Haastaako Schulz Merkelin? – parlamentin puhemiehen jatkoaikeet vielä auki

Kuva: Lehtikuva

Euroopan parlamentin puhemies Martin Schulz jättää parlamentin ja siirtyy Saksan politiikkaan.

– Tämä ei ollut helppo päätös. On ollut kunnia toimia Euroopan parlamentin puhemiehenä. Koko Euroopan parlamentissa vietetyn ajan olen ponnistellut tehdäkseni Euroopan politiikasta uskottavaa ja läpinäkyvää, Schulz kertoi.

60-vuotias Schulz vahvisti tänään pidempään velloneet huhut ja kertoi pyrkivänsä Saksan liittopäiville sosiaalidemokraattien (SPD) ehdokkaana.

– Tarvitsemme nyt vahvaa, itsevarmaa ja yhdistynyttä Euroopan unionia, joka seisoo arvojensa takana ja jatkaa aiempien sukupolvien työtä, Schulz sanoi tiedotustilaisuudessaan Brysselissä.

Schulz on toiminut Euroopan parlamentin puhemiehenä vuodesta 2012. Nyt hänen uskotaan tavoittelevan SPD:n puheenjohtajan paikkaa. Tällä hetkellä SPD:n puheenjohtajana on varaliittokansleri Sigmar Gabriel, joka kamppailee huonojen kannatuslukujen kanssa.

Tämä ei ollut helppo päätös. On ollut kunnia toimia Euroopan parlamentin puhemiehenä.

Schulzin on ennakoitu myös haastavan kristillisdemokraatteja edustavan Angela Merkelin ja tavoittelevan liittokanslerin virkaa. Schulzille on ehditty jo sovitella myös Saksan ulkoministerin titteliä, kun nykyinen ministeri Frank-Walter Steinmeier valitaan todennäköisesti ensi vuonna liittopresidentiksi.

Mepit äänestävät EU-parlamentin seuraavasta puhemiehestä tammikuussa. Tehtävän odotetaan menevän parlamentin suurimmalle ryhmälle eli keskusta-oikeiston EPP:lle.

Schulzin valinnan yhteydessä parlamentin isot ryhmät tekivät sopimuksen, jonka mukaan puhemieskapula siirtyy vaalikauden puolivälissä EPP:lle.

EPP-ryhmän johtaja Manfred Weber sanoi aamupäivällä pitämässään tiedotustilaisuudessa, että ryhmä asettaa ehdokkaansa joulukuussa. Weber ei kertonut, aikooko hän itse asettua ehdolle. Ehdokkuudestaan ovat jo kertoneet irlantilaismeppi Mairead McGuinness sekä ranskalainen Alain Lamassoure.

Paljastus: Presidenttikisan suosikki maksoi vaimolleen 500 000€ avustajapalkkiota työstä, josta ei ole löytynyt todisteita

Kuva: LEHTIKUVA / AFP PHOTO Thomas Samson

Ranskan presidentinvaalien ennakkosuosikki Francois Fillon maksoi kymmenen vuoden aikana yhteensä puoli miljoonaa euroa avustajapalkkioita vaimolleen, paljastaa satiirilehti Canard Enchaine.

Tutkivaan journalismiin erikoistunut lehti kirjoittaa, että Fillon maksoi palkkioita vaimolleen vuosina 1992–2002. Perheenjäsenten palkkaaminen ei ole Ranskan parlamentin sääntöjen mukaan laitonta, mutta tehtäviä pitää hoitaa aidosti.

Lehden mukaan ei ole löytynyt mitään todisteita siitä, että Penelope Fillon olisi tehnyt avustajan töitä tai ollut muutenkaan aktiivinen politiikassa.

Myöhemmin hänen väitettiin työskennelleen kirjallisen aikakauslehden palveluksessa, jonka omistaja on Francois Fillonin ystävä. Lehden päätoimittaja hämmästeli tietoa ja kertoi, ettei ole koskaan tavannut rouva Fillonia.

Keskustelua aiheesta

Bernie Sanders tyrmää Trumpin syytöksen ”harhaiseksi”

Kuva: Lehtikuva/AFP

Presidentti Donald Trump uskoo edelleen, että viime marraskuun presidentinvaaleissa tapahtui laajamittaista vaalivilppiä, ilmoitti hänen tiedotuspäällikkönsä Sean Spicer. Spicer sanoi lehdistötilaisuudessa Trumpin uskovan, että 3–5 miljoonaa laitonta maahanmuuttajaa äänesti vaaleissa.

Trump on väittänyt samaa ennenkin, mutta minkäänlaisia todisteita syytökselle ei ole löytynyt.

Presidentti toisti väitteen viimeksi edellisenä päivänä tavatessaan kongressin johtajia ja arveli, että laittomat äänet nostivat demokraattien Hillary Clintonin osuuden kaikista äänistä hänen ääniosuuttaan suuremmaksi.

– Tämä on asia johon hän uskoo, ja se perustuu hänen saamiinsa tietoihin vaalivilpistä, Spicer selitti.
Hän ei suostunut tarkentamaan, mistä nämä väitetyt tiedot ovat peräisin.

Spiceriltä perättiin, eikö Trumpin hallinto aio järjestää selvitystä väitetystä massiivisesta vilpistä, mutta vastausta ei irronnut.

Edustajanhuoneen puhemies Paul Ryan kommentoi Trumpin väitettä todeten, ettei ole nähnyt mitään todisteita laajasta vilpistä. Demokraattisenaattori Bernie Sanders luonnehti Trumpin syytöstä ”harhaiseksi”.

”Kuvottavaa” — Ville Niinistö: Konservatiiviset miehet vaarantavat tuhansien naisten hengen

Kuva: AFP PHOTO / Jim Watson

Vihreiden puheenjohtaja Ville Niinistö arvostelee rajusti Donald Trumpin ensimmäisten toimien joukossa olevaa päätöstä, jossa Yhdysvallat kieltää avustukset seksuaalivalistuksen osana aborttivalistusta kehitysmaissa antavilta järjestöiltä.

”On kuvottavaa, että joukko etuoikeutettuja miehiä tekee päätöksen kieltää kehitysmaiden naisilta aborttivalistus. Sillä konservatiiviset miehet omien ankeiden arvojensa takia vaarantavat tuhansien heikompiosaisten naisten hengen. Naisten itsemääräämisoikeus on aivan keskeisimpiä tasa-arvokysymyksiä maailmassa.”

Niinistön mukaan George W. Bushin vastaavan päätöksen aikaan aborttien määrät vain lisääntyivät, mutta ne menivät yhä enemmän maan alle, hengenvaarallisiin olosuhteisiin, ja naiset eivät saaneet todellista tietoa abortin turvallisesta tekemisestä.

”Päätös vaikeuttaa monien arvokasta työtä tekevien järjestöjen toimintaa. Seksuaalivalistus, naisten ja tyttöjen koulutus ja tasa-arvon edistäminen ovat tutkitusti aivan keskeisiä yhteiskunnan vakauden ja hyvinvoinnin rakentamisen edellytyksiä.”

Niinistö kirjoitti asiasta Facebook-sivuillaan.

Suomen Washingtonin-lähetystöllä ei tietoa uudesta Suomen-lähettiläästä

Kuva: AFP PHOTO/Mandel Ngan
Donald Trump on nimittämyt Suomen suurlähettilään - ehkä.

Suomen Washingtonin-suurlähetystö ei ole saanut mitään vahvistusta tiedolle, että presidentti Donald Trump olisi jo nimittänyt uuden suurlähettilään Suomeen. Washingtonin-lähetystö on selvittänyt asiaa Yhdysvaltain ulkoministeriöstä.

Myöskään Yhdysvaltojen Helsingin-lähetystön nettisivuilla ei ole mitään mainintaa uudesta lähettiläästä.

Ilta-Sanomat kertoi aiemmin, että Yhdysvaltojen uudeksi Helsingin-suurlähettilääksi on nimitetty David A. Balton. Ilta-Sanomat korjasi uutistaan myöhemmin.

Balton on ammattidiplomaatti, joka on vaikuttanut Arktisen neuvoston johtotehtävissä.
Entinen suurlähettiläs Charles C. Adams joutui jättämään tehtävänsä heti Trumpin virkaanastujaisten jälkeen.

Ilta-Sanomien aiempi uutinen oli virheellinen. Nyt korjattu.

 

 

Saksan demarijohtaja Sigmar Gabriel löi hanskat tiskiin – Martin Schulz nousemassa liittokansleriehdokkaaksi

Kuva: Kari Hulkko
Sigmar Gabriel ei asetu demareitten liittokansleriehdokkaaksi.

Saksan sosialidemokraattien puheenjohtaja Sigmar Gabriel ilmoitti tiistaina yllättäen jättävänsä tehtävänsä eikä siis haasta liittokansleri Angela Merkeliä syyskuun liittopäivävaaleissa. Gabriel ilmoitti Die Zeit -lehden haastattelussa suosittelevansa, että entinen EU-parlamentin puhemies Martin Schulz valittaisiin hänen seuraajakseen puoluejohtajaksi ja liittokansleriehdokkaaksi.

Varaliittokansleri ja talousministeri Gabriel ilmoitti lehdelle siirtyvänsä hallituksessa ulkoministeriksi. Nykyisen ulkoministeri Frank-Walter Steinmeierin on määrä tulla helmikuussa valituksi liittopresidentiksi.

Die Zeitin mukaan Gabrielin päätöksen kannalta viimeinen niitti oli puolueen kannattajien keskuudessa tehty kysely, jonka mukaan sosialidemokraattien äänestäjät uskovat, että Schulzilla on paremmat mahdollisuudet johtaa puolue voittoon syksyn vaaleissa.

– Jos asettuisin ehdolle, epäonnistuisin, ja SPD epäonnistuisi minun kanssani, Gabriel sanoi Stern-lehden haastattelussa.

Gabrielin mukaan hänen päätöksellään oli poliittisten perusteiden lisäksi myös henkilökohtaisia syitä. Perheeseen odotetaan maaliskuussa uutta vauvaa.

EU-parlamentin puhemiehenä pitkään toiminut Schulz jätti viime vuoden lopulla parlamentin palatakseen Saksan politiikkaan.

Merkelin CDU johtaa mielipidemittauksia

Merkelin johtamat kristillisdemokraatit ovat edelleen tukevassa johdossa mielipidemittauksissa. CDU:n kannatus on noin 37 prosenttia, kun taas SPD:lle on luvassa noin 20 prosenttia äänistä. Maahanmuuttovastainen ja populistinen Vaihtoehto Saksalle -puolue (AfD) on keräämässä noin 15 prosenttia äänistä.

Merkelin mahdollisuudet jatkaa liittokanslerina vielä neljännen kauden näyttävät vahvistuneen, kun äänestäjät pakolaiskriisistä huolimatta kaipaavat vakautta ja jatkuvuutta tilanteessa, jossa EU:ta heiluttelee Britannian EU-ero ja maailmanpolitiikkaa Donald Trumpin nousu Yhdysvaltojen presidentiksi.

STT-AFP