– Varhaislapsuudessa pystytään vaikuttamaan ennalta niihin kehityskulkuihin, jotka myöhemmin uhkaavat johtaa syrjäytymiseen, Grahn-Laasonen arvioi STT:lle.

Hänen mukaansa syrjäytymiseen puututaan aivan liian myöhään. Riskitekijät ovat tunnistettavissa jo varhaislapsuudessa.

– Laadukas, pedagogisesti vahva varhaiskasvatus tasaa lähtökohtien eroja, ehkäisee syrjäytymistä ja on erityisen hyödyllistä lapsille, jotka tulevat haavoittuvimmista kotitaustoista, Grahn-Laasonen sanoo.

– 5-vuotiaana lapsen oppimisherkkyys on parhaimmillaan, Luukkainen arvioi.

– Ajatuksena on, että kenenkään ei pitäisi lähteä perusasteelta ennen kuin sen oppimäärä on saavutettu. Toisaalta nuorille tulisi mahdollisuus edetä opinnoissaan myös tavallista nopeammin, ja he voisivat suorittaa lukion ja ammatillisia opintoja jo peruskoulun yläluokilla, Luukkainen sanoo.

Sen sijaan SDP:n pitkään ajamaan ja OAJ:n esityksiin kuuluvaa oppivelvollisuusiän pidentämistä Grahn-Laasonen ei kannata. OAJ haluaa, että oppivelvollisuus päättyisi vasta kun nuori on suorittanut toisen asteen tutkinnon tai täyttänyt 19 vuotta. Nykyisin perusopetus päättyy käytännössä 9. luokan jälkeen ja viimeistään nuoren täyttäessä 17 vuotta.

– Mekaaninen koko ikäluokkaa koskeva pakko ei mielestäni pureudu todellisiin ongelmiin, jotka ovat taustalla, Grahn-Laasonen sanoo.

Hänen mukaansa ongelmia voitaisiin ehkäistä ennalta kiinnittämällä enemmän huomiota varhaiseen puuttumiseen peruskoulussa ja ennen sitä.

– Mitä ratkaisua pakko tuo siihen ongelmaan, jossa nuori ei eri syistä koe koulutusta motivoivaksi tai koulua paikaksi, jossa on hänen hyvä olla, tai jos elämässä on niin monia koulutukseen kiinnittymistä haittaavia tekijöitä ja pahoinvointia, Grahn-Laasonen kysyy.

OAJ:n mielestä nykyinen oppivelvollisuusmalli on aikansa elänyt, sillä joka vuosi iso joukko nuoria putoaa koulutuksen ja työn ulkopuolelle. Tällä hetkellä noin 15 prosenttia ikäluokasta jää vaille toisen asteen tutkintoa ja syrjäytyneitä nuoria on lähes 70 000.

Opiskelijajärjestöt Suomen Lukiolaisten Liitto (SLL), Finlands Svenska Skolungdomsförbund (FSS) ja ammattikoululaisia edustava Suomen Opiskelija-Allianssi pitävät Grahn-Laasosen tapaan oppivelvollisuusiän pidentämistä liian mekaanisena ratkaisuna.

Järjestöjen mukaan mekaanisella pakottamisella heikennetään opiskelumotivaatiota, mikä johtaa heikompiin oppimistuloksiin.

– Ylioppilaslakin tai ammattipätevyyden pitää kertoa hankituista tiedoista ja taidoista, ei pelkästään läsnäolovelvoitteen täyttämisestä, painottaa FSS:n puheenjohtaja Bicca Olin.

OAJ:n mielestä nykyinen oppivelvollisuusmalli on aikansa elänyt, sillä joka vuosi iso joukko nuoria putoaa koulutuksen ja työn ulkopuolelle. Tällä hetkellä noin 15 prosenttia ikäluokasta jää vaille toisen asteen tutkintoa ja syrjäytyneitä nuoria on lähes 70 000.