Euroopan neuvoston asettama tutkimusryhmä kertoi sunnuntaina julkaistussa raportissaan, että Laakso on toiminut Azerbaidzhanin lobbarina vastoin neuvoston sääntöjä.

Laakson mukaan hänen tavoitteenaan on ollut suhteiden normalisointi Azerbaidzhanin ja Euroopan neuvoston välillä. Hänen mielestään se ei ole sisällöllisesti ristiriidassa Euroopan neuvoston periaatteiden kanssa.

Euroopan neuvoston sääntöjä on kuitenkin Laakson mukaan tulkittu niin, että palkallisissa konsulttitehtävissä olevat eivät voi olla kunniajäseninäkään Euroopan neuvoston tiloissa. Laakso myöntää, että hänen voi tulkita rikkoneen tätä pykälää 16.

Talouselämä kertoi maanantaina raportista, jonka mukaan Azerbaidzhan on pyrkinyt lahjomaan Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen jäseniä, jotta maan ihmisoikeusloukkauksia ei nostettaisi voimakkaasti esiin.

Laakso kiistää osaltaan lahjontaväitteet. Hän kertoo STT:lle, että hänen kohdallaan kyse on konsulttitoiminnasta, eikä hän ole salannut saaneensa toimeksiantoja Azerbaidzhanista.

Laakson mukaan on kuitenkin ongelmallista, jos “tietyt valtiot eivät saavat harjoittaa lobbausta Euroopan neuvoston tiloissa, mutta tietyt valtiot saavat”.

– Itse olen ollut koko ajan sitä mieltä, että tulkinnan pitäisi olla sama kaikille lobbaustoimintaa harjoittaville. Johtopäätökseni on se, että niin kauan kuin Euroopan neuvoston kanta on tämä, en tietenkään tule olemaan läsnä Euroopan neuvostossa.

Laakso oli vuosina 1991–2011 vasemmistoliiton kansanedustaja. Hän oli Euroopan neuvoston Suomen-valtuuskunnan varsinainen jäsen 1991–2003 ja varajäsen 2007–2011.

Eläkkeelle jäätyäänkin Laakso on ollut neuvoston kunniajäsen. Hän kertoo käyneensä kokouksissa silloin tällöin.

Euroopan neuvoston Suomen-valtuuskunnan nykyinen puheenjohtaja Maria Guzenina (sd.) kertoo STT:lle, että sunnuntaina ei vielä tehty päätöksiä jatkotoimista.

Sääntökomitean on määrä laatia niistä ehdotuksia ja oikeudellinen komitea antaa asiasta lausunnon. Lisäksi yleiskokous käsittelee asiaa torstaina aamulla.

– Raportti on murheellista luettavaa, ja sen esiin nostamiin epäkohtiin pitää puuttua koko järjestön voimin. Tarvitaan selkeät ja tiukat säännöt tällaisen toiminnan varalle ja tuntuvat sanktiot sääntöjen rikkojille, Guzenina sanoo viestissään STT:lle.

– Suomalaisen henkilön nimen päätyminen näin vakavaa asiaa käsittelevään raporttiin on pettymys. Suomen on oltava etunenässä kaikilla foorumeilla korruption vastaisessa taistelussa.