tyovaenkirjallisuuspaiva
kaisaniemi

Finnairin eläkekohut voivat tuoda potkut ohjausjohtaja Heliövaaralle – Lintilä sysii vastuuta virkamiehelle

Kuva: Kari Hulkko

Finnairin toimitusjohtajan Pekka Vauramon lisäeläkekohu voi tuoda pippurisen mausteen syksyn työmarkkinakierrokselle. Ilmailualan Unioni IAU:n puheenjohtajan Juhani Haapasaaren mukaan toimitusjohtajan lisäeläkeperustelut kertovat siitä, että yhtiöllä taitaa mennä ihan hyvin.

– Perusteethan olivat taloudelliset. Finnair on taloudellisesti pärjännyt hyvin ja viitattiin sekä toimitusjohtajan hyvään työhön että koko henkilöstön, Haapasaari sanoi.

Hänen mukaansa merkit syksyn työehtosopimusneuvotteluihin ovat hyvät ja palkankorotusvaraa työntekijöille on. IAU ei ole linjannut tarkkoja palkankorotustavoitteita syksyn neuvotteluihin.
– Selkeästihän tässä odotuksia on myös korotuksista ja muutenkin työehtojen kehittämisestä, Finnairin isoihin ammattiliittoihin kuuluvan IAU:n Haapasaari sanoi.

”Ei näin saa tapahtua”

Soppa lisäeläkekohussa sakeni tiistaina edelleen. Koko asian taustalla on valtion esittämä näkemys, ettei lisäeläkkeitä käytettäisi palkitsemiseen. Omistajaohjauksesta vastaava elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) sanoi STT:lle, ettei omistajaohjausosaston johtajan Eero Heliövaaran toiminta Finnairin lisäeläke-asiassa lisää luottamusta.

Lintilän mukaan Heliövaara sanoi kokeneensa, ettei Finnairin toimitusjohtajan mahdollisesta lisäeläkkeestä tarvinnut kertoa eteenpäin. Heliövaara kävi keskustelua palkitsemisvaihtoehdoista Finnairin palkitsemisvaliokunnan puheenjohtajan Jussi Itävuoren kanssa maaliskuussa 2016. Lintilän mukaan lisäeläke oli tuolloin noussut ilmeisimmäksi vaihtoehdoksi.

Lintilän mielestä silloin omistajaohjauksesta vastannutta pääministeri Juha Sipilää (kesk.) olisi ehdottomasti pitänyt informoida, sillä valtion kielteinen kanta lisäeläkkeisiin oli tiedossa.

– Ei näin saa tapahtua. Totta kai kaikilla oli tiedossa asian herkkyys ja tiedossa oli myös hyvin selkeästi, että valtion kanta lisäeläkkeisiin on kielteinen, Lintilä sanoi.

”Tiesivät kielteisestä kannasta”

Lintilä kävi lisäeläkeasiasta puhelinkeskustelun maanantaina kello 17 muun muassa Heliövaaran ja Itävuoren kanssa.

– Puhelussa he (Heliövaara ja Itävuori) myönsivät selkeästi tienneessä, että valtion tahtotila on kielteinen lisäeläkkeitä ajatellen.

Heliövaaran pesti osaston johdossa on määräaikainen ja se on päättymässä vuoden lopulla. Lintilä ei ota kantaa siihen, onko Heliövaaralla mahdollisuuksia jatkaa. Luottamuksesta Lintilä tyytyy toteamaan, että hän aikoo keskustella asiasta Heliövaaran kanssa.

Finnairin hallituksen kokoonpano saattaa muuttua

Lintilän mukaan valtio ei voi tässä vaiheessa puuttua Vauramolle myönnettyyn lisäeläkkeeseen.

– Valtio suurimpana osakkeenomistajana ei pysty irtisanomaan yksipuolisesti sopimusta. Seuraava ajankohta puuttua asiaan jollain tavalla on seuraava Finnairin yhtiökokous. Valtio arvioi ratkaisut, joita yhtiökokous tekee, esimerkiksi nimitykset hallituksen suhteen.
Eli hallituksen kokoonpanoa saatetaan muuttaa?

– Kyllä.

Lintilän kommentti itsenäisen pörssiyhtiön hallituksesta on suoruudessaan ministerin suusta poikkeuksellinen.

Omistajaohjauksen Heliövaaraa tai Finnairin hallituksen puheenjohtaja Jouko Karvinen eivät tiistaina alkuiltaan mennessä kommentoineet asiaa STT:lle. Finnairin palkitsemisvaliokunnan puheenjohtaja Itävuori ei halunnut kommentoida ”keskeneräistä” asiaa STT:lle.

Saara Tunturi, Olli Kuivaniemi

Miesten ja naisten palkkaero nyt: 3€/h

Miesten ja naisten välinen ero yksityisen sektorin tuntipalkoissa kaventui viime vuonna tasan kolmeen euroon, kertoo Tilastokeskus.

Yksityisen sektorin tuntipalkkaiset miehet tienasivat viime vuonna keskimäärin noin 16,5 euroa ja naiset 13,5 euroa tunnissa. Naisten tekemistä työtunneista maksettiin siis keskimäärin 18 prosenttia vähemmän kuin miesten tekemistä.
Toissa vuonna ero naisten ja miesten keskimääräisessä tuntiansiossa oli noin 3,20 euroa.

Yksityisen sektorin tuntipalkka-alojen tilastossa korkeimmalle ylsivät ahtaustyöntekijät, selvästi yli 20 euron keskituntipalkalla.

Palkkatilaston loppupäässä olivat muun muassa toimistosiivoojat 11 euron palkalla. Suhteellisesti toimistosiivoojien ansiot ovat kuitenkin nousseet selvästi, lähes 18 prosenttia 2010-luvun alkupuolen tilanteeseen verrattuna.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

”Maksajien kantokyky ei ole loputon” – PTT: Palkkapussi kevenee entisestään kasvavien asumismenojen vuoksi

Kuva: Lehtikuva / Irene Stachon

Asumismenot haukkaavat lähivuosina kasvavan osan suomalaisten tuloista, selviää Pellervon taloustutkimuksen (PTT) selvityksestä. Tutkimuslaitoksen mukaan asumismenot kasvavat vuosittain 2,5 prosenttia seuraavan kolmen vuoden ajan. Selvityksessä on mukana 21 kaupunkia.

Eniten asumismenot lisääntyvät kerrostaloissa omistusasunnoissa, joissa menoja kasvattavat hoitokulut ja korjauskustannukset. Omakotitalossa asuvien tiliä rasittavat sähkön ja öljyn nousevat hinnat.

PTT:n mukaan omistusasumisen hitaampi menojen kasvukehitys johtuu pääosin matalasta korkotasosta ja omakotitalojen maltillisesta hintakehityksestä koko maassa.

Selvityksen mukaan asuminen on selvästi kalleinta ja asumismenojen kasvu nopeinta pääkaupunkiseudulla. Kun tänä vuonna suomalaisen tuloista menee asumiseen keskimäärin 27 prosenttia, vie yksiö Helsingissä keskituloisen palkasta jo 37 prosenttia.

Liittojen mukaan etenkin kiinteistöveron kasvattamista tulisi hillitä.

Kiinteistöliitto ja Omakotitaloliitto ilmaisevat huolensa siitä, että asumismenot kasvavat vauhdikkaammin kuin ansiotulot.

– Kasvavat asumismenot vain lisäävät tarvetta asumistuille, joita jo nyt maksetaan vuosittain lähes 2 miljardia euroa, sanoo Omakotitaloliiton toiminnanjohtaja Kaija Savolainen tiedotteessa.

Kiinteistöliiton mukaan vaarana on, että kasvavat asumiskustannukset kasaavat esteitä esimerkiksi työn perässä muuttaville.

Liittojen mukaan etenkin kiinteistöveron kasvattamista tulisi hillitä. Jaettu huoli on, että sote- ja maakuntauudistus voisi monilla paikkakunnilla aiheuttaa painetta nostaa kiinteistöveroa edelleen, kuten PTT ennustaa mallissaan.

– On selvää, ettei kiinteistöveron maksajien kantokyky ole loputon. Kaikkia talouspolitiikan uudistuksia ei millään voida rahoittaa kiinteistöveroa kiristämällä, sanoo Kiinteistöliiton pääekonomisti Jukka Kero tiedotteessa.

Tilastokeskus: Avointen työpaikkojen määrä kasvanut 20 prosenttia

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

Avointen työpaikkojen määrä on kasvanut parillakymmenellä prosentilla, selviää Tilastokeskuksen tiedoista. Huhti-kesäkuussa avoimia työpaikkoja oli 36 800, kun niitä oli vuotta aiemmin 30 600.

Työnantajien arvion mukaan yli puolet avoinna olevista työpaikoista on vaikeasti täytettäviä. Etenkin rakennusalalla ja kaupan alalla on paljon työpaikkoja, joihin on työnantajien arvion mukaan hankala löytää työntekijöitä.

Avoimien työpaikkojen määrä on lisääntynyt pääasiassa Etelä-Suomessa.

Finnairin lisäeläkekohussa ristiriita – Lintilä korostaa valtion kannan olleen selkeä – Heliövaaran asema yhä auki

Kuva: Lehtikuva

Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) myöntää, että Finnairinlisäeläkekohua koskevissa kommenteissa on ristiriita, mutta ei kommentoi asiaa sen enempää.

Valtion omistajaohjauksesta vastaava virkamiesjohtaja Eero Heliövaara sanoi eilen Ylelle, että häneltä on jäänyt saamatta tieto siitä, mitä valtionyhtiöiden palkitsemisohjeiden linjaus lisäeläkkeiden välttämisestä tarkoittaa. Lintilä puolestaan kertoi STT:lle viime viikolla, että hänen käymässään puhelinkeskustelussa Heliövaara ja Finnairin palkitsemisvaliokunnan puheenjohtajan Jussi Itävuori myönsivät selkeästi tienneensä, että valtion tahtotila on kielteinen lisäeläkkeitä ajattelen.

Keskustan puoluehallituksen ja eduskuntaryhmän työvaliokuntien sekä puolueen ministeriryhmän yhteiskokoukseen Espooseen saapunut Lintilä korostaa, että valtion kanta lisäeläkkeistä on viestitty selkeästi periaatepäätöksessä.
Hän kertoo tapaavansa vielä osapuolia asian tiimoilta.

Onko asialla seuraamuksia Heliövaaran kannalta?
– Katsotaan, Lintilä vastaa.

Heta Hassinen, STT

 

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Suomen talous kasvoi huhti-kesäkuussa 1,6 prosenttia

Kuva: Thinkstock

Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Suomen bruttokansantuote nousi huhti-kesäkuussa 1,6 prosenttia viime vuoden vastaavasta ajasta.

Kausitasoitetun bruttokansantuotteen ennakoidaan laskeneen 0,5 prosenttia edellisestä vuosineljänneksestä.

Työllisten määrän ennakoidaan kasvaneen 0,9 prosenttia vuoden 2016 toisesta neljänneksestä.