Haatainen: Hallituksen leikkaukset koskevat kipeästi eläkeläisiä

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen
Tuula Haatainen eduskunnan suullisella kyselytunnilla tänään.

SDP:n Tuula Haatainen jatkoi eduskunnan suullisella kyselytunnilla nostamalla lisäkysymyksessään pöydälle eläkeläisten taloudellisesti vaikean aseman.

– Tätä suomalaista hyvinvointivaltiota ovat niin naiset kuin miehet rakentaneet vuorollaan vuosikymmeniä. Nyt he katsovat, mitä tämä sukupolvi tekee heidän edestään.

Haatainen totesi hallituksen leikanneen viime vuosina eläkeläisiltä monin eri tavoin.

– Lääkekorvausten leikkaus, kansaneläkkeen jäädytykset, kiinteistöveron nosto ja monet muut heikennykset ovat pienentäneet eläkkeensaajien käytettävissä olevia tuloja.

– Eläkkeellä olevat kansalaiset eivät voi myöskään työnteollaan merkittävästi parantaa enää omaa toimeentuloaan. – Kun te ministeri Orpo puhuitte työn tekemisestä.

Haatainen muistutti, että eläkeläisille ei tule palkankorotuksia, sillä hallituksen leikkaukset koskevat kipeästi heitä aina vuoteen 2019 saakka.

– Arvoisa ministeri Orpo, voisimmeko me nyt yhdessä päättää, että nämä pientä eläkettä saavat ihmiset otetaan yhteisesti sydämen asiaksi ja korjataan heihin kohdistettuja leikkauksia? Taloushan kasvaa, ja sitä kuuluu jakaa, hän päätti.

”Nyt he katsovat, mitä tämä sukupolvi tekee heidän edestään.”

Valtionvarainministeri Petteri Orpo vastasi kysymyksiin. (Kuva: Lehtikuva/Vesa Moilanen)

Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) sanoi vastauksessaan tavanneensa itsekin pienillä tuloilla eläviä eläkeläisiä.

– Olen kyllä kuullut näitä tosielämän arjen tarinoita siitä, kuinka tiukkaa ja vaikeaa on, hän totesi.

– Lääkkeet mitä olemme tähän etsineet, on ensiksi, että me turvaamme tasavertaiset, hyvät palvelut. Ne kuuluvat kaikille.

Hallituksen saavutuksiin Orpo listasi takuueläkkeen noston ”jo kolmella eri päätöksellä”.

Orpo korosti kahta lupausta suomalaisessa hyvinvointiyhteiskunnassa, jotka ovat palvelulupaus ja eläkelupaus.

– Kumpikaan näistä ei toteudu ilman korkeaa työllisyysastetta.

Orpon mukaan korkea työllisyys on hallituksen politiikan ytimessä.

HS-kysely: 65% haluaa lisää valinnanvapautta – enemmistö ei silti kasvattaisi yksityisten kakkua

Kuva: lehtikuva / milla takala

Enemmistö suomalaisista haluaisi, että potilaan valinnanvapautta terveydenhuollossa lisätään merkittävästi, käy ilmi Helsingin Sanomien teettämästä gallupista. Tätä mieltä on 65 prosenttia kyselyyn osallistuneista.

Vastaajista 22 prosenttia ei puolestaan haluaisi, että valinnanvapautta lisätään. 13 prosenttia ei osannut ottaa kantaa.

Se, miten valinnanvapaus toteutetaan, näyttää kuitenkin mietityttävän, HS kirjoittaa. 52 prosenttia vastaajista ei kannata ajatusta, että yksityisen tuotannon osuus terveydenhuollossa kasvaisi. 30 prosenttia pitää hyvänä sitä, että yksityisten osuus terveydenhuollossa kasvaa.

Poliittinen suuntautuminen vaikuttaa mielipiteisiin vahvasti. Kokoomuslaisittain ajattelevista 80 prosenttia haluaisi, että valinnan mahdollisuuksia lisätään. Penseimpiä ovat vasemmistoliiton kannattajat, mutta heistäkin 42 prosenttia haluaisi potilaalle nykyistä enemmän valinnan mahdollisuutta.

Kantar TNS haastatteli tutkimusta varten noin 1 100 ihmistä marraskuussa. Virhemarginaali on 2,9 prosenttiyksikköä suuntaansa.

Eduskunta: ”Häirintätapauksia on edelleen ja työtä jatketaan”

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

Eduskunta tiedottaa, että talossa on pitkään tehty työtä seksuaalisen häirinnän kitkemiseksi. Talon mukaan häirintää ei sivuuteta eikä siitä vaieta.

”Vaikka tuloksia on saavutettu, ei eduskunta voi tyytyä muuhun kuin nollatoleranssiin. Häirintätapauksia on edelleen ja työtä jatketaan.”

Eduskunnan työsuojelutoimikunta on kokouksessaan käsitellyt toimia seksuaalisen häirinnän kitkemiseksi.

Useita kansanedustajien avustajia ja eduskuntaryhmien työntekijöitä on joutunut seksuaalisen häirinnän kohteeksi tämän vaalikauden aikana eduskunnassa. Asia käy ilmi Ylen tekemästä kyselystä, johon vastasi 95 ihmistä.

Suurimmassa osassa vastauksista toistuu kertomus, että ahdistelijalla on ollut valta-asema suhteessa ahdisteltavaan. Näissä tapauksissa uhrit viittaavat lähes yksinomaan kansanedustajiin.

Eduskunta keskustelee tänään seksuaalisesta häirinnästä. Aloitteen ajankohtaiskeskustelusta on tehnyt suurin oppositiopuolue SDP. Sen mukaan kansanedustajat ja eduskunta eivät voi vaieta aiheesta

AVAINSANAT

Kokoomuslaiset sanovat nyt suoraan: ”Tuhansien tekijöiden joukkoon mahtuu valitettavasti kuitenkin myös mätiä omenia”

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander

Kokoomuksen kansanedustajate, entiset huippu-urheilijat Pauli Kiuru, Sari Multala (purjehdus), Veera Ruoho ja Sinuhe Wallinheimo vetoavat, että liikunta- ja urheiluharrastusten parissa tapahtuvaan häirintään puututaan vakavasti.

Kansanedustajien mukaan olisi syytä myös tarkastella, voisiko lainsäätäjä tehdä vielä lisätoimia asiaan puuttumiseksi.

”Lasten ja nuorten liikunnan parissa työskentelee satojatuhansia vapaaehtoisia. He tekevät arvokasta työtä, josta meidän on syytä olla kiitollisia. Tuhansien tekijöiden joukkoon mahtuu valitettavasti kuitenkin myös mätiä omenia. Koko urheilukentän tulee kantaa kortensa kekoon, jotta jokaisella urheiluharrastajalla on mahdollisuus turvalliseen harrastamiseen”, kolmikko sanoo tiedotteessaan.

Vuonna 2014 tuli voimaan ”laki lasten kanssa toimivien vapaaehtoisten rikostaustan selvittämisestä”. Tavoitteena oli suojella alaikäisten lasten henkilökohtaista koskemattomuutta. Lain toimeenpanossa on kuitenkin ilmennyt haasteita.

Vuonna 2016 rikostaustaote pyydettiin vain 3 427 henkilöstä, vaikka hallituksen esityksessä vuosittaiseksi määräksi arvioitiin 20 000–40 000 otetta. Selvityksen pyytäminen on lisäksi lain mukaan vapaaehtoista. Menettelyä haittaa myös se, että rikostaustaotteen pyytämiseen pitää olla kirjallinen suostumus vapaaehtoiseksi pyrkivältä. Lisäksi lakia sovelletaan vain sen voimaantulon jälkeen toimintaan mukaan tulleisiin vapaaehtoisiin, jolloin laaja pitkään toimineiden vapaaehtoisten joukko jää lain soveltamisalan ulkopuolelle, kokoomuskansanedustajat muistuttavat.

”Nyt voisi olla hyvä paikka kutsua lasten ja nuorten kanssa töitä tekevät harrastusjärjestöt koolle ja arvioida sitä, kuinka hyvin laki on ottanut paikkansa harrastustoiminnassa. Jokaisella tulee olla mahdollisuus harrastaa ilman häirintää. Kaikki, mitä asian eteen voidaan tehdä, on tehtävä.”

Keskustelua aiheesta

”Uhrit viittaavat lähes yksinomaan kansanedustajiin” – Ylen kysely: seksuaalista häirintää myös eduskunnassa

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander

Useita kansanedustajien avustajia ja eduskuntaryhmien työntekijöitä on joutunut seksuaalisen häirinnän kohteeksi tämän vaalikauden aikana eduskunnassa.

Asia käy ilmi Ylen tekemästä kyselystä, johon vastasi 95 ihmistä. Heistä 13 sanoi joutuneensa häirinnän kohteeksi kuluvan vaalikauden aikana. Loput eli 82 vastaajista ei ollut kokenut häirintää työssään eduskunnassa.

Suurimmassa osassa vastauksista toistuu kertomus, että ahdistelijalla on ollut valta-asema suhteessa ahdisteltavaan. Näissä tapauksissa uhrit viittaavat lähes yksinomaan kansanedustajiin.

Yhtä poikkeusta lukuun ottamatta kaikki häirinnästä kertoneet ovat naisia.

Kysely lähetettiin kaikille eduskunta-avustajille ja -ryhmien työntekijöille eli yhteensä 223 ihmiselle.

Eduskunta keskustelee tänään seksuaalisesta häirinnästä. Aloitteen ajankohtaiskeskustelusta on tehnyt suurin oppositiopuolue SDP. Sen mukaan kansanedustajat ja eduskunta eivät voi vaieta aiheesta

Haatainen avaa tänään eduskunnan ajankohtaiskeskustelun seksuaalisesta häirinnästä

Kuva: Meeri Koutaniemi
SDP:n Tuula Haatainen on ensimmäinen allekirjoittaja #Metoo-keskustelualoitteessa, jota on tuettu myös muista puolueista.

Eduskunta keskustelee tänään seksuaalisesta häirinnästä.

Aloitteen ajankohtaiskeskustelusta on tehnyt suurin oppositiopuolue SDP. Sen mukaan kansanedustajat ja eduskunta eivät voi vaieta aiheesta.

Sosiaalisesta mediasta liikkeelle lähtenyt #metoo-kampanja on nostanut seksuaalisen häirinnän otsikoihin kotimaassa ja maailmalla, mutta Suomen politiikassa asia ei ole noussut puheenaiheiden kärkeen.

– Nyt on tullut aika, että poliittiset päättäjät ottavat asian esille ja alkavat tehdä töitä sen eteen, että seksuaalinen häirintä saadaan kitkettyä yhteiskunnastamme, SDP vaati aloitteessaan.

SDP:n presidenttiehdokas, kansanedustaja Tuula Haatainen avaa keskustelun aloitteen ensimmäisenä allekirjoittajana. Hän katsoo, että keskeisten poliitikkojen, kuten ministerien, kansanedustajien ja puolueiden puheenjohtajien, pitää ottaa kantaa häirintää vastaan.

– Keskeinen asia tässä on se, että tehdään selväksi, että tämä ei ole oikein, vaan se on raukkamaista käyttäytymistä, jos toista painostetaan ja harrastetaan seksuaalista häirintää, sanoi Haatainen STT:lle.