G20-huippukokous alkaa tänään – huomio kiinnittyy Putinin ja Trumpin tapaamiseen

Kuva: LEHTIKUVA / AFP PHOTO

Saksassa Hampurissa alkaa tänään johtavien teollisuusmaiden G20-kokous.

Kaksipäiväisessä huippukokouksessa huomio kiinnittyy erityisesti Yhdysvaltojen presidenttiin Donald Trumpiin, jolle kokous on ensimmäinen laatuaan.

Tänään Trump myös tapaa ensi kertaa kasvokkain Venäjän presidentin Vladimir Putinin.

Toinen polttava kysymys kokouksessa on Pohjois-Korean tällä viikolla tekemä ohjuskoe. Maa testasi tiistaina ensi kertaa mannertenvälistä ballistista ohjusta. Suurvallat ovat erimielisiä siitä, miten Pohjois-Korean kasvavaan uhkaan pitäisi vastata.

Viime viikolla Saksan liittokansleri Angela Merkel sanoi, että kokouksen keskeisiä aiheita ovat vapaakauppa sekä Pariisin ilmastosopimus, josta Trump ilmoitti viime kuussa Yhdysvaltojen vetäytyvän.

Merkelin ja Trumpin torstain tapaaminen vaikutti jopa rennolta.

Merkel ja Trump tapasivat jo eilen illalla, päivää ennen perjantaina alkavaa huippukokousta.

Merkel ja Trump kättelivät ja vaihtoivat kameroiden edessä lyhyesti kuulumisia ennen kahdenkeskisiin keskusteluihin vetäytymistä.

Trumpin ja Merkelin kättely, jonka aikana valtionjohtajat katsoivat toisiaan silmiin, huomioitiin laajalti. Maaliskuussa koettiin vaivaannuttava tilanne Merkelin vieraillessa Yhdysvalloissa Valkoisessa talossa.

Liittokansleri ehdotti toimittajien edessä, että he kättelisivät Trumpin kanssa, mutta Trump ei reagoinut ehdotukseen lainkaan. Tilanteen nähtiin kuvastavan maiden tulehtuneita välejä.

CNN:n mukaan Merkelin ja Trumpin torstain tapaaminen vaikutti jopa rennolta.

Merkel huomautti torstai-iltana, että monet maat ovat valmiita toteuttamaan Pariisin sopimuksen, vaikka Yhdysvallat on ilmoittanut irtautuvansa siitä.

Merkelin mukaan aiheesta neuvotteleminen ei tule olemaan helppoa Trumpin kanssa, joka on kutsunut ilmastonmuutosta Kiinan huijaukseksi.

Eilisissä yhteenotoissa on loukkaantunut ainakin 80 poliisia.

Hampuriin odotetaan jopa 100 000:ta mielenosoittajaa kokouksen aikana. Tapahtumaa turvaa noin 20 000 poliisia, joilla on käytössään muun muassa valvontalennokkeja ja panssaroituja ajoneuvoja.

Mielenosoittajat ja poliisi ovat jo ottaneet yhteen tällä viikolla. Eilisissä yhteenotoissa on loukkaantunut ainakin 80 poliisia.

G20-ryhmään kuuluvat EU:n edustus sekä Argentiina, Australia, Brasilia, Britannia, Etelä-Afrikka, Etelä-Korea, Indonesia, Intia, Italia, Japani, Kanada, Kiina, Meksiko, Ranska, Saksa, Saudi-Arabia, Turkki, Venäjä ja Yhdysvallat.

Lisäksi Espanjalla on pysyvä kutsu G20-huippukokouksiin. Hampurin kokoukseen on lisäksi kutsuttu muun muassa Norja ja Hollanti sekä useita YK-järjestöjä.

Berliiniläiset äänestivät jatkoa Tegelin lentokentälle

Kuva: Lehtikuva-AFP
Berliinin nykyisenä pääkenttänä palvelevan Tegelin oli määrä sulkeutua jo vuonna 2012.

Saksassa berliiniläiset kannattavat Tegelin lentokentän säilyttämistä toiminnassa. Berliiniläiset ottivat asiaan kantaa liittopäivävaalien kanssa samaan aikaan järjestetyssä neuvoa-antavassa kansanäänestyksessä.

Runsaat 56 prosenttia äänestykseen osallistuneista kannatti Tegelin pitämistä avoinna.

Berliinin nykyisenä pääkenttänä palvelevan Tegelin oli määrä sulkeutua jo vuonna 2012. Brandenburgin uuden kentän kustannusten paisuminen ja avajaisten viivästys ovat muuttaneet tilannetta.

Berliinin johto suositti antamaan kansanäänestyksessä äänen Tegelin alasajon puolesta. Alueelle on ollut määrä rakentaa muun muassa yliopisto sekä Berliinissä kipeästi kaivattuja asuntoja.

Keskustelua aiheesta

Tyska valet: Dramatiskt nederlag för SPD – högerpopulismen triumferar

Kuva: Joachim Kasten

ABL:s medarbetare i Hamburg, Joachim Kasten, efter det tyska valet: SPD måste under den närmaste tiden satsa hårt på att vinna tillbaka förlorad mark bland dem som drabbats av sociala orättvisor. Lyckas man inte med det kommer den politiska kulturen i Tyskland att utsättas för ännu större påfrestningar.

Lue lisää

MNESORD

Diskussion

Median joukkokantelu eduskunnan vieraslistojen panttaamisesta – ”Kyse ei ole mielipiteistä vaan laillisuusperiaatteesta”

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa
Vierailijakorttien palautuslaatikko eduskunnan sisäänkäynin luona.

Päätoimittajien yhdistys ja yhteensä 29 mediaa kantelee eduskunnan oikeusasiamiehelle eduskunnan vierailijatietojen tietopyyntöjen käsittelystä. Allekirjoittajien joukossa ovat muun muassa Ylen, STT:n, MTV:n ja Helsingin Sanomien päätoimittajat.

Kantelu perustuu kolmeen keskeiseen syyhyn: eduskunnan menettelyyn valituskelpoisen ratkaisun saamiseksi, kieltäytymiseen julkisten tietojen antamisesta vastoin oikeuden ratkaisua ja hyvän tiedonhallintatavan noudattamatta jättämiseen.

– Nähdäksemme eduskunta on menettelytavoissaan rikkonut sekä lakeja että korkeimman hallinto-oikeuden linjauksia. Kyse ei siis ole kenenkään mielipiteistä, vaan laillisuusperiaatteesta, joka on suomalaisessa yhteiskunnassa täysin keskeinen asia. On käsittämätöntä, jos lait säätävä eduskunta ei itse noudata niitä, perustelee STT:n uutispäätoimittaja Minna Holopainen.

Korkein hallinto-oikeus linjasi viime vuonna, että eduskunnan vierailijatietojärjestelmä ja kulunvalvontapöytäkirjat ovat julkisuuslain tarkoittamia jatkuvasti ylläpidettäviä luetteloita, joiden merkinnät ovat julkisia.

Päätoimittajat katsovat kantelussaan myös, ettei eduskunta ole kehittänyt rekisteriä julkisuusperiaatteen vaatimalla tavalla, vaan päinvastoin ryhtyi tuhoamaan tietoja.

”Nähdäksemme eduskunta on menettelytavoissaan rikkonut sekä lakeja että korkeimman hallinto-oikeuden linjauksia.”

Vihreiden presidenttiehdokas Pekka Haavisto puolusti vierailijalistojen panttaamista viikonloppuna toteamalla, että häntä on käynyt tapaamassa muun muassa vainon ja perheväkivallan uhreja, joiden nimet eivät kuulu julkisuuteen. Sen sijaan Haavisto kannatti lobbausrekisterin luontia.

Holopaisen mukaan kantelu ei ole ristiriidassa sen kanssa, etteikö joitain nimiä voitaisi salata.

– On eduskunnan asia järjestää vierailijarekisterinsä ylläpito niin, että sieltä voidaan salata julkisuuslain perusteella salassa pidettävät nimet, jos sellaisia on, vaikkei eduskunta ole tähän mennessä pystynyt niitä esittämään, hän sanoo.

Var tredje 54–62-åring överväger att arbeta som pensionär

Kuva: Foto: Pixabay

Speciellt företagare, högutbildade och de som är oroade för hur de ska klara sig ekonomiskt överväger arbete vid sidan av pensionen, enligt en ny undersökning.

 

Arbete vid sidan av pensionen intresserar finländarna mer än tidigare. Rentav var tredje 54–62-åring överväger att arbeta under sina kommande pensionsår. Det gäller i synnerhet företagare, högutbildade och dem som är oroade för hur de ska klara sig ekonomiskt på pensionen.

Nationalekonom Sanna Tenhunen på Pensionsskyddscentralen (PSC) har forskat i finländarnas pensionsplaner och anser att intresset för att arbeta har ökat betydligt bland de äldre i arbetslivet.

– Om önskemålen att arbeta förverkligas ens delvis, kommer det inom de närmaste åren att bli mycket allmännare att arbeta vid sidan av att få pension. Enligt PSC:s statistik arbetade endast var tionde ålderspensionstagare vid sidan av pensionen för några år sedan, säger Tenhunen.

Enligt Tenhunen är framtida pensionstagare i synnerhet intresserade av att arbeta då och då.

 

Sextioåringarna mest intresserade

De som oftare än genomsnittet överväger att arbeta är 60–62-åringar, personer med högskoleexamen och företagare.Bland dem som svarat urskiljs också en grupp som är oroad för sin ekonomi: en dryg tredjedel uppger att de överväger att arbeta av ekonomiska skäl.

– De som bedömer sin ekonomi som svag eller måttlig är mera intresserade att fortsätta arbeta som pensionärer än de som bedömer att de kommer att klara sig bra ekonomiskt, säger Tenhunen.

De som mera sällan än genomsnittet överväger att arbeta vid sidan av pensionen är anställda inom den offentliga sektorn, de som oroar sig för sin hälsa och de vilkas partner inte arbetar.

 

Sju procent intresserade av partiell ålderspension

Mer än hälften av de som svarade på enkäten trodde att de skulle gå i pension exakt vid sin egen pensionsålder. Finländarna är emellertid också intresserade av att gå flexibelt i pension. Cirka var sjätte trodde sig gå i pension före sin egen pensionsålder och en dryg fjärdedel efter sin egen pensionsålder.

– Sju procent av dem som svarat uppger att de är intresserade av partiell ålderspension.Litet mindre än hälften tror inte att de kommer att utnyttja möjligheten till denna nya pensionsform, säger Tenhunen.

Ungefär en tredjedel bedömer att de skulle fortsätta arbeta antingen på heltid eller på deltid, om de tar ut partiell ålderspension.De som har utbildning på andra stadiet eller högre utbildning på lägsta nivå överväger oftare än genomsnittet att arbeta vid sidan av partiell ålderspension.Företagarna visar sig som en grupp som klart mera än de andra överväger att arbeta vid sidan av partiell ålderspension.

PSC:s enkätundersökning besvarades av 2 179 personer.Enkäten gjordes ca ett halvt år innan pensionsreformen trädde i kraft år 2017.

Diskussion

”Saksan vaalitulos vaikeuttaa Euroopan talouskasvua”

Kuva: Getty Images

Osakemarkkinoilla Saksan vaalituloksen välitön vaikutus jää pieneksi värähdykseksi alaspäin, arvioi Nordean pääekonomisti Aki Kangasharju. Ennen eurooppalaisten pörssien avautumista reaktio näkyy parhaiten valuuttamarkkinoilla.

– Kyllähän koko euro heikkeni, vaikka kyse on vain Saksan vaaleista. Se oli kuitenkin hetkellinen vaikutus, sillä euro lähti jo palautumaan ensimmäisestä iskusta, Kangasharju sanoo.

Pitkällä aikavälillä tulos voi vaikeuttaa Euroopan talouskasvun jatkoa. Kansainvälisessä taloudessa vallitsee kuitenkin niin vahva kasvuhenki, että Euroopan talouskasvu ei ole katkeamassa Saksan vaalitulokseen.

– Tämä ei tapa talouskasvua, mutta vaikeuttaa sen jatkoa ja paranemista.

Kangasharju huomauttaa, että Saksan liittopäivien kokoonpanosta ei ole tulossa niin Eurooppa-myönteistä kuin parhaimmillaan oli odotettavissa. Hänen mukaansa Eurooppa-myönteinen tulos ja Merkelin aseman vahvistuminen olisivat voineet auttaa EU:ta pääsemään uuteen toiminnan kehittämisen vaiheeseen, mikä olisi voinut vauhdittaa talouskasvua entisestään.

Suomen talouteen vaalituloksella ei Kangasharjun mukaan ole suurta suoraa vaikutusta.

Heta Hassinen, STT