Guggenheim-äänestys: SAK:n Eloranta, STTK:n Palola ja Akavan Fjäder lähestyivät helsinkiläisvaltuutettuja kirjeellä

Kuva: Lehtikuva

Suomalaiset työntekijäkeskusjärjestön johtajat ovat lähestyneet helsinkiläisiä valtuutettuja yhteisellä kirjeellä keskiviikon Guggenheim-äänestyksen alla. Kirjeen, joka on lähetetty valtuutetuille tiistaina alkuillasta, ovat allekirjoittaneet SAK:n Jarkko Eloranta, STTK:n Antti Palola ja Akavan Sture Fjäder.

Puheenjohtajat kertovat kirjeessä haluavansa tuoda päättäjien tietoon heidän tiedossaan olevia huolestuttavia uutisia Guggenheimin Abu Dhabin projektista.

”Alueen ammatillisen keskusjärjestön Gulf Labor Coalitionin mukaan Guggenheimin säätiö on kieltäytynyt neuvottelemasta kohtuullisista työehdoista ulkomaisille rakennustyöntekijöille. Se on ilmeisesti myös yksi syy Abu Dhabin rakennusprojektin pitkittymiselle”, järjestöjohtajien kirjeessä sanotaan.

Tekstissä muistutetaan, että myös suomalaiset ammattiliitot ovat joutuneet puuttumaan ulkomaisten työntekijöiden huonoon kohteluun muun muassa Olkiluodon ydinvoimatyömaalla.

”Vastaavan välttämiseksi uusissa isoissa teollisuuden rakennuskohteissa on solmittu ns. työmaasopimuksia, joilla rakennuttaja on sitoutunut noudattamaan suomalaista työlainsäädäntöä ja työehtosopimuksia rakennusaikaisiin työntekijöihin riippumatta heidän kansalaisuudestaan tai alihankkijan kotimaasta.”

Puheenjohtajien mukaan päättäjät voivat vaikuttaa siihen, että Abu Dhabin ja Olkiluodon kaltaiselta ikävältä julkisuudelta, mahdollisilta erimielisyyksien aiheuttamilta viivästyksiltä ja lisäkustannuksilta säästytään, jos valtuusto päätyisi rakentamisen kannalle.

Puheenjohtajien mukaan he eivät kuitenkaan halua vaikuttaa itse Guggenheim-ratkaisuun millään tavalla.

Järjestöjohtajien yhteinen kannanotto tulee samana päivänä, kun SAK:n työ- ja elinkeinojohtaja Matti Tukiainen kertoi Demokraatille, että järjestön myönteinen Guggenheim-kanta on osa SAK:n matkailun kehittämisraporttia. Tukiainen sanoi, että raportti menee SAK:n hallituksen käsittelyyn kahden viikon kuluttua 12. joulukuuta.

— Raporttiin on kirjattu tavoite, että Suomeen ja Helsinkiin tarvitaan vetovoimaisia kohteita, erityisesti ns. stop over- matkailun eli Aasiaan suuntautuvan liikenteen näkökulmasta.

— Guggenheim-museo voi olla yksi sellainen. Lähtökohtana on, että se toteutetaan pääosin yksityisin varoin, hän kertoi tiistaina Demokraatille.

Tukiaisen mukaan Guggenheim-asian käsittely SAK:ssa maanantaina ja sen osuminen lähelle keskiviikon äänestystä Helsingin valtuustossa oli sattuma. SAK:n hallitukseen kuuluu 20 varsinaista jäsentä, mukaan lukien järjestön puheenjohtaja ja hallituksen varapuheenjohtaja.

Työantajien Elinkeinoelämän keskusliitto EK ilmoitti puolestaan elokuussa kannattavansa museon rakentamista. Työntekijäpuolelta Palvelualojen ammattiliiton puheenjohtaja Ann Selin on puhunut hankkeen puolesta julkisuudessa.

Guggenheim-museon rakentamisesta äänestetään Helsingin kaupunginvaltuustossa keskiviikkona. Äänestyksestä on veikkailtu erittäin tiukkaa.

Kesäkoulu antaa eväitä uudelle vaikuttajasukupolvelle – vielä ehdit mukaan!

Kuva: Kari Hulkko

Miten digitalisaatio muuttaa työmarkkinoita? Mitä olisi feministinen työmarkkinapolitiikka? Onko kolmikannalla tulevaisuutta? Miten koulutuspolitiikkaa ja sosiaaliturvaa pitäisi uudistaa työelämän kehityksen näkökulmasta?

Ajatuspaja Kalevi Sorsa -säätiö ja Demarinuoret etsivät osallistujia 16.6–18.6.2017 pidettävään työpoliittisen kesäkouluun, jossa tarjotaan osallistujille edellytyksiä osallistua työelämästä käytävään keskusteluun ja rakennetaan uutta työelämäverkostoa.

Kesäkoulu järjestetään Kokouskeskus Kiljavanrannassa, joka sijaitsee noin kymmenen kilometrin päässä Nurmijärven keskustasta.

Työpoliittisen kesäkoulun avaa Social Europe Journalin päätoimittaja ja London Schoolf of Economicsin Henning Meyer, jonka avausluento käsittelee digitalisaatiota, työelämän muutosta ja työllisyyspolitiikkaa.

Kesäkoulussa alustaa myös valtakunnansovittelija Minna Helle.

Voit tutustua ohjelmaan ja hakuohjeisiin täällä: http://sorsafoundation.fi/fi/haku-tyopoliittiseen-kesakouluun-2017/

Keskustelua aiheesta

Persut selittelivät takinkääntöään hallintarekisterilaissa

Kuva: Lehtikuva/Heikki Saukkomaa
Perussuomalaiset käänsivät takkinsa hallintarekisterissä.

Hallintarekisteriä ei ole hyväksytty Suomessa, ja ulkomailla se on nyt tehty kannattamattomaksi silloin, jos omistustiedot eivät ole käytettävissä. Näin vastasi talousvaliokunnan puheenjohtaja Kaj Turunen (ps.), kun eduskunnan kyselytunnilla ihmeteltiin, mitä perussuomalaisille luvattiin puoliväliriihessä, että se kääntyisi vastustamansa hallintarekisterilain puolelle.

– Mukaan tulivat voimakkaat ponnet, joissa edellytetään kotimaista lainsäädäntöä siitä, että (omistus) tiedot saadaan myös ulkomailta. Jos ei saada, niin verotetaan rankasti, Turunen perusteli.
Toistaiseksi valiokunta kuitenkin vain toivoo, että nyt syntyvät porsaanreiät tukitaan mahdollisesti tulevaisuudessa muulla lainsäädännöllä, huomautti valiokunnan jäsen Hanna Sarkkinen (vas.).

– Jostain syystä hallitus ei tuonut eduskunnalle esityksiä, joilla olisi voitu tukkia porsaanreiät jo nyt, ja vaatia suomalaisilta suoraa omistusta myös ulkomaisten arvopaperikeskusten kautta omistettaessa. Norja tekee tällä hetkellä niin, Sarkkinen sanoi.

Turunen kysyi valtiovarainministeri Petteri Orpolta (kok.), pannaanko ponsien edellyttämä lainsäädäntö heti toimimaan.

– Kyllä nämä ponnet laitetaan käyttöön, vastasi Orpo.

SDP:n Antti Rinne tivasi Orpolta, miksi perhevapaiden uudistusta ei käsitelty lainkaan riihessä.

– Perhevapaakysymyksestä on hallituksen sisällä erilaisia näkökulmia. Siitä ei syntynyt ratkaisuja nyt, mutta toivon, että tulevaisuudessa syntyy, Orpo muotoili.

Erityisesti perussuomalaiset ovat vastustaneet uudistusta.

 

Alaikäisten turvapaikanhakijoiden vastaanottopaikkoja vähennetään

Kuva: Lehtikuva/Vesa Moilanen

Suomeen yksin tulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden vastaanottopaikkoja vähennetään lokakuun loppuun mennessä. Maahanmuuttoviraston (Migri) mukaan vähennys on 87 paikkaa.

Toimintansa lopettaa kuusi alaikäisten vastaanottoyksikköä eri puolilla maata. Lopetettavien listalla ovat Helsingissä Karhusaaren ryhmäkoti, Hämeenlinnassa Harvialan ryhmäkoti, Jyväskylässä Vaajakosken ryhmäkoti, Kontiolahden ryhmäkoti, Nurmijärvellä Vantalan ryhmäkoti ja Oulussa Onnelan ryhmäkoti.
Kaikissa Suomen vastaanottokeskuksissa on tällä hetkellä noin 16 000 majoituspaikkaa. Viime vuonna ilmoitettiin yli 22 000 vastaanottopaikan vähennyksistä. Migrin mukaan paikkojen vähentäminen jatkuu, koska turvapaikanhakijoiden määrät ovat vähentyneet. Viraston tavoite on ylläpitää vastaanottokeskuksissa 90 prosentin käyttöaste.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Veteraanipäivän saldo: suuri osa yli 90-vuotiaista sotainvalideista sinnittelee yhä kotonaan

Kuva: Lehtikuva/Martti Kainulainen
92 -vuotiaan, molemmat sodat läpikäynyt Sakari Sippola esitteli mitaleitaan Kansallisen veteraanipäivän valtakunnallisessa pääjuhlassa Lahdessa torstaina 27. huhtikuuta 2017.

Kansanedustaja Harry Wallin (sd.) on jättänyt hallitukselle kirjallisen kysymyksen sotilasvammalain uudistamisesta. Lain muuttamisella saataisiin laitos saataisiin useampi ikääntynyt sotainvalidi korvattavan laitoshoidon piirin. Sotainvalidien keski-ikä nousee tänä vuonna yli 93 vuoden ja heitä poistuu joukostamme kiihtyvää tahtia.

Tällä hetkellä laitoshoidon korvauksen raja on 20% haitta-aste, mikä on jättänyt monta 10-15 prosentin haitta-asteen sotainvalidia jonottamaan yleisiä laitospaikkoja. Sotainvalidien veljesliitolla olisi kuitenkin resurssit ja kokemus heistä huolehtimiseen.

– Tänäänkin kansallisen veteraanipäivänä juhlapuheissa kiitetään maatamme puolustaneita. Valitettavasti tämän supistuvan joukon kannalta laki ei osoita arvostuksen toteutuvan käytännössä, sanoo Wallin.

Esimerkiksi Etelä-Pohjanmaalla oli vuoden 2016 päätteeksi yhteensä 165 sotainvalidia, joista noin kolmanneksella oli 10 % tai 15 % haitta-aste. Suhde lienee samaa suuruusluokkaa koko maassa. Osittaisen laitoshoidon intervallijaksojen avulla on tähän asti tuettu sotainvalideja ja heidän omaisiaan asumaan pidempään omissa asunnoissaan. Etelä-Pohjanmaan sotainvalideista 70 prosenttia asuu vielä omassa kodissaan.

– Toivoisin juhlapuheiden ja arvostuksen siirtyvän myös päätöksentekoon ja itsenäisyyden juhlavuotenamme sodissa vammautuneet sankarimme saavat ansaitsemansa oikeudet ja heidät hoidetaan arvokkaasti viimeisille taipaleilleen, päättää Wallin.

Oikeuskanslerin nimitys siirtyy jälleen kerran – nyt asia siirretään oikeusministeri Häkkäselle

Kuva: Lehtikuva
Juha Sipilän (kesk.) hallitus ei vieläkään osaa päättää, kuka valitaan oikeuskansleri Jaakko Jonkan seuraajaksi.

Oikeuskanslerin nimitys menee uudelle oikeusministerille, kokoomuksen Antti Häkkäselle. Oikeusministerin salkusta luopunut työministeri Jari Lindström (ps.) vahvisti asian torstaina uusien ministerivalintojen jälkeen.

– Haluttiin vielä käydä tämä läpi, koska me tiesimme, että tämä vaihdos tulee. On korrektia käydä myös hänen kanssaan tämä keskustelu, Lindström sanoi.

Nimitys on viivästynyt jo aiemmin muista syistä, eikä uusi oikeuskansleri pääse aloittamaan suunnitellusti toukokuun alussa, jolloin nykyinen oikeuskansleri Jaakko Jonkka jää eläkkeelle. Hän on toiminut tehtävässä vuodesta 2007. Jonkka on pitänyt vuosilomiaan helmikuun alkupuolelta lähtien, ja hänen tehtäviään on hoitanut apulaisoikeuskansleri Risto Hiekkataipale.

Oikeuskanslerin virkaan haki yhteensä yhdeksän ihmistä. Heidän joukossaan olivat muun muassa alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti, apulaisoikeusasiamies Maija Sakslin ja oikeusneuvos Mikko Puumalainen.
(STT)