Floridan kouluampumisessa kuoli ainakin 17 – opettaja piilotti 19 oppilasta komeroon

Kuva: Lehtikuva
Ihmiset lohduttivat toisiaan surmatyön jälkeen.

Yhdysvalloissa Floridassa keskiviikkona tapahtuneessa kouluampumisessa on kuollut ainakin 17 ihmistä. Kuolonuhrien määrästä kertoi paikallispoliisi varhain tänään Suomen aikaa.

Kaksitoista kuolonuhreista ammuttiin koulurakennuksessa, kaksi aivan rakennuksen ulkopuolella ja yksi kauempana kadulla, Guardian uutisoi poliisin kertoneen. Kaksi kuolonuhreista menehtyi sairaalassa.

Lisäksi useita uhreja on hoidossa sairaalassa. Guardian kertoo, että tuoreimman tiedon mukaan viiden ihmiset vammat ovat hengenvaarallisia. Lisäksi hoidettavana on kymmenen ihmistä, joiden vammat eivät ole hengenvaarallisia.

Myös epäiltyä ampujaa hoidettiin sairaalassa, mutta hänet on jo luovutettu takaisin poliisin haltuun.

Kuolonuhreista 12 on tähän mennessä tunnistettu, kertoi lehdistötilaisuudessa sheriffi Scott Israel. Tunnistettujen kuolonuhrien nimiä ei kerrota julkisuuteen ennen kuin heidän omaisensa on tavoitettu. Sheriffi kuitenkin kertoi, että kuolleiden joukossa on muun muassa koulun jalkapallovalmentaja.

– Näiden lasten ja aikuisten (kuolonuhrien) tunnistaminen on edelleen kesken, Israel myös sanoi.

Epäilty on koulun entinen oppilas.

Poliisi on kertonut epäillyn tekijän olevan 19-vuotias mies. Hänet saatiin ampumisen jälkeen kiinni koulun alueen ulkopuolelta. Poliisi on kertonut, että epäilty on koulun entinen oppilas. Hänet oli erotettu koulusta kurinpidollisista syistä.

Ampuminen tapahtui Marjory Stoneman Douglas -yläkoulussa Parklandin kaupungissa. Kouluviranomaisten mukaan koulu ei saanut minkäänlaista ennakkovaroitusta veriteosta.

– Tyypillisesti tällaisten tapausten jälkeen nähdään, että potentiaalisia merkkejä on voinut olla. En lähde spekuloimaan tässä vaiheessa, oliko niitä nyt, mutta emme saaneet minkäänlaista varoitusta, puhelinsoittoa tai uhkauksia, joista olisimme tietoisia, koulualueen ylitarkastaja Robert Runcie sanoo Guardianin mukaan.

Floridan senaattori Bill Nelson on kertonut liittovaltion poliisin FBI:n jakaneen hänelle tietoja hyökkäyksen yksityiskohdista. Nelsonin mukaan FBI on kertonut, että ennen ampumista tekijä käynnisti palohälytyksen koululla, jotta oppilaat tulisivat käytäville.

FBI on kertonut avustavansa paikallisviranomaisia tutkinnassa.

Trump tviittasi osanottonsa.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump tviittasi osanottonsa kouluampumisen uhreille ja heidän läheisilleen.

– Yhdenkään lapsen, opettajan tai kenenkään muun ei pitäisi tuntea oloaan turvattomaksi amerikkalaisissa kouluissa, Trump kirjoitti.

Hän kertoi olleensa yhteydessä Floridan kuvernööriin Rick Scottiin. Scott kertoi pian puolenyön jälkeen Suomen aikaa olevansa matkalla tapahtumapaikalle.

Myös varapresidentti Mike Pence on Twitterissä kommentoinut tapahtunutta.

– Presidentti ja minä seuraamme tilanteen kehittymistä Browardin piirikunnassa, Pence kirjoitti kuvaillen ampumista kauheaksi.

– Olen kiitollinen lainvalvojien rohkeudesta ja pelastushenkilökunnan nopeasta toiminnasta, varapresidentti jatkoi.

CNN:n haastatteleman Marjory Stoneman Douglas -koulun opettaja Melissa Falkowski kuvaili tapahtumia painajaismaisiksi.

– Tämä oli pahin painajaisskenaario, kamalaa, hän kommentoi.

Falkowski kertoi CNN:lle piilottaneensa 19 oppilasta komeroon.

Palmen murhatutkinnasta paljastuu jälleen outouksia – SVT: Ruotsin poliisi yritti lahjoa

Olof Palme

Pääministeri Olof Palmen murhaa tutkineessa poliisiryhmässä houkuteltiin päihteiden väärinkäyttäjiä isoilla rahasummilla todistamaan oikeudessa rikoksesta epäiltyä Christer Petterssonia vastaan, kertoo Ruotsin yleisradioyhtiö SVT.

Uppdrag granskning -ohjelma on saanut käsiinsä kuulustelunauhan, jonka perusteella tuomioistuinta johdettiin harhaan.
Ruotsin hallitus lupasi vuonna 1987 Palmen surmaajan jäljille johtavista vihjeistä jopa 50 miljoonan kruunun palkkion.

Useat päihteiden väärinkäyttäjät ovat vuosien varrella väittäneet, että poliisi on houkutellut heitä rahalla vääriin todistuksiin.

SVT:n mukaan Ulf-nimistä miestä kuultiin aikoinaan Petterssonin alibista. Nauhalla poliisi antoi ymmärtää, että mies saisi miljoonat, jos Pettersson tuomitaan. SVT:n mukaan syyttäjä väitti oikeudessa, ettei nauhalla mainita rahasummaa.

Ruotsin entinen pääministeri ja maan sosialidemokraattisen puolueen pitkäaikainen puheenjohtaja Olof Palme surmattiin Tukholmassa 28.2. 1986. Murha on edelleen selvittämättä.

Keskustelua aiheesta

Aseistautunut joukkio hyökkäsi poliisiasemalle Etelä-Afrikassa – kuusi ihmistä kuoli

Kuva: LEHTIKUVA / AFP PHOTO

Kuusi ihmistä kuoli keskiviikkona aseistautuneen joukkion hyökättyä poliisiasemalle Etelä-Afrikassa. Poliisin mukaan hyökkääjät varastivat aseita. Surmansa sai viisi poliisia ja yksi sotilas.

Ryöstäjät iskivät asemalle eteläisessä Engcobon kylässä hieman puolenyön jälkeen, kertoi poliisin tiedottaja Vish Naidoo.

– Kolme poliiseista kuoli poliisiasemalla, kun ryöstäjät hyökkäsivät ja avasivat tulen.

Naidoon mukaan hyökkääjät pakottivat kaksi poliisia poliisiautoon. Näiden poliisien ruumiit löytyivät myöhemmin tienvarresta. Lisäksi hyökkääjät ampuivat pakomatkallaan kuoliaaksi sotilaan.

Etelä-Afrikassa hyökkäykset poliisia vastaan ovat yleisiä. Esimerkiksi kevään 2016 ja kevään 2017 välisenä aikana ainakin 57 poliisia sai surmansa virkatehtävissä, kertovat tilastot.

Mielipidemittaus: Kaksi kolmesta amerikkalaisesta haluaa tiukemmat aselait

Kuva: LEHTIKUVA / AFP PHOTO
Mies tarkasti aseensa kuntoa Floridassa.

Yhdysvalloissa noin kaksi kolmesta tukee tiukempia aselakeja, ilmenee Quinnipiacin yliopiston kansallisesta mielipidemittauksesta.

Yliopisto julkisti kyselynsä noin viikko sen jälkeen, kun Floridassa tapahtunut kouluampuminen vaati 17 ihmisen hengen.

Yliopiston mukaan tuki tiukennuksille on suurempi kuin kertaakaan kymmeneen vuoteen.

Yliopisto on vuodesta 2008 lähtien selvittänyt amerikkalaisten kantaa aselakeihin.

Kyselyn perusteella myös valtaosa aseen omistajista tukee aselakien tiukennuksia.

Aseenomistajista 50 prosenttia oli tiukennuksien kannalla ja 44 prosenttia vastusti niitä.

Taustatarkastukset saivat aseen omistajilta puolestaan jopa 97 prosentin tuen.

Puolueittain tarkasteltuna viimeisimpien mittauksien mukaan vain 34 prosenttia republikaanien kannattajista tukee aselakien tiukennuksia. Demokraattien kannattajien keskuudessa tiukennuksia kannattaa puolestaan 86 prosenttia.

Quinnipiacin yliopiston mittaukseen osallistui reilu 1 200 ihmistä maan laajuisesti. Kysely toteutettiin 16.–19. helmikuuta. Tuloksen virhemarginaali on 3,4 prosenttiyksikköä suuntaansa.

Trump tukee aseiden tulinopeutta lisäävien lisäosien kieltoa.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump sanoo tukevansa itselataavien aseiden tulinopeutta lisäävien lisäosien kieltämistä.

Trumpin mukaan hän on allekirjoittanut muistion, joka määrää säädöksen valmistelun. Trump sanoo odottavansa, että uudet säädökset tulevat voimaan pian.

Esimerkiksi Las Vegasin joukkoampuja käytti niin sanottua ”bump stock” -lisäosaa ampuessaan musiikkifestivaaleille osallistuneita ihmisiä viime vuoden lokakuussa.

Lisäosien kieltäminen on yksi harvoista aseita rajoittavia sääntelyjä, joka on saanut myös vaikutusvaltaisen lobbarijärjestön Kansallisen kivääriyhdistys NRA:n tuen.

Tukholman autoiskun tekijä Drottninggatanin valinnasta: ”Kalifaatti ei anna anteeksi”

Kuva: LEHTIKUVA / AFP photo TT News Agency / Fredrik SANDBERG /
Rakhmat Akilov oikeudessa Tukholmassa 14. helmikuuta.

Tukholman viimevuotisesta kuorma-autoiskusta syytetyn Rakhmat Akilovin tavoitteena oli tappaa Ruotsin kansalaisia. Tämä selvisi tiistaina Tukholmassa järjestetyssä oikeudenkäynnissä.

Syyttäjä Hans Ihrmanin kysymykseen, oliko attentaatti hänen mielestään onnistunut, Akilov vastasi kieltävästi.

– Jäin henkiin, hän perusteli vastaustaan.

Drottninggatanin iskussa Tukholmassa viime huhtikuussa kuoli viisi ihmistä ja kymmenen loukkaantui vakavasti. Syyttäjän mukaan lisäksi yli 130 ihmistä oli vaarassa kuolla tai loukkaantua.

Akilov sanoi tehneensä iskun, jotta Ruotsi lopettaisi osallistumisen äärijärjestö Isisin perustaman islamilaisen kalifaatin vastaiseen taisteluun.

– Halusin, että Ruotsi lopettaa sotimisen kalifaattia vastaan. Että lopetettaisiin sotilaiden lähettäminen taistelualueille. Ja että lopetettaisiin jättiläismäisten rahasummien lähettäminen meidän kalifaattimme vastaiseen taisteluun, Akilov kertoi.

Drottninggatanin valintaa hän perusteli sillä, että se on Ruotsin keskeisimpiä katuja.

– Se muistuttaa pahaa tehneitä siitä, että kalifaatti ei anna anteeksi.

Venäjää oikeudenkäynnissä puhunut uzbekistanilainen Akilov vastasi syyttäjän kysymyksiin asiallisesti ja rauhallisesti ilman minkäänlaisia tunteenilmauksia. Hän ei myöskään osoittanut katumusta.

”Ei riippuvainen muista”

Esitutkinnassa Akilov on kertonut toimineensa äärijärjestö Isisin nimissä. Isis ei kuitenkaan ole ilmoittanut olevansa Tukholman iskun takana kuten se teki vuonna 2016 Nizzan ja Berliinin rekkahyökkäysten yhteydessä.

Oikeudessa Akilov kuitenkin kertoi saaneensa Isisin jäseniltä hyväksynnän iskulle. Isisin jäseniin hän sanoi olleensa yhteydessä netin kautta.

– Teon tein, koska sydämeeni ja sieluuni sattuu niiden puolesta, jotka ovat kärsineet Nato-liittouman pommitusten takia, Akilov sanoi.

Oikeuden istunnon jälkeen pidetyssä tiedotustilaisuudessa syyttäjä Hans Ihrman sanoi Akilovin suunnitelleen iskun yksin.

– Kontakteilla ei ollut ratkaisevaa merkitystä. Akilov on suunnitellut ja valmistellut teon yksinään eikä ole ollut riippuvainen muista ihmistä. Hän on etsinyt tukea, Ihrman sanoi.

Tuomio odotettavissa ennen juhannusta

Akilov on asianajajansa välityksellä myöntänyt oikeudelle syyllistyneensä terrorismirikokseen, terrorismirikoksen yritykseen sekä vaaran aiheuttamiseen. Hän ei aio vastustaa vaadittua vankeustuomiota ja sitä seuraavaa karkotusta Ruotsista.

Asianajaja Johan Erikssonin mukaan Akiloville oli tärkeää vastata oikeudenistunnossa esitettyihin kysymyksiin.
Akilov on oleskellut Ruotsissa luvatta sen jälkeen, kun hänen oleskelulupahakemuksensa hylättiin 2016.

Oikeudenkäynti jatkuu pitkin kevättä, ja tuomion odotetaan tulevan ennen juhannusta.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Syyria syyttää Turkkia hallituksen joukkojen tulittamisesta – Turkki kuittaa varoituslaukauksina

Kuva: LEHTIKUVA / AFP PHOTO Omar Haj Kadour
Turkin tukemia syyrialaiskapinallisia 19. helmikuuta Salwahin kaupungissa alle 10 kilometrin päässä Syyrian ja Turkin rajasta.

Turkin joukot ovat tulittaneet Syyrian hallinnon joukkoja Afrinissa Syyrian pohjoisosassa, kertovat Syyrian valtiolliset tiedotusvälineet.

Turkin mukaan se on ampunut ”varoituslaukausia” Syyrian hallituksen joukkoja vastaan Afrinin alueella.

Aiemmin tänään Syyrian kurdit ilmoittivat Syyrian hallintoa tukevien joukkojen saapuneen Afrinin alueelle ja sijoittuvan Turkin vastaisen rajan tuntumaan.

Turkki käynnisti Pohjois-Syyrian kurdeja vastaan suunnatun maa- ja ilmaoperaation viime kuussa.

Keskustelua aiheesta