jos Suomi siirtyisi Tanskan mallin mukaan verottamaan pankkitoiminnasta 0,25 prosentin liiketoimintaveroa, sen kassaan kertyisi jopa yli 500 miljoonan euron tulot.

Finanssiala on otettava suurennuslasin alle ja laitettava isojen poikien pelieurot verolle.

Tähän finanssiala puolustautuu sillä, että pankkien kilpailukyky heikkenisi ja pankkien asiakasmaksut ja lainojen korkomarginaalit nousisivat uudelle tasolle. Tähän väitteeseen ei löydy perusteita Tanskasta. Ja koska pohjoismainen pankkisektori on hyvin kytköksissä toisiinsa, ei kilpailuetua muihin Pohjoismaihin syntyisi.

Suomalaista talouspoliittista keskustelua hallitsee sitoutumaton oikeistolainen eliitti, jonka mielestä valtion ei tulisi sekaantua vapaan markkinatalouden mekanismeihin lainkaan. Sen käsitys tuloerojen kasvun välttämättömyydestä talouden ihmelääkkeenä on liikuttavalla tasolla.

Eräs nettikirjoittaja tiivistää porvariajattelun ytimen näin: ”Suomen ongelmana ei ole tuloerojen kasvu, vaan sosialidemokraattinen yhteiskuntamalli, joka vie ihmisten mahdollisuudet.” Tässä kiteytyy täydellinen tietämättömyys suomalaisen yhteiskunnan ensiluokkaisesta koulutusjärjestelmästä ja maailmanluokan sairaanhoidosta.

Teollisuusmaiden järjestö OECD julkaisi vuonna 2014 tutkimuksen, jossa se osoitti tuloerojen kasvun heikentäneen Suomen talouskasvua yhdeksän prosenttia 1980-luvulta tähän päivään. Tästä huolimatta oikeistoeliitti huutaa valtiosihteeri Martti Hetemäen johdolla matalapalkka-alojen autuutta. Ennen kuin tällaisesta työmarkkinamurroksesta aletaan edes haaveilla, on finanssiala otettava suurennuslasin alle ja laitettava isojen poikien pelieurot verolle.

J.K. Suomessa kerätyistä veroista 14 prosenttia tulee omistamiseen liittyvistä veroista, kun taas EU:n tasolla omistamisesta tuleva verokakku on 20 prosentin luokkaa. Suomessa siis yliverotetaan kulutusta ja työtä omistamisen kustannuksella. Miksi omistava luokka on Suomessa suojelukohde?

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE