ehdokaspaneli

G20-huippukokous alkaa tänään – huomio kiinnittyy Putinin ja Trumpin tapaamiseen

Kuva: LEHTIKUVA / AFP PHOTO

Saksassa Hampurissa alkaa tänään johtavien teollisuusmaiden G20-kokous.

Kaksipäiväisessä huippukokouksessa huomio kiinnittyy erityisesti Yhdysvaltojen presidenttiin Donald Trumpiin, jolle kokous on ensimmäinen laatuaan.

Tänään Trump myös tapaa ensi kertaa kasvokkain Venäjän presidentin Vladimir Putinin.

Toinen polttava kysymys kokouksessa on Pohjois-Korean tällä viikolla tekemä ohjuskoe. Maa testasi tiistaina ensi kertaa mannertenvälistä ballistista ohjusta. Suurvallat ovat erimielisiä siitä, miten Pohjois-Korean kasvavaan uhkaan pitäisi vastata.

Viime viikolla Saksan liittokansleri Angela Merkel sanoi, että kokouksen keskeisiä aiheita ovat vapaakauppa sekä Pariisin ilmastosopimus, josta Trump ilmoitti viime kuussa Yhdysvaltojen vetäytyvän.

Merkelin ja Trumpin torstain tapaaminen vaikutti jopa rennolta.

Merkel ja Trump tapasivat jo eilen illalla, päivää ennen perjantaina alkavaa huippukokousta.

Merkel ja Trump kättelivät ja vaihtoivat kameroiden edessä lyhyesti kuulumisia ennen kahdenkeskisiin keskusteluihin vetäytymistä.

Trumpin ja Merkelin kättely, jonka aikana valtionjohtajat katsoivat toisiaan silmiin, huomioitiin laajalti. Maaliskuussa koettiin vaivaannuttava tilanne Merkelin vieraillessa Yhdysvalloissa Valkoisessa talossa.

Liittokansleri ehdotti toimittajien edessä, että he kättelisivät Trumpin kanssa, mutta Trump ei reagoinut ehdotukseen lainkaan. Tilanteen nähtiin kuvastavan maiden tulehtuneita välejä.

CNN:n mukaan Merkelin ja Trumpin torstain tapaaminen vaikutti jopa rennolta.

Merkel huomautti torstai-iltana, että monet maat ovat valmiita toteuttamaan Pariisin sopimuksen, vaikka Yhdysvallat on ilmoittanut irtautuvansa siitä.

Merkelin mukaan aiheesta neuvotteleminen ei tule olemaan helppoa Trumpin kanssa, joka on kutsunut ilmastonmuutosta Kiinan huijaukseksi.

Eilisissä yhteenotoissa on loukkaantunut ainakin 80 poliisia.

Hampuriin odotetaan jopa 100 000:ta mielenosoittajaa kokouksen aikana. Tapahtumaa turvaa noin 20 000 poliisia, joilla on käytössään muun muassa valvontalennokkeja ja panssaroituja ajoneuvoja.

Mielenosoittajat ja poliisi ovat jo ottaneet yhteen tällä viikolla. Eilisissä yhteenotoissa on loukkaantunut ainakin 80 poliisia.

G20-ryhmään kuuluvat EU:n edustus sekä Argentiina, Australia, Brasilia, Britannia, Etelä-Afrikka, Etelä-Korea, Indonesia, Intia, Italia, Japani, Kanada, Kiina, Meksiko, Ranska, Saksa, Saudi-Arabia, Turkki, Venäjä ja Yhdysvallat.

Lisäksi Espanjalla on pysyvä kutsu G20-huippukokouksiin. Hampurin kokoukseen on lisäksi kutsuttu muun muassa Norja ja Hollanti sekä useita YK-järjestöjä.

AFP: Yhdysvaltain laivaston alus ampui varoituslaukauksia kohti iranilaisalusta

Kuva: LEHTIKUVA / AFP PHOTO / US NAVY

Yhdysvaltain laivaston alus on ampunut varoituslaukauksia kohti iranilaista alusta, kertoo uutistomisto AFP Twitterissä.

Uutistoimisto Reutersin mukaan varoituslaukaukset amuttiin, koska iranilainen alus tuli varoituksista huolimatta 150 jalan (137 metrin) etäisyydelle Yhdysvaltain laivaston aluksesta. Välikohtaus tapahtui pohjoisella Persianlahdella.

Reuters kertoo, että Yhdysvaltain viranomaislähteiden mukaan varoituslaukaukset ammuttiin, kun Yhdysvaltain laivaston ”Thunderbolt”-alus ei ollut saanut radioyhteyttä iranilaiseen laivaan toistuvista yrityksistä huolimatta.

Viranomaislähteet kertoivat Reutersille myösn, että iranilaisaluksen epäillään olleen Islamilaisen vallankumouskaartin Pasdaranin alus.

Samanlaisia tapauksia on sattunut alueella aikaisemminkin. Viime tammikuussa Yhdysvaltain laivaston alus ampui kolme varoituslaukausta kohit iranilaista alusta lähellä Hormuzinsalmea, kun iranilaisalus lähestyi kovalla nopeudella yhdysvaltalaisalusta, ja sivuutti toistuvasti pyynnöt hidastaa vauhtiaa.

Yhdysvaltain ja Iranin välit ovat olleet kireät muun muassa Iranin ohjusohjelman vuoksi. Reutersin mukaan Yhdysvaltai presidentti Donald Trump sanoi viime syyskuussa kampanjansa aikana, että jokainen iranilaisalus, joka uhittelee Yhdysvaltain laivaston laivoille Persianlahdella, tullaan ampumaan.

Juttuun on päivitetty aihekuva klo 17:01. Juttua on täydennetty klo 17:24.

Kesäkuun työttömyysaste 8,9 prosenttia

Kuva: Lehtikuva / Mikko Stig

Työttömyys väheni kesäkuussa vuoden takaiseen verrattuna, kertoo Tilastokeskus. Kesäkuun työttömyysaste oli 8,9 prosenttia, kun se viime vuoden kesäkuussa oli 9,3.

Työttömiä oli tämän vuoden kesäkuussa 250 000, mikä oli 14 000 vähemmän kuin vuosi sitten. Työttömiä miehiä oli 136 000 ja naisia 114 000.

Myös työllisyysaste parani. Työllisyysaste eli työllisten osuus 15–64-vuotiaista oli kesäkuussa 72,5 prosenttia, kun se vuotta aiemmin oli 72,0 prosenttia.

Nuorten tilanteesta tuli huonompia uutisia. 15–24-vuotiaiden työttömyysaste oli kesäkuussa 21,7 prosenttia eli 1,7 prosenttiyksikköä suurempi kuin vuotta aiemmin.

”Omistaminen ei ole enää niin tärkeää” – Autojen yhteiskäyttö on yleistymässä myös Suomessa

Kuva: Lehtikuva / Roni Rekomaa
Avis-autonvuokraamo Malminkadulla Helsingissä.

Autojen yhteiskäyttö tekee hiljalleen tuloa myös Suomen autoalalle.

– Autojen vuokraus on selvästi kasvavaa. Enää ei voi puhua ilmiöstä vaan sanotaan, että tämä on suuntaus monessa maassa, missä jakamistaloutta on paljon. Varsinkin autojen jakaminen alkaa yleistyä, myös Suomessa, kertoo vertaisvuokrausyritys Shareit Blox Carin toimitusjohtaja Paul Nyberg.

Autojen yhteiskäyttöä tarjoavia yrityksiä on jo Suomessa muutamia. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän (HSL) liikennejärjestelmä ja tutkimukset -osaston johtaja Sini Puntasen mukaan niiden vaikutus maan markkinoilla on kuitenkin vielä marginaalinen.

– Uskon, että jakamistalous liikkumisen ja autojen suhteen yleistyy, mutta sen valtavirtaistuminen on epävarmaa, hän pohtii.

Jakamistalous tarkoittaa tapaa jakaa, lainata tai vuokrata tavaroita ja palveluita yhteisöllisesti. Yhteiskäyttö on siis osa jakamistaloutta. Suomessa tapaan perustuvia autovuokraamoita ovat tällä hetkellä esimerkiksi vertaisvuokrausyritys Shareit Blox Car ja yhteiskäyttöpalvelu 24Rent.

Vertaisvuokrauksessa firma vuokraa eteenpäin ykistyishenkilön omaisuutta. Yhteiskäyttöpalvelulla puolestaan tarkoitetaan järjestelmää, joka tarjoaa toisistaan riippumattomille rekisteröityneille tai muuten tunnistetuille käyttäjille käyttöoikeuden maksua vastaan useissa eri noutopisteissä saatavilla oleviin hyödykkeisiin, kuten autoihin.

Reissu tulisi huomattavasti halvemmaksi, jos auton vuokraisi jakamistalousvuokraamosta.

STT selvitti, kuinka paljon kuvitteellinen kolmen päivän kesäreissu keskikokoisella vuokra-autolla Helsingistä Ouluun maksaisi kolmessa perinteisessä ja kahdessa uudentyyppisessä vuokraamossa.

Perinteisistä vuokraamoista vertailuun valittiin Avis, Hertz ja Budget. Jakamistalouteen perustuvia vuokraamoita puolestaan edustavat Shareit Blox Car ja 24Rent. Bensakuluja ei vertailuun laskettu mukaan.

Reissu tulisi huomattavasti halvemmaksi, jos auton vuokraisi jommasta kummasta jakamistalousvuokraamosta. Perinteisistä vuokraamoista huokein hinta oli Budgetilla.

Kaikista halvin reissu ajettaisiin Shareit Blox Carin välittämällä vuokra-autolla. Eniten lompakkoa laihduttaisi Hertzin auto. Näiden kahden ääripään välinen erotus oli yli 400 euroa.

Shareit Blox Carin asiakkaat voivat päättää autojensa vuokrahinnan itse, joten palvelun päivittäisvuokrahinnat vaihtelevat muutamasta kymmenistä jopa useisiin satoihin euroihin.

Perinteisten autovuokraamoiden vakuutukset ovat usein kattavampia kuin uudentyyppisten vuokraamoiden vakuutukset. Siksi vuokratessa kannattaakin tarkastaa joka kerta, mitkä vakuutukset kuuluvat vuokraussopimukseen ja mitkä eivät, jotta vältyttäisiin kalliilta vahingoilta.

Jakamistalouden suosion kasvu liittyy perustavanlaiseen ajattelutavan muutokseen.

Autovuokraamo Avisin myynnin ohjauksesta vastaavan johtaja Petri Jääsolan mielestä jakamistalouden suosion kasvu liittyy perustavanlaiseen ajattelutavan muutokseen.

– Sekä yksityiset ihmiset että yritykset miettivät enenevässä määrin sitä, kannattaako autoa omistaa vai käyttää sitä vaan tarpeen mukaan.

Sini Puntasen mukaan materian omistaminen ei ole enää niin tärkeää etenkään nuorille, mutta tulevaisuutta on hankala ennustaa.

– Mutta tässäkin korostaisin sitä, että yhdyskuntarakenne ja liikkumisen hinta vaikuttavat. Jos asut paikassa, josta on hankala lähteä muuten kuin omalla autolla, niin silloin käytät omaa autoa. Lisäksi se, minkä hintaista eri liikkuminen on, vaikuttaa merkittävästi, koska raha on se, mikä ihmisten valintoja oikeasti ohjaa, kertoo Puntanen.

Vertaisvuokrausfirma Shareit Blox Car tarjoaa alustan, jonka kautta yksityishenkilöt voivat laittaa autonsa vuokralle.

Vaikka alusta toimii koko maan laajuisesti, on vielä suurin osa sen käyttäjistä keskittynyt pääkaupunkiseudulle. Esimerkiksi jutun kirjoittamisaikaan palvelu välitti vuokra-autoja Helsingistä kymmeniä ja Oulusta vain kolme.

Vuokratuloista yritys nappaa 30 prosentin osuuden. Sen toimintamalli on siis käytännössä samankaltainen kuin esimerkiksi yksityisasuntoja välittävällä yhdysvaltalaisyrityksellä Airbnb:llä, joka kerää asiakkailtaan palvelumaksuja.

– Ihmiset ovat alkaneet pikkuhiljaa hyväksymään sen, että jos asuntoja ollaan valmiita jakamaan niin miksei myös autojakin, sanoo Paul Nyberg.

STT – Katri Keskitalo

”Mistähän se Klaipedankin kaasu tulee?” – SDP:n Paatero ihmettelee kiirettä osallistua Baltian kaasuverkon rakentamiseen

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa
Kuvassa lasketaan kaasuputkea Suomenlahden syvyyksiin vuonna 2011, kun Nordstream 1 oli rakenteilla.

Eduskunta hyväksyi kesäkuussa maakaasumarkkinalain, joka luo edellytykset kilpailulle kaasumarkkinoilla. Laki tulee voimaan ensi vuoden alussa.

Suomi on päättänyt myös osallistua Baltian putkiyhteyden rakentamiseen. Balticconnector-kaasuverkko on määrä avata Suomen ja Viron välillä vuonna 2020.

SDP:n kansanedustaja, puolueen presidenttiehdokkaaksi pyrkivä Sirpa Paatero ihmettelee kiirettä.

– Projekti on mielenkiintoinen, sillä peruste markkinaehtoisuuteen on varsin kaukana, kun kaasun hinta on Baltiassa yli 30 prosenttia kalliimpaa kuin Suomessa, hän huomauttaa.

Suomalaiset kaasumarkkinat ovat varsin poikkeukselliset. Venäläinen Gazprom on tällä hetkellä aina yhtiö, joka toimittaa putkikaasua Suomeen. Nesteytettyä maakaasua LNG:tä tuodaan myös jonkin verran laivoilla terminaalien kautta.

Kun Baltia-yhteys avautuu, kaasu kulkee putkessa Suomeen LNG-terminaalista Liettuan Klaipedasta.

Paateron mukaan kaiken taustalla on halu irtautua Venäjä-riippuvuudesta kaasuntuonnissa jo huoltovarmuudenkin takia. Hän ei ole kuitenkaan ollenkaan vakuuttunut, että Baltia-putki ratkaisee ongelman.

– Mistähän muualta kaasu sinne Klaipedaankaan tulisi kuin sieltä samalta Venäjältä, Paatero heittää.

Hän korostaa, että valtionyhtiö Gasum ei pitänyt viisaana lähteä mukaan kaasuverkkohankkeeseen.

Tämä on täysin yritysten välinen kaupallinen projekti.

Myöhemmin, vuonna 2021, on tarkoitus avata putki Liettuasta Puolaan, joka liittäisi Suomen ja Baltian maat Keski-Euroopan markkinoille.

– Suomessa olisi hyvin voitu avata markkinat uusille toimijoille nykyisten omien terminaalien kautta ja liittyä myöhemmin Euroopan verkkoon, kunhan Baltian putket ovat olemassa, Paatero huomauttaa.

Samaan aikaan rakenteilla on myös kaasuputki Venäjältä Saksaan eli Nordstream 2 jo toiminnassa olevan putken viereen. Paatero hämmästelee, miksi EU:n komissio haluaa ottaa putken rakentamisen asialistalleen. Myös Suomea on lähestytty aiheesta. Nordstream 1:n kohdalla komissio ei nähnyt sille tarvetta. Ympäristöluvat valtioilta ovat riittäneet.

– Tämä on täysin yritysten välinen kaupallinen projekti, eikä mikään EU:n tukihanke kuten Baltian kaasuputki.

Hänen mielestään on erikoista, jos pelisäännöt ovat muuttuneet EU:ssa muutamien vuosien aikana.

– Toivoa sopii, että Suomen hallitus osaa erottaa tässä asiallisen puolen. Eli Keski-Euroopan, erityisesti Saksan kaasun tarpeen, jonka vuoksi putkea ollaan rakentamassa kaupallisin perustein.

Maastopalot riivaavat vuorostaan Ranskaa – tulimeri uhkaa muun muassa luksuslomanviettopaikkaa

Kuva: LEHTIKUVA / AFP PHOTO
Liekit tuhoavat metsää lähellä Saint-Tropez’ia.

Jo yli 2 000 palomiestä yrittää torjua voimakkaita metsäpaloja eri paikoissa Ranskassa. 19 lentokonetta on ilmassa tuomassa avuksi vettä. Ranskan hallitus on pyytänyt Euroopan unionin jäsenmailta apua, että se saisi käyttöönsä lisää vettä kuljettavia koneita.

Kaikkiaan palot ovat levinneet noin 3 000 hehtaarin alueelle Välimeren rannikkoa pitkin.

Kova tuuli ja rutikuiva keli vaikeuttavat tulipalon torjumista.

Yksi tulimeri uhkaa luksuslomanviettopaikkana tunnetuksi tullutta Saint-Tropez’ta. Tällä hetkellä liekit leimuavat La Croix-Valmerin alueella. Alueen turvallisuudesta vastaava Stephane Buillon kertoi tiistaina, että tulipalo on äärimmäisen vaikeasti hallittava. Tuli on polttanut altaan 400 hehtaaria maastoa ja metsää.

Korsikan saarella kymmenet palomiehet taltuttivat 1500 hehtaarin suuruista aluetta, joka oli tulessa. Korsikalla tulipalo oli kuitenkin tiistaina aamulla saatu hallintaan. Luberonissa metsäpalo on vallannut 800 hehtaarin alueen. Myös Nizzan pohjoispuolella taistellaan liekkejä vastaan.

Yli sadasta talosta on evakuoitu asukkaita tulimeren tieltä.

Kaakkois-Ranskassa kesä on ollut erityisen kuiva ja kuuma.