Lukijaristeily2017
tuntematonsotilas

Gravitaatioaallot vahvistavat suhteellisuusteorian – Valtaoja: ”Löytö vertautuu Higgsin bosoniin”

Kuva: Lehtikuva/AFP
Kip Thorne ja Rainer Weiss kertoivat löydöksistä torstaina.

Kansainvälinen tutkimusryhmä kertoi torstaina löytäneensä ensimmäiset suorat todisteet gravitaatioaalloista. Gravitaatio- eli painovoima-aallot vahvistavat lopullisesti Albert Einsteinin yleisen suhteellisuusteorian paikkansapitävyyden.

– Haistan ilmassa Nobelin palkinnon tuoksua, arvioi Turun yliopiston avaruustähtitieteen professori Esko Valtaoja STT:lle.

Albert Einstein ennusti gravitaatioaallot yleisessä suhteellisuusteoriassaan jo vuosisata sitten, mutta tähän asti niiden olemassaoloa ei ole aiemmin pystytty todentamaan. Havaintoa pidetään tiedepiireissä erittäin merkittävänä.

– Suhteellisuusteoria on toinen kahdesta suuresta kulmakivestä maailman ymmärtämiseen mikromaailmaa kuvaavan kvanttifysiikan lisäksi. Löytö vertautuu hiukkasfyysikkojen löytämään Higgsin bosoniin, joka oli heidän maailmankuvastaan viimeinen puuttuva palanen, Valtaoja jatkaa.

Uusi ikkuna maailman tutkimiseen

Valtaojan mukaan gravitaatioaaltojen löytämisellä ei ole ainakaan toistaiseksi suoraa käytännön merkitystä, mutta löytö avaa uuden ikkunan maailmankaikkeuden ja sen synnyn tutkimiseen.
Löytöä on odotettu pitkään.

– Tulin vuonna 1969 Turun yliopistoon opiskelemaan. Jo silloin fysiikan approbaturkurssilla luennoitsija ryntäsi paikalle kertomaan painovoima-aaltojen löytymisestä. Se oli yksi vääristä hälytyksistä, joita on vuosien aikana tullut.

Gravitaatio- eli painovoima-aallot ovat erittäin heikkoa avaruuden värähtelyä, jota kappaleet tuottavat. Aallot kulkevat valon nopeudella ja läpäisevät kaiken.

Einstein vertasi aika-avaruutta verkkoon, joka joustaa kappaleen osuessa siihen. Gravitaatioaallot vertautuvat väreilyyn, jonka veteen heitetty kivi aiheuttaa vedenpintaan.

Gravitaatioaaltojen olemassaolo on ollut laskettavissa tähänkin asti, mutta niitä ei ole pystytty havaitsemaan.

Keskustelua aiheesta

Kommentti: Hallituksen puskafarssi muistuttaa humalaisen juoksua

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa
Hallituspuolueiden ryhmäpuheenjohtajat alkoholi-infossa eduskunnassa tiistaina.

Juha Sipilän (kesk.) hallitus on monien edeltäjiensä tavoin jumittunut puhumaan viinasta. Jumittunut siksi, etteivät sen pyrkimykset höllentää suomalaista melko rajoittavaa alkoholilainsäädäntöä tunnu etenevän minnekään. Hallituspuolueiden eduskuntaryhmien tiistain alkoholi-info kuivui kasaan kuin AA-kerhon cocktail-tilaisuus. Aikaiseksi oli saatu riita, mikä markkinoitiin medialle käynnissä olevina vähän vaikeina keskusteluina, joissa edetään päivä kerrallaan. Keskiviikkona aamulla on uusi info.

Keskustan suunnanmuutos tuli kokoomukselle ja perussuomalaisille sananmukaisesti puskasta.

Ensin kapinoi keskusta, kun sen eduskuntaryhmä päätti irtautua jo kertaalleen sovitusta kompromissista, joka olisi tuonut muun muassa nelosoluet ja lonkerot maitokauppoihin. Virallinen selitys oli lausuntokierroksella saadut uudet tiedot, jotka liittyivät alkoholin terveyshaittoihin. Ilmeisesti keskustan eduskuntaryhmässä oli ennen lausuntoja pidetty viinaa maidon veroisena terveystuotteena.

Totuus on, että ryhmä oli jo vuosi sitten jakaantunut ja joululta mukaan liittyi terveysvaikutusten asiantuntija, entinen THL:n pääjohtaja Pekka Puska. Keskustan suunnanmuutos tuli kokoomukselle ja perussuomalaisille sananmukaisesti puskasta.

Keskustan ryhmänjohtajan Antti Kaikkosen sanoin alkoholilakiin esitettyjen muutosten vastustus ei Puskan myötä ainakaan vähentynyt.

Vaikka hallituksen alkoholiongelma alkoi keskustasta, se paheni edettyään johtajuuskriisin kourissa kamppailevaan perussuomalaisten ryhmään.

Hallituspuolueiden ryhmien puheenjohtajat ovat yrittäneet ratkaista ongelman kolmisin. Tänään syntyi sopu siitä, että vahvemman alkoholin tuomisesta ruokakauppaan saisi äänestää salissa ilman ryhmäkuria. Sopu vesittyi, kun perussuomalaisten ryhmyri, entinen alkoholiministeri Toimi Kankaanniemi kertoi siitä ryhmälleen.

Osa hallintarekisterifarssin satuttamista perussuomalaisista ei halunnut sallia omantunnonherkille keskustalaisille mahdollisuutta äänestää viina-asiassa miten tahtovat. Heitä loukkasi, että he olivat itse joutuneet rankaisemaan poliisikansanedustajiaan hallintarekisteriasiassa, jossa oli voimassa ryhmäkuri.

Vaikka hallituksen alkoholiongelma alkoi keskustasta, se paheni edettyään johtajuuskriisin kourissa kamppailevaan perussuomalaisten ryhmään. Kun puoluetta ei parhaillaan johda kukaan, ryhmässä on uusi puheenjohtaja ja mahdolliset puheenjohtajat kamppailevat keskenään, lopputulos muistuttaa humalaisen juoksua. Muiden osaksi jää arvailla mihin se päättyy.

Alkoholikinan kimppuun taas huomenna – ”Jokseenkin joka ryhmässä on hajontaa”

Kuva: LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN

Alkoholilakia koskevassa kiistassa ei syntynyt ratkaisua hallituspuolueiden puheenjohtajien kesken tänään. Keskustan ryhmänjohtaja Antti Kaikkonen totesi, ettei valmista tullut vielä.

– Jatkamme huomenna aamupäivällä. Katsotaan silloin, pääsemmekö tässä vaikeahkossa asiassa tulokseen.

Kaikkosen totesi, että osa keskustan kansanedustajista on ollut huolissaan alkoholihaittojen kasvusta, jos vähittäiskauppoihin tulee 5,5 prosentin vahvuisia tuotteita.

– Jokseenkin joka eduskuntaryhmässä on hajontaa, Kaikkonen sanoi.

Perussuomalaisten ryhmänjohtaja Toimi Kankaanniemi totesi, että perussuomalaisten ryhmän enemmistö torjui esitetyn kompromissin. Ryhmässä haluttiin pitää kiinni vuosi sitten neuvotellusta ratkaisusta.

Alkoholilakia koskevassa kompromissiesityksessä ehdotettiin, että hallituksen lakiesitys annettaisiin sellaisenaan, mutta kansanedustajilla olisi vapaat kädet äänestää, sanoo keskustan kansanedustaja Pekka Puska. Esityksen mukaisesti esimerkiksi limuviinat olisi sallittu.

 

Apulaisoikeusasiamieheksi valittiin Pasi Pölönen

Kuva: Lehtikuva/Sari Gustafsson
Apulaisoikeusasiamies Pasi Pölönen.

Eduskunnan täysistunto on valinnut oikeustieteen tohtori Pasi Pölösen apulaisoikeusasiamieheksi lokakuun alussa alkavalle nelivuotiselle toimikaudelle.

Pölönen sai vaalissa 145 ääntä.

Pölönen työskentelee tällä hetkellä eduskunnan oikeusasiamiehen kansliassa esittelijäneuvoksena ja apulaisoikeusasiamiehen sijaisena.

 

Kansalaiset pääsevät muistelemaan Mauno Koivistoa – kaikki ovat tervetulleita

Kaikki ovat tervetulleita keskiviikkona muistelemaan äskettäin edesmennyttä presidentti Mauno Koivistoa.

Tilaisuus järjestetään 31. toukokuuta Helsingin Paasitornissa Juho Rissanen -salissa kello 15–17. Kahvia on tarjolla jo klo 14.30.

Tilaisuuden alussa puhuvat presidentti Tarja Halonen ja entinen pääministeri Paavo Lipponen. Tilaisuuden avaa SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne. Keskustelua johdattelee Koiviston läheinen ystävä, talousmies ja entinen ministeri Seppo Lindblom.

Mauno Koivisto kuoli 12. toukokuuta 93-vuotiaana. Hänet haudattiin valtiollisin menoin helatorstaina.

Muistelutilaisuuteen voi herkistyä jo etukäteen katsomalla videolta tunnelmia Mauno Koiviston hautajaisista. Videolla soivan musiikin esittäjänä on Polyteknikkojen kuoro johtajanaan Tapani Länsiö. Videon on ohjannut ja kuvannut Kari Ylitalo ja editoinut Jarno Kivelä Jedit Oy:stä. Tuotanto on Demokraatin.

WP: Valkoisen talon viestintäjohtaja eroaa tehtävästään – Trumpin alaisuudessa vain kolme kuukautta

Kuva: afp photo/brendan smialowski
Donald Trumpin kabinetti murenee.

Yhdysvalloissa Valkoisen talon viestintäjohtaja Mike Dubke on eronnut tehtävästään, kertoo muun muassa yhdysvaltalaislehti Washington Post. Dubke ehti toimia tehtävässään vain kolme kuukautta.

Washington Post ei kerro eron syytä, mutta presidentti Donald Trumpin hallintoon on viime aikoina kohdistunut kovia paineita muun muassa Venäjä-kohun vuoksi.

Lehden mukaan Dubke jätti eroanomuksensa toissa viikolla, mutta tarjoutui jatkamaan tehtävässään Trumpin pitkän ulkomaanmatkan yli.