tyovaenkirjallisuuspaiva
kaisaniemi

Finnwatch: Suomessa myytävän kahvin taustalla lapsityötä

Kahvi tunnetusti liukastaa suomalaisten kielenkannat, mutta miten sitä tuotetaan?

Suomessa myytävän kahvin taustalla on lapsityötä ja elämiseen riittämättömiä palkkoja, käy ilmi Finnwatchin selvityksestä.

Finnwatch tutki Suomessa myytävän kahvin tuotantoa useilla kahvitiloilla Hondurasissa, Intiassa ja Brasiliassa. Havaintojen mukaan Hondurasissa palkat ovat hyvin alhaiset ja lapsityövoiman käyttö yleistä. Nuorimmat haastatellut työntekijät olivat vain 5–6-vuotiaita.

Intiassa puolestaan kausityöntekijät voivat joutua maksamaan jopa kolmanneksen palkastaan työvoiman välittäjälle. Finnwatchin mielestä kohtuuttoman korkeat rekrytointimaksut voivat pahimmillaan johtaa velkaorjuuteen, joka on pakkotyön muoto.

Tutkituilla Brasilian kahvitiloilla noudatetaan raportin mukaan pääsääntöisesti paikallista lainsäädäntöä. Kuitenkin esimerkiksi Meiran alihankkija syrjii työntekijöiden mukaan systemaattisesti naisia rekrytoinnissa.

Finnwatchin tutkimat kahvitilat ovat tuottaneet kahvia muun muassa Meiralle, Gustav Pauligille,Arvid Nordquistille ja Löfbergs Lilalle.

Vastuullisuuteen lisää huomiota

Finnwatch kiittää Suomen kahviyrityksiä vastuullisuussertifioidun kahvin tarjonnan lisäämisestä. Vertailussa parhaiten pärjäsivät Arvid Nordquist ja Kesko, joiden kaikki omat kahvimerkit ovat vastuullisuussertifioituja.

Myös Gustav Pauligilla, Löfbergs Lilalla ja SOK:lla on melko tiukkoja tavoitteita sertifioituun raaka-aineeseen siirtymisestä. Sen sijaan Lidl Suomen vastuullisuustavoitteita Finnwatch ei pidä kunnianhimoisina, ja Meiralta sekä Tuko Logisticsilta ne puuttuvat täysin.

Finnwatch muistuttaa, että sertifioinneissa on vielä paljon parannettavaa. Myös järjestön tutkimilla sertifioiduilla tiloilla oli isoja ongelmia.

– Sertifioinnit ja erinäiset kahviteollisuuden vastuullisuushankkeet ovat sivuuttaneet erityisesti kahvitilojen palkkatyöntekijöihin liittyviä ongelmia, joihin niiden tulisi kiireellisesti puuttua, sanoo Finnwatchin tutkija Anu Kultalahti.

Componentan saneerausohjelmat on vahvistettu

Helsingin käräjäoikeus vahvisti valimokonserni Componentan ja tytäryhtiö Componenta Finlandin saneerausohjelmat keskiviikkona, kertoo Componenta pörssitiedotteessaan. Yhtiöiden saneerausmenettelyt ovat siten päättyneet.

Maksuohjelma alkaa molemmissa yhtiöissä toukokuussa 2019 ja päättyy marraskuussa 2023.

Saneerausohjelmien vahvistamisella tulevat voimaan niiden sisältämät velkaleikkaukset. Konsernin taseeseen kirjatut velat alenevat noin 119 miljoonalla eurolla.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Myönteisten talousuutisten trendi jatkuu: ”Suomi on saanut tehtyä pesäeron heikkoihin vuosiin”

Kuva: Lehtikuva

Suomen talouskasvu jatkuu hyvänä ja laaja-alaisena myös vuonna 2018, arvioivat finanssiryhmä OP:n ekonomistit. Ennusteen mukaan Suomen talous kasvaa 2,5 prosentin vauhtia tänä vuonna ja ensi vuonna.

Aiemmin keväällä finanssiryhmä ennusti bruttokansantuotteen kasvavan ensi vuonna kaksi prosenttia.

– Talouskasvu on jo nyt tukevalla pohjalla, mutta ensi vuonna käy yhä selvemmin ilmi, että Suomi on saanut tehtyä pesäeron heikkoihin vuosiin kunnon suhdannenousulla, sanoo OP:n pääekonomisti Reijo Heiskanen ryhmän tiedotteessa.

Taloutta tukevat ekonomistien mukaan viennin veto, investointien ripeä kasvu ja yksityisen kulutuksen kasvu.

Ekonomistit ennustavat myös inflaation pysyttelevän euroaluetta hitaampana. Kuluttajahintojen arvioidaan nousevan runsaan prosentin verran ensi vuonna.

OP:n ennusteen mukaan työllisyysaste nousee ensi vuonna 70,4 prosenttiin.

– Työttömyys- ja työllisyysasteilla mitattuna Suomella on vielä matkaa korkeasuhdanteeseen. Pidemmän aikavälin kannalta on kriittistä, miten työvoimakapeikkojen syntymistä voidaan ehkäistä. Tässä katseet kääntyvät myös yrityksiin, Heiskanen sanoo tiedotteessa.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

”Tilanne ei odottamalla parane” – Kolme tunnettua ekonomistia suosittelee kiristävää finanssipolitiikkaa

Kuva: Lehtikuva / Mikko Stig
Ministeri Sampo Terho (uv.), Sanni Grahn-Laasonen (kok.) ja Petteri Orpo (kok.) Valtiovarainministeriön ja ministeriöiden välisissä budjettineuvotteluissa valtioneuvoston linnassa Helsingissä.

Suomella ei ole varaa elvyttävään talouspolitiikkaan, sanovat Nobel-voittaja Bengt Holmström, Aalto-yliopiston professori Sixten Korkman ja Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen toimitusjohtaja Vesa Vihriälä. Kolme tunnettua ekonomistit suosittelevat kiristävää finanssipolitiikkaa muistiossaan, jonka he luovuttivat valtiovarainministeri Petteri Orpolle (kok.) maanantaina.

– Menolisäyksiä olisi vältettävä ja mahdolliset verokevennykset tulisi rahoittaa menoja vastaavasti leikkaamalla, ekonomistit kirjoittavat.

Ekonomistien mukaan Suomi elää nousukautta ja pian ehkä korkeasuhdannetta. Heidän mukaansa nyt on aika kerätä puskureita pahan päivän varalle ja alentaa rakenteellista alijäämää.

Neutraalia finanssipolitiikkaa puoltaa ekonomistien mukaan muun muassa se, että nousuvaihe on vasta aluillaan.

Ekonomistit ilmaisevat huolensa julkisen talouden alijäämäisyydestä ja kestävyysvajeesta.

– Rakenteellinen alijäämä tai kestävyysvaje ei näillä näkymin supistu lainkaan, eikä tilanne odottamalla parane, he kirjoittavat.

Korkeakoulut pitäisi ekonomistien mielestä jakaa.

Holmström, Korkman ja Vihriälä ehdottavat uudistuksia korkeakouluihin. Heidän mukaansa korkeakoulut pitäisi jakaa laaja-alaisiin, kansainvälisen tason tutkimukseen tähtääviin yliopistoihin ja koulutusta painottaviin yliopistoihin.

– Edellisiä ei voi olla kovin monta, jälkimmäisten määrää ei ole tarvetta rajoittaa, suomalaisten osaamisesta huolestuneet ekonomistit kirjoittavat.

He ehdottavat myös kandidaatintutkinnon erottamista maisteritutkinnosta sekä lukukausimaksujen käyttöönottoa.

– Kohtuulliset maksut eivät heikennä mahdollisuuksien tasa-arvoa, jos niihin liittyy hyvin suunniteltu opintolainajärjestelmä.

Hallituspuolueiden väliset budjettineuvottelut alkavat kuun lopussa.

Jutun otsikkoa on korjattu klo 19:43.

Taloussanomat: Seppälän vuonna 1930 alkanut taival on päättymässä konkurssiin

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

Vaateketju Seppälää haetaan konkurssiin, kertoo Taloussanomat. Lehden mukaan Verohallinto on jättänyt konkurssihakemuksen Helsingin käräjäoikeudelle.

Käräjäoikeus hyväksyi Seppälä Oy:n ja sen tytäryhtiö Seppälä Finlandin yrityssaneerauksen huhtikuussa.

Saneeraustarve perustui uhkaavaan maksukyvyttömyyteen. Yhtiön liiketoiminta on ollut usean vuoden ajan tappiollista. Seppälä kertoi, että saneerauksen tavoitteena on ketjun taloudellisen tilan tervehdyttäminen.

Seppälän taival alkoi vuonna 1930.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

”Muutos on käynnissä” – Naisia nimitetään vihdoin korkean profiilin toimitusjohtajiksi

Kuva: LEHTIKUVA / HANDOUT / NASDAQ

Nokian Renkaiden toimitusjohtajana aloitti kesäkuussa Hille Korhonen. Fiskars kertoi viikko sitten torstaina nimittäneensä Jaana Tuomisen uudeksi toimitusjohtajaksi.

Pienissä pörssiyhtiöissä on jo useita naisia toimitusjohtajina, mutta tähän saakka suuryrityksissä ainoa on ollut Sanoman toimitusjohtaja Susan Duinhoven, joka aloitti toimessaan vajaat kaksi vuotta sitten.

– Kokonaismäärä on toki vähäinen mutta kertoo, että asennemuutos on tapahtumassa. Muutos on käynnissä, sanoo Keskuskauppakamarin varatoimitusjohtaja Leena Linnainmaa.

Ennen vuotta 2011 Suomessa ei ollut pörssiyrityksissä lainkaan naistoimitusjohtajia. Senkin jälkeen Suominen Oyj:n Nina Kopola oli pitkään ainoa laatuaan.

Naistoimitusjohtajien vähäinen määrä on suurin epäkohta yritysten hallintoelimissä, sillä yhtiöiden hallituksissa on jo kohtalainen määrä naisia ja määrä on nouseva.

Keskuskauppakamarin mukaan naisten osuus kaikista suomalaisten pörssiyhtiöiden hallituspaikoista nousi keväällä 25 prosenttiin ja suurissa pörssiyhtiössä 32 prosenttiin. Yleinen tavoite on, että kumpaakin sukupuolta on hallintoelimissä vähintään 40 prosenttia.

Naisasialiitto Unioni huomauttaa, että on vielä pitkä matka tavoitteeseen. Suunta on kuitenkin oikea.

– Kaikki sellainen kehitys, missä sukupuolten tasa-arvo edistyy, on myönteistä, sanoo Naisasialiitto Unionin pääsihteeri Milla Pyykkönen.

Naisten osuus johtoryhmissä ja liiketoimintaryhmien johdossa on noussut.

Toimitusjohtajiksi noustaan liiketoimintaryhmien johdosta. Naisia on runsaasti viestintä-, henkilöstö- ja lakiasiainjohtajina, mutta niiden kaltaisista tukitoiminnoista toimitusjohtajia ei yleensä rekrytoida.

– Viime vuosina yleisesti ottaen naisten osuus johtoryhmissä ja liiketoimintaryhmien johdossa on noussut, Linnainmaa kertoo.

Keskuskauppakamarin viime syksyn selvityksessä ilmeni kuitenkin, että nousu oli taittunut. Linnainmaan mukaan suunta on nyt kysymysmerkki. Nuoremmissa sukupolvissa myönteinen kehitys on kuitenkin jatkunut.

Hille Korhonen on esimerkki siitä, miten liiketoimintaryhmien johdosta noustaan toimitusjohtajaksi. Ennen Nokian Renkaita hän työskenteli Alkon toimitusjohtajana ja sitä ennen muun muassa Fiskarsin tuotanto-, hankinta- ja logistiikkajohtajana. Koulutukseltaan hän on diplomi-insinööri ja tekniikan lisensiaatti.

Pörssissä suurin sektori on teollisuustuotteet ja -palvelut, joiden johdossa on vain 3 prosenttia naisia.

Suomen elinkeinoelämä on voimakkaasti teollisuusvaltainen. Pörssissä suurin sektori on teollisuustuotteet ja -palvelut, joiden liiketoimintaryhmien johdossa on vain 3 prosenttia naisia. Heidän osuutensa on pienempi kuin teknisen koulutuksen saaneiden naisten ylipäätään.

– Ehkä insinöörinaiset ovat aika painottuneesti asiantuntijapuolella tai keskijohdossa. Tässä on joku vuoto selvästikin, Linnainmaa sanoo.