Gustafssonin mielestä arjen kuvaus on työväenkirjallisuuden ydintä

Työväenkirjallisuuden päivän avannut Jukka Gustafsson (vas) ja museonjohtaja Kalle Kallio.

Työväenkirjallisuuden päivän lauantaina, 2. syyskuuta,  Työväenmuseo Werstalla avanneen, tapahtuman kummin, kansanedustaja Jukka Gustafssonin mukaan arjen kuvaus on työväenkirjallisuuden ydintä. Arjen kulusta kun kriittistä sanottavaa riittää.

Suomen 100-vuotisjuhlavuoden  kunniaksi  Työväenkirjallisuus päivän  tämänvuotinen teema oli suomalainen arki.

Työväestön elämässä oli aika, jolloin kaikki arki pitkine työpäivineen oli pelkkää raadantaa niin kaupungeissa kuin maaseudullakin. Tätä aikaa kuvaa muun muassa Väinö Linna Pohjantähti -trilogiassaan. Toki hän kuvasi myös teoksessaan Tuntematon sotilas tavallisia kansanmiehiä ja heidän poikiaan sekä koko porukan tuntemuksia sodasta ja siinä sivussa myös muusta elämästä.

Gustafssonin mielestä Linnan työtä jatkoi muun muassa Erkki ”Napi” Lepokorpi, joka hänkin kertoi muun muassa sisällisodasta sekä sen jälkeisestä elämän arjesta. Näkökulman tarjosi etenkin Pispala.

Lepokorven kuvaamat tapahtumat käynnistyvät suurlakosta ja vievät aina valkoisten piirittämälle Tampereen raatihuoneelle huhtikuussa 1918. Kuvaus on tarkkaa: Lepokorpi kuvaa petosta ja kaaosta, joskin myös ystävyyttä ja arjen sankaruutta.

Lepokorpen kirjojen miljööt sijoittuivat näin ollen vahvasti Tampereelle. Lepokorpi kirjoitti kymmenkunta romaania ja muita tekstejä.

Suomen paras aika 1980-luvulla

Gustafsson sanoo, että 1960-luvulta Suomessa alkoi kulku kohti parempaa – hyvinvointiyhteiskuntaa. Tuli 5-päiväinen työviikko, ja vapaa-aika lisääntyi. Vaikka elämä alkoi olla aikaisempaa turvallisempaa, matka hyvinvointiin oli pitkä: Oli tapeltava muun muassa eläkkeistä ja asunnoista.

Gustafssonin mukaan Suomi eli parasta aikaansa 1980-luvun puolivälissä.

Nykyaikaa taas sävyttävät muun muassa lasten oikeudet ja asema, pienet eläkkeet ja ihmisten maksuhäiriöt. Matkasta ovat pudonneet esimerkiksi työttömät, pätkätyöläiset ja osa eläkeläisistä.

– Henkistä hyvinvointiakaan ei ole enää tarjolla samalla tavalla kuin ennen. Yhteisiä positiivisia kokemuksia ei koeta enää – paitsi urheilussa.

Omasta kielestä pidettäävä huolta

Gustafsson oli huolissaan myös englannin kielen ylivallasta. Se murtaa suomen kielen asemaa. Kehityksestä on hänen mielestään oltava huolissaan, koska yhteinen kieli on kulttuurin perusta.

Gustafsson ei näe enää suomalaisessa yhtesikunnassa sen jäsenille yhteisiä arvoja. Niinpä esimerkiski työttömyys seurauksineen ja yhteiskunnassa vallitseva eriarvoisuus tarjoavat työläiskirjailijoille uusia aiheita.

– Nostan esimerkisi Sirkku Peltolan. Hänen töistään henkii voimakas kannanotto mainittuihin ongelmiin: erilaisten ihmisten asemaan, muuttoliikkeeseen, kaupungistumiseen, ihmisen vanhenemiseen ja yhteisöllisyyden merkitykseen.

Keskustelua aiheesta

Tampere palkitsi pitkäaikaisimman kaupunginjohtajansa Jarmo Rantasen

Jarmo Rantasta (toinen oik) on juhlittu aikaisemminkin. Tässä hänet kukitetaan alkukesästä työnsä päättäneen vanhan valtuustoryhmän viimeisessä kokouksessa.

Tampereen palkinto myönnettiin tänä vuonna ministeri Jarmo Rantaselle. Palkinto luovutettiin Tampereen pitkäaikaisimmalle kaupunginjohtajalle Tampereen päivän vieton yhteydessä sunnuntaina 1. lokakuuta 2017.

Tampereen kaupunki palkitsee vuosittain Tampereen päivän yhteydessä yhden tai useamman henkilön Tampereen palkinnolla. Perusteena ovat merkittävät ansiot Tampereen kaupungin hyväksi. Tampereen palkinto on jaettu vuodesta 1959 lähtien ja tähän mennessä sen on saanut 75 henkilöä. Palkintona luovutetaan taiteilija Markku Salon teos Tammerkosken kuohu.

Ministeri Jarmo Rantanen aloitti Tampereen viidentenä kaupunginjohtajana vuonna 1985. Hän on sekä Suomen isojen kaupunkien että Tampereen historian pitkäaikaisin kaupunginjohtaja. Hänen kautensa päättyi vuoden 2006 lopulla kestäen yli 20 vuotta. Tästä ajasta Rantanen toimi neljä vuotta sisäasiainministerinä Harri Holkerin hallituksessa.

Palkinnon perusteluissa todetaan, että Jarmo Rantasen toimiessa kaupunginjohtajana Tampere kävi läpi monia vaiheita, uudistui ja kehittyi. Tampereen elinkeinoelämä koki perusteellisen rakennemuutoksen, kun Tampere uudistui suurteollisuuteen nojaavasta kaupungista uuden teknologian, tutkimuksen ja tuotekehityksen kansainväliseksi kaupungiksi. Rantanen vaikutti myös Tampere-talon rakentamiseen ja Nokian tuotekehitysyksikön perustamiseen Tampereelle 1980-luvun lopulla.

Ansiomitalit itsenäisyyden eteen tehdystä työstä

Tampereen kaupunki myönsi myös neljä Tampereen kaupungin 1. luokan kultaista ansiomitalia.

Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuonna Tampereen kaupunki haluaa kiittää kaikkia sotiemme veteraaneja ja kotirintamalla toimineita itsenäisyytemme eteen tehdystä työstä myöntämällä ansiomitalit sotaveteraani Kaarle Matti Anttilalle sekä lotta Aida Yli-Orvolalle.

Ansiomitali myönnettiin myös Honkalamedia Oy:n toimitusjohtaja Mikko Honkalalle, joka on perustanut Suomen suurimmaksi rekrytointi- ja koulutustapahtumaksi kasvaneen Rekrytorin. Vuonna 2008 alkunsa saanut tapahtuma on vuosien mittaan kerännyt yli 100 000 kävijää.

Rekrytorilla kohtaavat työnhakijat ja työnantajien avoimet työpaikat. Tänä syksynä Rekrytori teki jälleen historiaa houkuttelemalla arviolta 17 000 kävijää yhden päivän aikana Tullintorilla järjestettyyn tapahtumaan.

Moomin Characters -yhtiön taiteellinen johtaja Sophia Jansson palkittiin ansiomitalilla hänen ansioistaan tamperelaisen kulttuurielämän hyväksi. Jansson on muumien luojan Tove Janssonin veljen tytär.

 

Keskustelua aiheesta

SDP haluaa varmistaa Tampere3:n aloituksen

Kuva: Jukka-Pekka Flander
SDP:n kansanedustaja Jukka Gustafsson.

Tampereen teknillinen yliopisto, Tampereen yliopisto ja Tampereen ammattikorkeakoulu valmistelevat yhdessä uutta mallia suomalaiseen korkeakoulutukseen.

Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä on tehnyt talousarvioaloitteen Tampere3-hankkeen käynnistymisen varmistamiseksi vuonna 2018.

Eduskuntaryhmä esittää 10 miljoonan euron määrärahaa hankkeen käynnistämiseen ja tukemiseen. SDP:n pirkanmaalaiset kansanedustajat ovat tyytyväisiä Tampere3:n nostamisesta yhdeksi puolueen ensi vuoden koulutuspoliittisten tavoitteiden kärjistä.

– On tärkeää, että Tampere3-hanke saa riittävät resurssit käyttöönsä heti alussa. Näin taataan valtakunnallisesti merkittävän korkeakoulufuusion onnistuminen parhaalla mahdollisella tavalla alusta lähtien. Suomi saadaan nousuun panostamalla nuoriin, koulutukseen ja tutkimukseen, sanoo ex-opetusministeri, kansanedustaja Jukka Gustafsson.

Uusi korkeakouluyhteisö aloittaa 1.1.2019. Yhteisössä kohtaavat talouden, tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimus. Tampere3:n tavoitteena on luoda tieteenalojen rajapinnoista ammentavan monialaisen, innostavan ja globaalisti kiinnostavan tutkimus- ja oppimisympäristön.

– Tampereen alueen korkeakouluilla on ollut viime vuosikymmeninä keskeinen rooli seudun elinvoimaisuuden ja kilpailukyvyn kannalta. Alueella on vahva koulutusinfrastruktuuri. Vahvoja aloja ovat mm. ICT-, ohjelmisto- ja tuotantoteknologia. VTT on keskittämässä valmistavan teollisuuden osaamisensa ja tutkimustoimintansa Tampereelle.

– Tampereen kolmen korkeakoulun, erityisesti TAMKin ja TTY:n painoaloilla ja profiloitumistoimilla on selkeä yhteys alueen osaamiskärkiin. Osaamisen uudistaminen ja hyödyntäminen sekä kansainvälisen kilpailukyvyn kehittyminen edellyttävät kuitenkin uudenlaisia rakenteita.

– Perinteiset korkeakoulujen erillisyyteen perustuvat rakenteet eivät toimi parhaalla mahdollisella tavalla uuden tiedon tuottamisessa, tieteen ja tutkimuksen harjoittamisessa tai tutkimustulosten hyödyntämisessä.

Keskustelua aiheesta