Turva – Hymy

Finanssialan puheenjohtaja Ari Kaperi varoittaa: Kasvukausi saattaa jäädä lyhyeksi

Kuva: Johannes Ijäs
Ari Kaperin mukaan Suomen vienti on yhä yksipuolista.

Finanssialan hallituksen puheenjohtaja Ari Kaperi on huolissaan Suomen viennin kapeudesta.

Kaperin mukaan vienti on kasvanut perinteisillä vientimarkkinoilla ja perinteisillä tuotteilla yhdessä tuonnin kasvun kanssa. Perinteisillä vientimarkkinoilla on nähty 12 kuukauden aikana hurjaa kasvua.

– Mutta me emme ole saaneet avattua uusia vientimarkkinoita. Vielä huolestuttavampaa on, että tuotteet jota viemme ovat niitä joita on viety aina, metsä, metalli ja kemia. Onneksi uutena ovat autot, Kaperi sanoi medialle järjestetyssä Finanssiseminaarissa Hämeenlinnassa.

Kaperi tarkensi, että Suomen tavaravienti kyllä kasvaa, mutta palveluvienti on laskenut aina viime aikoihin asti, joilloin sen lasku on tasaantunut.

Nokian romahduksen myötä myöskään sähköteknisten tuotteiden kasvu ei ole lähtenyt lentoon.

– Vain pieniä merkkejä on siitä, että talousrakennetta olisi pystytty monipuolistamaan.

Kaperin mukaan Suomi on hyvin riippuvainen siitä, mitä vientimarkkinoillamme tapahtuu. Kasvumme saatta jäädä kausiluonteiseksi, koska taantuma saattaa olla tulossa vientimarkkinoille. Kaperi muistutti, että esimerkiksi USA:ssa kasvu on jatkunut jo hyvin pitkään.

Kaperin mukaan julkisen talouden velka pitäisi saada nopeasti kääntymään ja laskukäyrälle.

– On riski, että kasvukausi saattaa jäädä hyvin lyhyeksi, nyt velkaa pitää maksaa pois hyvin nopeasti.

Tulevalle liittokierrokselle Kaperi vaatii malttia.

Oma visio puuttuu.

Hän valitti Finanssiseminaarissa myös sitä, että suomalaiset yritykset eivät edelleenkään investoi tutkimukseen ja kehitykseen.

Kaperi katsoo myös, että Suomesta puuttuu laaja yhteiskunnallinen visio ja näkemys siitä, millainen maa Suomesta halutaan tulevaisuudessa rakentaa.

Kaperin mielestä Suomi pikemminkin pyrkii reagoimaan siihen, mitä maailmassa ja lähimmissä kilpailijamaissa Ruotsissa ja Saksassa tapahtuu kuin ottaisi aloitetta omiin käsiin ja lähtisi itse luomaan omaa visiotaan.

Ari Kaperi on Nordean maajohtaja. Nordean pääkonttorin tuloa Suomeen hän luonnehti merkittäväksi asiaksi koko Suomen finanssisektorille. Sektorin koko, merkitys ja finanssialan tehtävien painoarvo kasvaa Kaperin mukaan eurooppalaisittainkin ajateltuna.

Keskustelua aiheesta

Euroopan komissio mätkäisi amerikkalaisyhtiölle 997 miljoonan euron sakon

Kuva: LEHTIKUVA / AFP PHOTO

Euroopan komissio määrää puolijohdevalmistaja Qualcommin maksamaan 997 miljoonan euron sakon määräävän markkina-aseman väärinkäytöstä. Yhtiön  päätuotteita ovat satelliittipaikannusjärjestelmät, matkapuhelinten komponentit, sekä tiedonsiirtostandardien kehittäminen.

Amerikkalaisyhtiön sakko on suuri, mutta suurempiakin on nähty.

Viime kesänä komissio määräsi Googlelle 2,42 miljardin euron sakon EU:n kilpailusääntöjen rikkomisesta. Google oli komission mukaan käyttänyt väärin määräävää asemaansa hakukonemarkkinoilla ja suosinut lainvastaisesti omaa hintavertailupalveluaan.

Terrafame kasvatti liikevaihtoaan – liikevoitto putosi

Kuva: LEHTIKUVA / Kimmo Rauatmaa

Kaivosyhtiö Terrafamen loka-joulukuun liikevoitto putosi 10,9 miljoonaan euroon edellisvuoden 12,2 miljoonasta eurosta. Loka-joulukuun liikevaihto kasvoi 66,4 miljoonaan edellisvuoden 47,6 miljoonasta eurosta.

Yhtiö tuotti loka-joulukuussa nikkeliä 5 840 tonnia ja sinkkiä 13 772 tonnia. Sinkin tuotannossa tehtiin uusi kvartaaliennätys.

Vuoden 2016 loka-joulukuussa nikkeliä tuotettiin 5 506 tonnia ja sinkkiä 12 242 tonnia.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Nordea nosti kasvuennustettaan – taustalla pirteä kulutus

Kuva: LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN

Nordea nostaa ennustettaan Suomen talouskasvusta. Talous kasvaa pankin mukaan tänä vuonna kolme prosenttia ja ensi vuonna 2,5 prosenttia.

Molemmat ennusteet ovat prosenttiyksikön verran korkeampia kuin Nordean viime syksynä esittämät arviot.
Talouskasvua pitää Nordean mukaan yllä ennen muuta pirteä kulutus, jota vauhdittavat suuret palkankorotukset ja vahvistuva työllisyyskehitys. Myös hitaana pysyvä inflaatio, korkeana pysyvä luottamus ja säästämisen väheneminen lisäävät kulutusta.

Investoinnit kasvavat Nordean mukaan aiemmin ennakoitua enemmän, koska vientikysynnän kasvu jatkuu hyvänä ja korkotaso pysyy matalana ennustejakson loppuun saakka. Ensimmäinen koronnosto nähdään vasta vuoden 2019 lopulla, Nordeassa arvioidaan.

Pidemmän aikavälin kasvun turvaamiseksi on Nordean mielestä satsattava työmarkkinauudistusten jatkoon, koulutukseen ja tutkimus- ja kehitystyön saamiseen kasvu-uralle.

Ilmeisin riski Suomen taloudelle Nordean mukaan on työmarkkinoiden heikko kohtaanto, joka voi estää työllisyyden paranemisen. Kohtaanto-ongelma uhkaa Nordean mukaan hidastaa kulutuksen kasvua ja vähentää kannustimia investointeihin.

– Pidemmällä aikavälillä Suomi kohtaa uusia haasteita. Työllisyysaste on saatava pohjoismaiselle tasolle, ekonomisti Tuuli Koivu sanoo Nordean tiedotteessa.

Keskustelua aiheesta

Konkurssien määrä väheni viime vuonna yli 10 prosentilla

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen
Vuosaaren satama.

Konkurssien määrä väheni viime vuonna yli kymmenellä prosentilla vuoteen 2016 verrattuna, kertoo Tilastokeskus.

Suomessa pantiin viime vuonna vireille 2 160 konkurssia, mikä oli 10,3 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2016.

Henkilökunnan määrä konkurssiin haetuissa yrityksissä oli vajaat 12 000, mikä noin viisi prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna.

Konkurssien määrä väheni Tilastokeskuksen mukaan kaikilla päätoimialoilla.

Rahoitusalan työriidan sovittelua jatketaan tänään

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa
Valtakunnansovittelija Minna Helle.

Rahoitusalan työriitaan ei saatu ratkaisua tiistain neuvotteluissa, ilmoitti valtakunnansovittelija Minna Helle iltakymmenen jälkeen. Sovittelu jatkuu keskiviikkona iltapäivällä.

Helteen mukaan osapuolten keskeiset kiistakysymykset olivat tiistain neuvottelujen jälkeen yhä avoinna.

Työriidan taustalla on kiista viikonlopputyön tekemisen ehdoista rahoitusalalla. Myös palkkaratkaisu ja lukuisat tekstikysymykset ovat avoinna.

Rahoitusalalla ei ole tällä hetkellä työnseisausuhkaa. Voimassa on kuitenkin ammattiliittojen ylityökielto.