Tanskan reilun 500  000 asukkaan itsehallintoalueella järjestettiin huhtikuussa aikaistetut vaalit kaivoshankkeeseen kytkeytyvän kiistan vuoksi. Kiista sai alkunsa, kun australialainen yritys Greenland Minerals pyrki hankkimaan luvan kaivoshankkeelleen Grönlannin eteläosassa sijaitsevassa Kvanefjeldissa.

Kaivoshankkeeseen kytkeytyi suurvaltapoliittisia intressejä, sillä Greenland Mineralsin suurin omistaja on kiinalainen Shenghe Resources Holdings. Kaivoshanke on globaalisti erittäin merkittävä, sillä kaivoksessa on katsottu olevan potentiaalia nousta yhdeksi maailman suurimmista harvinaisten maametallien tuottajista.

Kaivoshanke herätti kuitenkin vastustusta, sillä sen pelättiin aiheuttavan suuria ympäristösaasteita. Tilanne eskaloitui jopa pommiuhkaukseen maan hallitusta kohtaan.

Kiista kaivoksesta johti lopulta osaltaan aikaistettuihin vaaleihin huhtikuun alussa. Vaalit voitti vasemmalle nojaava ja ympäristöä puolustava Inuit Ataqatigiit -puolue. Puolueen keskeinen teema oli vastustaa Kvanefjeldin kaivoshanketta, ja se keräsi peräti 37 prosenttia äänistä.

Pian vaalivoiton jälkeen puolueen nuori johtaja Mute Bourup Egede, 34, ilmoitti Tanskan yleisradiolle, että tulos tarkoittaa sitä, että kaivosprojekti ei tule etenemään ja puolue tulee tekemään kaikkensa asian estämiseksi.

–  Kansa on puhunut, hän sanoi Tanskan yleisradion haastattelussa.

Historiallista vaaleissa oli myös se, että Grönlannissa vuosikymmeniä valta-asemaa pitänyt ja kaivoshanketta tukenut sosiaalidemokraattinen Siumut hävisi vaalit tullen niissä kakkoseksi. Puolueen johtaja Erik Jensen arvioikin Tanskan yleisradiolle, että kaivoshanke oli keskeinen syy puolueen pitkäaikaisen valta-aseman päättymiselle.

Arktiseen alueeseen perehtynyt Ulkopoliittisen instituutin varajohtaja ja hallintojohtaja Samu Paukkunen sanoo, että kiista Kvanefjeldin kaivoksesta kuvaa grönlantilaisen yhteiskunnan dynamiikkaa laajemmin.

–  Grönlannissa on paljon ihmisiä, jotka haluavat nähdä saaren jatkavan perinteisin elinkeinoin ja panostavan kestävään kehitykseen. Toisaalta siellä on paljon työttömyyttä ja tarvetta ulkopuoliselle rahoitukselle. Saarella on uskomattomat luonnonvarat, joten joistakin tuntuu, että istutaan ison rahakasan päällä, jota ei ole päästy hyödyntämään, hän sanoo STT:lle.

Grönlannin sijainti ja luonnonvarat ovatkin saaneet suurvallat kiinnostumaan yhä enemmän saaresta. Ilmastonmuutoksen kiihtyessä yhä useammat toimijat havittelevat arktisten alueiden luonnonvaroja, ja Grönlanti on keskeinen kiinnostuksenkohde – niin keskeinen, että Foreign Policy-lehti kuvasi saarta “maailman keskipisteeksi”.

Muutama vuosi sitten saari sai paljon huomiota, kun Yhdysvaltain entinen presidentti Donald Trump ehdotti saaren ostamista Tanskalta.

–  Vaikka Trumpin heittoon Grönlannin ostamisesta suhtauduttiin osin huvittuneesti, katsottiin sen myös nostaneen Grönlannin polttavasti kaikkien tietoisuuteen, Paukkunen sanoo.

Suurvallat seuraavat nyt tarkasti toistensa toimia alueella, eikä tämä ostoehdotus unohdu nopeasti.

Kvanefjeldin kaivoshankkeen taustavoima Kiina on ollut jo jonkin aikaa hyvin kiinnostunut Grönlannista, mitä Yhdysvallat puolestaan on seurannut huolestuneena. Grönlannissa sijaitsee Yhdysvaltain lentotukikohta Thulen, jota on pidetty strategisesti yhä tärkeämpänä.

Kiina on muun muassa havitellut lentokenttien rakentamista saarelle, mikä on nostanut niin Yhdysvaltain kuin Tanskan selkäkarvat pystyyn. Kiinan on pelätty havittelevan saaresta itselleen aluetta, johon tukeutua.

Tanskalle suurvaltojen kiinnostus saarta kohtaan on tuonut lisää haasteita.

–  Venäjän ja Kiinan toimet ja läsnäolo ovat tuoneet Tanskalle lisäpainetta, mutta ennen kaikkea Yhdysvaltain kasvava kiinnostus luo Tanskalle painetta vastata Yhdysvaltain hallinnon pyyntöihin tukea sen intressejä alueella, kuvasi tutkija Mikkel Runge Olesen Viron puolustustutkimuskeskuksen julkaisussa.

Tähän mennessä Tanska on kuitenkin myötäillyt varsin paljon Yhdysvaltain kantoja saaren suhteen.

Tulevaisuudessa se, mihin suuntaan Grönlanti päättää nojata paikallisesti ja globaalisti, onkin suurvaltojen valtakamppailussa merkittävä kehityskulku.

–  Grönlanti-kysymys tulee pitkään vaikuttamaan Pohjois-Atlantin alueella ja globaalisti, Paukkunen sanoo.

Ilmastonmuutoksen kiihtyessä nämä kysymykset ovat nousemassa yhä keskeisemmiksi. Grönlannin sulaminen on vauhdittunut ilmastonmuutoksen myötä ja uhkaa saaren asukkaita ja heidän elinolojaan. Toisaalta jään sulaminen mahdollista maan mineraalien laajemman hyödyntämisen.

–  Tuntuu, että Grönlannissa on aikamoinen turbulenssi menossa. Grönlannin asukkaat haluavat kuitenkin itse päättää kohtalostaan, eikä alue ole helposti kuitenkaan kallistumassa mihinkään suuntaan, Paukkunen tiivistää.