Grahn-Laasosen suunnitelmat menevät taas metsään – uudet pussinperät odottavat ammattiin opiskelevia

Uudet pussinperät odottavat ammattiin opiskelevia, mikäli Sanni Grahn-Laasosen ministeriön suunnitelmat toteutuvat.

Ylioppilastutkinnon painoarvon lisääminen kuolonisku amisten jatko-opinnoille, päästävät hätähuudon ammattiin opiskelevien etujärjestöt Sakki ja Samok.

Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto – SAKKI ry ja Suomen opiskelijakuntien liitto – SAMOK ry ovat tyrmistyneitä opetus-ja kulttuuriministeriön ja ministeri Sanni Grahn-Laasosen (kok.) aikeista lisätä ylioppilastutkinnon painoarvoa korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa.

– Nyt esitetyt toimenpiteet tehtäisiin törkeästi amisten kustannuksella. Ne nopeuttaisivat lukiolaisten siirtymiä korkeakoulutukseen, mutta jättäisivät ammatillisesta koulutuksesta valmistuneet rannalle, toteavat järjestöjen puheenjohtajat Jasmina Khabbal ja Jemi Heinilä.

– Korkeakoulutukseen pääseminen on todellinen ongelma, johon on etsitty ratkaisukeinoja vuosien mittaan useiden eri työryhmien toimesta. Nyt viimeisimpänä pohdinnassa ovat olleet korkeakoulujen valintakokeet ja lukion ylioppilastutkinto. Marraskuussa 2016 julkaistussa OKM:n raportissa esitetään lukuisia toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on parantaa siirtymiä toiselta asteelta korkeakoulutukseen.

Lukiolaisille helpotuksia, amiksille esteitä

Työryhmän esitysten mukaan ylioppilastutkinnon painoarvoa tulisi kasvattaa reippaasti ja ylioppilaskokeiden suorittaminen saattaisi olla pakollista myös korkeakouluun hakeutuvalle ammatilliselle opiskelijalle. Nyt tehdyssä esityksessä lisätään amisten opintokuormaa ja tuodaan mukaan maksulliset ylioppilaskokeet, kun samaan aikaan lukiolaisten tieltä raivataan esteitä.

– Ihan ajatusleikkinä voisi miettiä, että jos samanlainen lisätutkintovaatimus asetettaisiin lukiolaisille, pitäisivätkö he sitä asiallisena? Kyllä ammattikorkeakoulutus hyötyisi myös lukiolaisten laajemmasta käytännön osaamisesta, pohtii Samokin puheenjohtaja Jemi Heinilä.

Raportissa esitetyt ratkaisut suosivat työryhmän tehtävänannon mukaisesti lukiokoulutusta ja toteutuessaan parantaisivat jo ennestään korkeakoulutukseen hakeutumisessa amiksia paremmin pärjääviä lukiolaisia. Jo nyt lukiolaisten tilanne jatko-opintoihin hakeutumisessa on selkeästi ammatillisen koulutuksen suorittaneita parempi.

– Olisi ollut toivottavaa, että hakeutumista olisi katsottu kokonaisuutena. Nyt on tarkasteltu ensin lukiolaisten ja sen jälkeen vasta ammatillisen koulutuksen tilannetta. Jos korkeakoulujen opiskelijavalinta räätälöidään ylioppilastutkinnon mukaan ja ammatillisen koulutuksen käyneille ikään kuin vain keksitään jokin erityisjärjestely jälkikäteen niin mielestäni ollaan kaukana tasa-arvoisesta kohtelusta. Pelkona on, että tämä ylioppilastutkinto-raportti toimii amis-raportin pohjana. Meidän amisten aito jatko-opintokelpoisuus vaarantuu mikäli ylioppilaskokeilla on näin ylivoimainen asema”, toteaa Sakkin puheenjohtaja Jasmina Khabbal pettyneenä.

Keskustelusta on unohtunut täysin ylioppilastutkinnon kriittinen tarkastelu. Kun samaan aikaan puhutaan valintakokeiden järjestämisen ongelmista ja kustannuksista, tulisi rehellisyyden nimissä avata myös ylioppilastutkinnon ongelmat ja kustannukset. Kriittisesti tulisi tarkastella myös ammatillisen tutkinnon ongelmia, kuten arvosteluasteikkoa 1-3, joka tekee tutkinnosta vaikeasti hyödynnettävän opiskelijavalinnoissa.

Opetus- ja kulttuuriministeriössä käynnistyy pian työryhmätyö pohtimaan ammatillisen koulutuksen jatko-opintomahdollisuuksien turvaamista. Sakki ja Samok odottavat työryhmältä reiluja ja realistisia esityksiä amiksien jatko-opintomahdollisuuksien turvaamiseksi.

Sisäministeri Risikko: ”Tämä on hyvin poikkeuksellinen tilanne”

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa

Sisäministeri Paula Risikko (kok.) on varsin vähäsanainen kommentoidessaan Helsingin Sanomien iso kohun herättänyttä uutista Viestikoekeskuksesta.

Risikko korostaa, että asian tutkintaa johtaa keskusrikospoliisi.

– On sovittu, että tutkinnanjohtaja antaa siitä kaikki kommentit, koska he tietävät ne kaikki vaiheet ja ytimet. Toivon nyt, että tutkijoille ja poliiseille annetaan työrauha, että tämä asia perinpohjin selvitetään.

Tutkinta alkoi Puolustusvoimien tekemästä tutkintapyynnöstä, joka liittyi Helsingin Sanomien Puolustusvoimien salaisiin asiakirjoihin perustuneeseen uutisointiin.

Epäillyt rikosnimikkeet asiassa ovat turvallisuussalaisuuden paljastaminen ja virkasalaisuuden rikkominen. Esitutkintaa tehdään muun muassa sen osalta, onko sellaisia turvallisuussalaisuuksia, joiden paljastuminen on omiaan aiheuttamaan muun muassa vakavaa vahinkoa Suomen maanpuolustukselle ja turvallisuudelle, oikeudettomasti julkistettu tai ilmaistu julkisuudessa.

Paula Risikko kuvaa tilannetta poikkeukselliseksi.

– Koska tässä on nyt myös tilanne, että tiedustelulakia viimeistellään aivan viime hetkillä. Jos siihen pitää tehdä muutoksia, se on hyvä, jos tästä poikii jotain sellaista – niin sen tähden toivon, että annetaan työrauha.

Kysymykseen tietovuoden vakavuudesta Risikko toteaa pitävänsä kaikkia tietovuotoja hyvin vakavina, kun kyse on todella salaisista papereista.

– Kaikki paperit, jotka on arvioitu salaisiksi ja niissä on se merkintä, ovat salaisia, ja leima niihin on arvioitu tarkalla seulalla.

Poliisin Helsingin Sanomien toimittajan kotiin tekemään kotietsintään ja sen poikkeuksellisuuteen Risikko ei ota kantaa.

– Sanon, että kaiken kaikkiaan tämä on poikkeuksellista, kokonaisuus on poikkeuksellinen. En ota nyt kantaa yksityiskohtiin.

Kysymykseen Suomeen asian vuoksi kohdistuvasta informaatiovaikuttamisesta Risikko toteaa vain, että emme tiedä vielä, mitä seuraa.

– Vaikutuksia voi olla hyvin monenlaisia.

Sisäministeri Risikko lupaa, että mikäli eduskunta pyytää tapahtumista selvitystä, se on hallitukselta ehdoton velvollisuus. Toistaiseksi eduskunta ei ole selvitystä pyytänyt.

Keskustelua aiheesta

Tuula Haataisen numero presidentinvaaleihin: 6

Kuva: Meeri Koutaniemi
Tuula Haataisen numero on kuusi (6).

Helsingin vaalipiirilautakunta on arponut ehdokasnumerot presidentinvaalien ehdokkaille.

Kakkosen sai vasemmistoliiton Merja Kyllönen, kolmosen vihreiden Pekka Haavisto, nelosen keskustan Matti Vanhanen ja viitosen perussuomalaisten ehdokas Laura Huhtasaari.

SDP:n Tuula Haatainen sai numeron kuusi ja kansanliikkeen ehdokas Paavo Väyrynen numeron seitsemän. Sauli Niinistö lähtee vaaleihin kahdeksikolla.

Ehdokaslistan hännänhuippu on RKP:n Nils Torvalds, jolle arvottiin numero yhdeksän.

Uusi Teollisuusliitto koolla ensimmäistä kertaa: Aalto: Hallitus petti lupauksensa – luottamus meni

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander
Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto (vas.) ja varapuheenjohtaja Turja Lehtonen keskustelivat SAK:n edustajiston kokouksessa Helsingissä 23. marraskuuta 2017.

Maan hallitus on Teollisuusliiton puheenjohtajan Riku Aallon mukaan menettänyt luottamustaan ay-liikkeen silmissä. Aalto viittasi Teollisuusliiton valtuustossa pitämässään puheessa hallituksen esitykseen työttömyystukia leikkaavasta ns. aktiivimallista.

– Hallituksen luotettavuus asioiden hoidossa on mielestäni jälleen kerran joutunut varsin kyseenalaiseen valoon, Aalto sanoi Helsingissä.

Aktiivimallia on arvosteltu voimakkaasti varsinkin SAK-laisissa ammattiliitoissa. Sen on nähty lähinnä kyykyttävän työttömiä. Mallin tuomat hyödyt ovat niin ikään kyseenalaisia. Mallia ei ole myöskään valmisteltu kolmikantaisesti eikä sen paremmin SAK kuin Teollisuusliittokaan ole sitä hyväksynyt.

– Pääministeri Sipilä sanoi viime viikolla eduskunnassa, että hallitus puolustaa sopimusyhteiskuntaa ja että se pitää kiinni tekemistään sopimuksista. Tällä hän viittasi Kikysssä sovittujen sosiaalivakuutusmaksujen verokompensaatioon. Samassa yhteydessä sovittiin myös siitä, että hallitus ei tee leikkauksia työttömyysturvaan ja että nämä niin kuin muutkin työelämään liittyvät asiat valmistellaan kolmikantaisesti, Aalto muistutti.

Hän arveli pääministerin tarkoittaneenkin sitä, että hallitus pitää kiinni niistä sopimuksista, jotka sille sopivat. Niistä sopimuksista, joista hallitus on eri mieltä, sen ei tarvitse pitää kiinni, vaikka se on ollut itse niistä sopimassa.

Teollisuusliiton valtuusto kokoontuu nyt ensimmäistä kertaa niin, että paikalla ovat edustajat myös entisestä Teamista ja Puuliitosta. Kokous mm. hyväksyy liiton ensimmäisen varsinaisen toimintavuoden toiminta- ja taloussuunnitelmat sekä valitsee neljälle toimialasektorilleen johtokunnat.

JHL ja Pardia: Helsingin yliopistossa liikkeenluovutus – työntekijöiden eläkkeiden taso heikkenee

Kuva: Lehtikuva / Mikko Stig

Helsingin yliopisto yhtiöittää kiinteistö- ja tilapalvelunsa vuoden 2018 alussa Helsingin yliopiston kiinteistöpalvelu Oy:ksi. Muutos uhkaa leikata pitkään yliopistossa työskennelleiden ammattilaisten eläkkeitä. Yhtiöön siirtyvät työntekijät ovat siivoojia, kiinteistöhuollon ammattilaisia ja vahtimestareita.

Työntekijöillä on valtion palveluksessa kertynyttä eläkettä, joka turvattiin yliopistojen siirtyessä yksityiselle sektorille. Yhtenä ehtona eläketurvalle on, että työntekijä lähtee eläkkeelle yliopiston palveluksesta. Nyt valtiolla ja yliopistossa pitkän työuran tehneet työntekijät siirtyvät yliopiston kokonaan omistaman yhtiön palvelukseen ja ansaittuja eläkkeitä leikataan. Eläkemenetykset koskevat suurta joukkoa uuteen yhtiöön siirtyvästä henkilöstöstä.

Helsingin yliopiston kanta, että suunniteltu käytäntö on yleinen yliopistojen yhtiöittämistilanteissa ja yliopistolain mukainen, on tyrmistyttävä linjaus.

– Helsingin yliopisto ei arvosta pitkää ja sitoutunutta työuraa palveluksessaan tehneitä työntekijöitä, toteavat Julkisten ja hyvinvointialojen JHL:n neuvottelupäällikkö Kristian Karrasch ja Palkansaajajärjestö Pardiaan kuuluvan Yliopistojen ja tutkimusalan henkilöstöliitto YHL:n puheenjohtaja Satu Henttonen.

Kun Helsingin yliopiston hallitus päätti yhtiöittää kiinteistö- ja tilapalvelunsa, korostettiin, että liikkeenluovutus tehdään hyvää henkilöstöpolitiikkaa noudattaen ja että uuden yhtiön on tarkoitus toimia osana yliopistoyhteisöä.

Siirtyviä työntekijöitä järkyttää, että asia selviää näin lähellä liikkeenluovutusajankohtaa. Henkilöstöjärjestöt pitävät tilannetta henkilökunnan kannalta kohtuuttomana. Järjestöt vaativat yliopistoa kantamaan vastuunsa ansaituista eläkkeistä myös uudessa yhtiössä.

– Ennen vuoden 2010 yliopistolakia yliopistot olivat osa valtionhallintoa. Yliopistolain oli tarkoitus turvata työntekijöiden eläkkeet, kun he siirtyivät valtion palveluksesta yksityiselle sektorille. Tässä muutoksessa näyttää unohtuvan pientä palkkaa saavan työntekijän pieni eläke, Karrasch ja Henttonen tiivistävät.

SAK: Työpaikan kiusaamista koskevat ohjeet luupin alle – seksuaalinen häirintä mainittava selkeästi työpaikan ohjeissa

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander

SAK kannustaa työpaikkoja päivittämään työpaikkakiusaamista koskevat ohjeensa kattamaan myös seksuaalisen häirinnän.

– Useilla työpaikoilla on laadittu epäasiallista kohtelua koskevat yhteiset ohjeet. Kaikilla työpaikoilla niitä ei ole tehty. Sellaiset kannattaakin tehdä kiireesti. Ohjeet on hyvä kirjoittaa niin, että ne kieltävät selkeästi seksuaalisen häirinnän, työympäristö- ja tasa-arvoasioiden asiantuntija Anne Mironen suosittelee.

–  Ohjeet kuuluu laatia yhteistyössä työpaikan henkilöstön kanssa. Häirinnän ehkäisemisen voi ottaa myös osaksi työpaikan työsuojelun toimintaohjelmaa, jonka tekemiseen velvoittaa työturvallisuuslaki.

Häirinnän kieltävät, yhteisesti sovitut ja selkeät ohjeet helpottavat häirinnän kohteeksi joutuneen mahdollisuuksia viedä häirinnän kokemuksia eteenpäin työpaikalla.

Esimiesten ja koko henkilöstön on sitouduttava ohjeisiin, jotta uhri voi luottaa siihen, että hänen kokemuksensa otetaan vakavasti.

– Häirintäkokemusten esille tuomisesta ei saa koitua uhrille minkäänlaisia seurauksia. Seuraukset eivät saa myöskään olla välillisiä esimerkiksi työntekijän ohittamista, ulkopuolelle jättämistä tai mielenkiintoisten työtehtävien siirtämistä muille.

Ohjeiden avulla työnantaja voi juurruttaa työpaikalle työkulttuuria, jossa seksuaalista häirintää ei sallita ja jossa siihen puututaan. Työkulttuurin kehittämisessä työnantajaa auttavat työpaikan työsuojeluvaltuutetut ja luottamusmiehet, jotka edustavat henkilöstöä ja antavat tukea työntekijöille.

–   Häirintä on aina työturvallisuuskysymys. Työnantajan velvollisuutena on suojella henkilöstöään myös henkisesti kuormittavilta asioilta, kuten häirinnältä, kiusaamiselta ja huonolta ilmapiiriltä, Mironen muistuttaa.

– Myös työntekijällä itsellään on aina vastuu omasta käyttäytymisestään. Jokaisen työyhteisössä kannattaa pohtia ja tarkistaa omia tekojaan ja puheitaan.

Tänään iltapäivällä Anne Mironen osallistuu työministeri Jari Lindströmin, perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikon ja sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattilan järjestämään pyöreän pöydän keskusteluun seksuaalisesta häirinnästä työpaikoilla. Keskusteluun on kutsuttu työmarkkinajärjestöjen ja muiden keskeisten sidosryhmien edustajia.

Häirintä on ollut työturvallisuuslaissa vuodesta 2003 alkaen. Seksuaalinen ja sukupuoleen perustuva häirintä on ollut Suomessa kiellettyä vuodesta 2014.

Tästä voi tulostaa SAK:n ohjeet häirinnästä mm. työpaikan tulostaululle. Tässä lisäohjeita.