reijo_frank

Haatainen ihmettelee hallituspuolueiden ympäripyöreitä perhevapaaehdotuksia: ”On se kumma, ettei osata tarttua”

Kuva: Kari Hulkko

Hallituspuolueet käyvät keskinäistä eipäs-juupas väittelyään perhevapaauudistuksesta. Uudistuksen toteuttamisessa kaihertaa paitsi aikataulun nopeus myös sisältökysymykset.

Kokoomuksessa on nyt alettu liputtaa SAK:n esittämää perhevapaamallia. Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok) ja kokoomuksen naisten liiton puheenjohtaja Sofia Vikman kannattavat HS:n mielipidekirjoituksessa perhevapaauudistuksen toteuttamista jo kuluvalla hallituskaudella.

Keskustassakin on orastavaa halua rukata perhevapaita, mutta ei ainakaan niin vauhdilla kuin kokoomus.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini on puolestaan lyönyt lukkoon kannan, ettei kotihoidontukeen kajota tämän hallituskauden aikana. Sen sijaan ei ole selvinnyt, mikä on perussuomalaisten pelivara muutoin perhevapaiden uudistamisessa.

Tätä todella odotetaan.

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Tuula Haatainen ihmettelee hallituspuolueiden ympäripyöreitä ehdotuksia.

– On se kumma, ettei tähän osata tarttua, koska aika on kypsä siihen, että tehdään uusi perhevapaan kokonaisuudistus, Haatainen sanoo.

Hänen mukaansa uudistuksen lähtökohtana pitäisi olla naisten työllisyysasteteen vahvistaminen, isien kannustaminen perhevapaiden käyttöön. Perheille pitäisi luoda nykyistä joustavampia mahdollisuuksia luoda sopiva hoitojärjestely.

– Nämä ovat ne lähtökohdat ja tätä todella odotetaan, Haatainen sanoo.

Kysyttäessä SAK:n perhevapaamallista Haatainen toteaa, että työmarkkinajärjestöt ovat tehneet fiksua työtä yrittäessään löytää kustannusneutraalia lähestymistapaa.

– Näissä malleissa on hyvää se, että siinä joustavuutta lisätään ja vanhempien omaa päätösvaltaa lisätään, mutta myös isille annetaan porkkanaa ja velvoitetta jakaa hoitovapaita äidin kanssa. Näiltä pohjilta hallitus minusta pystyisi luomaan ihan omaa mallia, Haatainen sanoo.

Ikään kuin pitäisi pitää lapset pois päivähoidosta?

Haatainen toteaa, että SDP:llä on tehtynä puoluekokouspäätökset, joissa kannatetaan joustavaa mallia eli esimerkiksi sitä, että isiä kannustetaan pitämään omaa hoitovapaata ja äitejä osallistumaan työelämään myös silloin, kun lapset ovat pieniä.

SDP:ltä on tulossa lähiviikkoina oma linjaus perhevapaiden uudistamisesta.

– Olemme valmiita omien linjaustemme pohjalta keskustelemaan erilaisista vaihtoehdoista, kunhan perusperiaatteet ovat ne, että joustavuus lisääntyy, isiä kannustetaan perhevapaiden käyttöön ja äitien työmarkkina-asema vahvistuu, Haatainen toistaa.

Hän muistuttaa myös, että päivähoidon laadusta on pidettävä kiinni. Vanhempia pitää tukea, jotta he voivat viedä lapsensa päivähoitoon.

– Nyt on on vähän sellainen ilmapiiri, että ikään kuin lapsia pitäisi pitää pois päivähoidosta, hän ihmettelee.

– Kaikki kansainväliset arvioinnit osoittavat, että lapsien, jotka osallistuvat varhaiskasvatukseen ja ovat päivähoidon ryhmämuotoisessa toiminnassa, menestys koulupolulla on parempaa ja he ovat sosiaalisesti taitavampia kohtaamaan tämän päivän maailmaa.

– Ei pidä pelätä sitä, että päivähoidossa kustannukset kasvaisivat. Jos hallitus kerran haluaa, että lapsia syntyy, silloin tulee myös päivähoitokustannuksia, mikä on luonnollinen jatkumo. Näin täytyy ollakin.

Lipponen varoittaa nuoria ”turpeeseen” sitovasta hallituksesta – ”Kaikki tämä suljettaisiin pois houkuttelemalla”

Kuva: Kari Hulkko

Entinen pääministeri Paavo Lipponen (sd.) ottaa Helsingin Sanomien kirjoituksessaan kantaa hallituksen päättämään kielikokeiluun, jossa ruotsin sijaan voi opiskella muuta vierasta kieltä.

– Kokeiluesitys uhkaa saattaa ruotsin kielen pois valitsevat nuoret muita huonompaan asemaan. Valinnaisuus johtaisi monet oppilaat luopumaan ruotsin kielestä, mistä seuraisi nuoren aseman heikentyminen työ- ja opiskelumarkkinoilla, Lipponen varoittaa.

Hän muistuttaa, että ruotsin kielen taito on eduksi haettaessa virkoja Suomessa, Suomen yleisillä työmarkkinoilla sekä pohjoismaisilla työmarkkinoilla, joilla vallitsee vapaa liikkuvuus.

– Ruotsin osaaminen todistetusti auttaa työllistymään. Kysymys on kymmenistätuhansista työpaikoista.

– Samoin tuhannet nuoret suomalaiset voivat opiskella Ruotsissa tai muissa Pohjoismaissa. Kaikki tämä suljettaisiin pois houkuttelemalla oppilaita jättämään käyttämättä ainutlaatuinen mahdollisuus oppia ruotsia.

– Tarkoitus ei liene sitoa nuoria ”turpeeseen” ideologisella kielipolitiikalla.

Lipposen mielestä kielikokeilu vie Suomea ja Suomen nuoria väärään suuntaan.

– Pohjola on nykymaailmassa meille entistä tärkeämpi. Talous ja työmarkkinat Pohjolassa yhtenäistyvät edelleen. Suomen kaksikielisyys kuuluu kansalliseen identiteettiimme. Sitä ei pidä hämärtää kaunapohjaisilla ratkaisuilla.

Keskustelua aiheesta

Tuomioja löysi yllättävän kehun aiheen hallituksen puoliväliriihestä: ”Vähemmän peruttavaa”

Kuva: Jari Soini

SDP:n kansanedustaja Erkki Tuomioja päivittää Facebookissa hallituksen puoliväliriihestä, jonka tuloksien hän katsoo jääneen laihoiksi.

Tuomioja löytää asiasta kuitenkin myös hyvän puolen.

– Mutta hyvä niin, siten on vähemmän peruutettavaa jatkossa.

Tuomiojan mielestä on merkillepantavaa, että jokseenkin kaikki hallituksen nyt mainostamat lisäpanostukset erilaisiin hyviin tarkoituksiin tosiasiassa tarkoittavat vain sen aiemmin tekemien säästöleikkauksien vähäistä osittaista perumista.

– Mutta kait olemme kiitollisia jos vastaan tulee ryöväri joka tonnin vietyään käy myöhemmin hyvää hyvyyttään palauttamassa satasen.

Keskustelua aiheesta

Jytyn Pihlajamäki: ”Naisvaltaisille matalapalkka-aloille muita korkeammat korotukset”

Kuva: jyty
Jytyn jäsenkyselystä selvisi jäsenten voimakas tuki lailla säädetylle työehtosopimusten yleissitovuudelle, Maija Pihlajamäki toteaa.
Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jytyn jäsenkyselyyn vastanneista jäsenistä 92 % haluaa seuraavalla liittokierroksella palkankorotukset naisvaltaisille matalapalkka-aloille.
Jytyn jäsenistöstä palkankorotuksia kannattaa matalapalkkaeränä 62 % ja naispalkkaeränä 23 %.

Jäsenkyselyyn vastanneista 42 %:n mielestä vientiteollisuuden työehtosopimukset eivät voi toimia julkisen sektorin palkankorotusten ylärajoina, 20 %:n mielestä voivat.

– Viime aikoina sukupuolten palkkaerot ovat vain lisääntyneet, sillä esimerkiksi hallituksen vaatima julkisen sektorin lomarahaleikkaus kohdistuu juuri naisvaltaisille aloille, Jytyn puheenjohtaja Maija Pihlajamäki korostaa.

– Tehokkaimmiksi välineiksi supistaa naisten ja miesten välistä palkkaeroa ovat osoittautuneet palkkausjärjestelmät, työ- ja virkaehtosopimusratkaisut, tasa-arvosuunnitelmien ja palkkakartoitusten tekeminen työpaikoilla sekä naisten teteneminen työuralla.

– Palkkatasa-arvon korjaamiseksi naisvaltaisille matalapalkka-aloille tulisi saada muita korkeammat korotukset.

Esimerkkinä Pihlajamäki huomauttaa, että jos naiset saisivat vuosittain yhden prosentin verran suuremman korotuksen kuin miehet, olisi nais- ja miesvaltaisten alojen palkkaero kurottu umpeen parissakymmenessä vuodessa.

Etätyöhön toivotaan uusia määräyksiä.

Jytyn jäsenkyselyyn vastanneista vain 14 % antaisi työnantajalle mahdollisuuden poiketa yleissitovan työehtosopimuksen vähimmäistasosta, 72 % ei antaisi ja 14 % ei osannut sanoa.

– Jytyn jäsenistö osoitti voimakkaan tukensa lailla säädetylle työehtosopimusten yleissitovuudelle, joka nimenomaan edistää suomalaisen yhteiskunnan tasa-arvoista kehitystä, Pihlajamäki sanoo Jytyn tiedotteessa.

Työehtosopimuksen minimitasosta poikkeaisi 36 % jäsenistä, mikäli vaihtoehtona on irtisanominen. Paikallisesti ei kuitenkaan haluta sopia työehtosopimuksen määrittämän palkan alittamisesta.

Jäsenistön mielestä tulevissa sopimusneuvotteluissa työehtosopimukseen tulisi saada uusia määräyksiä erityisesti etätyöstä (35 %). Monet kannattivat myös määräyksiä matka-ajan lukemisesta työajaksi tai vaihtoehtoisesti matka-ajasta saatavaa korvausta (26 %). Esille tuli myös tarve koulutuksen lukemisesta työajaksi (21 %).

Jäsenkyselyssä kysyttiin myös paikallisista säästösopimuksista, joita on tehty 35 %:lla kyselyyn vastanneiden työpaikoista. Yleisimmät paikalliset säästösopimukset ovat koskeneet vapaaehtoisia palkattomia vapaita (56 %) ja lomarahojen vaihtoa vapaaksi (29 %).

Paikallisilla säästösopimuksilla ei tarkoiteta kiky-sopimusta, jossa leikataan julkisella sektorilla työskentelevien lomarahoista 30 % määräaikaisesti kolmen vuoden ajan.

Jytyn jäsenistä suurin osa, noin 80 %, kuuluu kunta-alan sopimusten piiriin, jonka suurin sopimus on kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus KVTES.

Jytyn jäsenistä noin 17 % työskentelee yksityisellä alalla, jonka tärkeimmät sopimukset ovat kuntien ja kuntayhtymien yhtiöissä noudatettava Avaintes sekä sosiaalipalvelualan ja neuvonta-alan sopimukset. Kirkon alan sopimuksen piiriin kuuluu 2,6 % Jytyn jäsenistä.

Jytyn maaliskuussa toteutettuun jäsenkyselyyn vastasi reilut 8000 jäsentä. Kyselyllä kartoitettiin jäsenistön mielipiteitä tuleviin liittokohtaisiin sopimusneuvotteluihin.

Keskustelua aiheesta

Asiantuntijat ihmeissään hallituksen hallintarekisteritouhusta: Suomella täysin eri suunta kuin muulla Euroopalla

Suomi on hallituksen hallintarekisteriesityksellä menossa suuntaan, josta muu Eurooppa haluaa pois, ihmettelee Osakesäästäjien keskusliitto.

Liiton mielestä suora omistus on sijoittajan oikeuksien kannalta turvallisempi ja selkeämpi kuin ulkomaisiin hallintarekistereihin piilotettu ja ketjutettu omistus.

– Euroopassa pyritään kohti lyhyempiä omistusketjuja ja omistusten läpinäkyvyyttä. Todellisen omistajan tunnistamista korostetaan joka paikassa. Suomen malli ja suora omistus on ollut jo valmiiksi sen tyyppinen, mihin suuntaan Euroopassa halutaan mennä, Osakesäästäjien toimitusjohtaja Antti Lahtinen toteaa.

Lahtinen sanoo ymmärtävänsä puolustajien näkemyksen, jonka mukaan lainsäädäntöä halutaan yhtenäistää muun EU:n kanssa kilpailun takia.

– Ymmärrän näkökulman, että on vähän hankalaa yhtiöiden, sijoittajien sekä myös arvopaperikeskusten kannalta, jos Suomessa on ihan erilaiset säännöt.

SDP on vaatinut hallitusta estämään osake-omistusten piilottamisen hallintarekisteriin ulkomaille.

Lahtinen: Lakia ei ole pakko muuttaa.

Lakia ei kuitenkaan Antti Lahtisen mukaan pakko muuttaa. Esimerkiksi Norja edellyttää kansalaisiltaan suoraa omistusta olivat osakkeet sitten norjalaisessa tai eurooppalaisessa arvopaperikeskuksessa.

– Arvopaperiasetuksessa on pykälä, että jos jossain maassa on tietynlainen lainsäädäntö voimassa hetkellä, jolloin asetus tulee voimaan, sitä ei tarvitse muuttaa.

Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) sanoo, että Suomi ei voi tehdä enempää kuin estää hallintarekisteröinnin Suomessa. Jos yhtiö laskee osakkeita liikkeeseen toisessa EU-maassa, suomalainen sijoittaja voisi kätkeä omistuksensa hallintarekisteriin.

– Emme ole löytäneet keinoa, jolla voisimme kieltää suomalaisten sijoittamisen hallintarekistereiden kautta Euroopassa, hän sanoi viimeksi lauantaina Ylen Ykkösaamussa, ja lisäsi, että ”jos keino olisi löytynyt se voisi olla hyvinkin haitallista Suomen työllisyydelle ja kasvulle ja investoinneille Suomeen”.

”Jos ajatellaan esimerkiksi tulevaa sote-uudistusta…”

Harmaan talouden asiantuntija, verotusneuvos Markku Hirvonen huomauttaa, että kyse ei ole pelkästään verojen välttelystä, vaan myös omistusten läpinäkyvyys häipyy.

– Jos ajatellaan esimerkiksi tulevaa sote-uudistusta, olisi tärkeää tietää, mitkä ovat päättäjien ja palveluja tarjoavien yritysten kytkennät, hän sanoi Ylellä lauantaina.

Osakesäästäjien Lahtisen mukaan hallintarekisteriä ajavilla Finanssialan Keskusliitolla ja muilla finanssialan toimijoilla ovat päällimmäisenä bisnesintressit, eivätkä ne ajattele ensisijaisesti markkinoiden tai sijoittajien etuja.

– Jos tulisi hallintarekisteri, pankit pystyisivät ottamaan säilytystä enemmän omiin näppeihinsä ja saisivat siitä enemmän liiketoimintaa.

Orpo perustelee kiirettä myös sillä, että laki on pakko tehdä, jotta Suomessa toimivalla arvopaperikeskuksella (Euroclear Finland) on syksyllä mahdollisuus saada jatkotoimilupa. Luvan myöntää valtiovarainministeriö ja valtioneuvosto.

Ujutettu mahdollisuus.

Ihmetystä on herättänyt myös se, että hallintarekisteröintimahdollisuus ulkomaille tulisi lain myötä mahdolliseksi myös listaamattomille yrityksille. Markku Hirvonenkin hämmästelee tätä.

– Tähän on ujutettu mahdollisuus mille tahansa pikkuyhtiölle siirtää osakkeensa johonkin ulkomaisen arvopaperikeskuksen arvo-osuusjärjestelmään ja sen jälkeen hallintarekisteröidä ne, Hirvonen sanoi Ylen Aamu-tv:ssä lauantaina.

Valtiovarainministeriön neuvotteleva virkamies Armi Taipale sanoo STT:lle, ettei pidä sellaista todennäköisenä.

– Pidämme epätodennäköisenä, että ulkomainen arvopaperikeskus lähtisi tällaista palvelua tarjoamaan muille kuin listayhtiöille, kun asetus ei siihen velvoita. Teoriassa on kuitenkin mahdollista, että näin kävisi ja on myös mahdollista, että kyseisessä valtiossa tarjottaisiin säilytykseen vain hallintarekisteröintiä. Se on kuitenkin epätodennäköistä, hän sanoi.

EU-asetus koskee vain yhtiötä, jonka liikkeeseenlaskemalla arvopaperilla käydään kauppaa kauppapaikoilla. Suomen kansallisessa lainsäädännössä on kuitenkin jo nyt mahdollista liittää arvo-osuusjärjestelmään myös listaamattomia arvo-osuuksia.

Taipaleen mukaan jo nykyisen lain nojalla vieraan pääoman ehtoisten arvopaperien liikkeeseenlaskijat saattavat valita usein ulkomaisen arvopaperikeskuksen, sillä sijoittajat ovat usein ulkomaalaisia.

– Valtiovarainministeriö on esittänyt talousvaliokunnan kuulemisessa, että hallituksen esitystä olisi mahdollista muuttaa siten, että mahdollisen arvo-osuusjärjestelmään liitetyn listaamattoman arvo-osuuden liikkeeseenlaskijan valintaoikeuden rajoitus koskee osakkeita.

”Me emme voi hyväksyä yhteiskuntaa, jossa tärkeämpää kuin lapset on kvartaalikapitalismi”

Kuva: Jukka-Pekka Flander

Ruokolahdella otettiin jo varaslähtöä vappuun. SDP:n kansanedustaja Suna Kymäläinen viittasi vappupuheessaan toissa viikolla Terveyden- ja hyvinvoinninlaitoksen (THL) julkaisemaan vanhuspalvelujen seurantatutkimukseen.

– Sen viesti on sama, minkä kansanedustajan työssä saamasta palautteesta sekä arjen omaa elämää eläessä on voinut aavistaa: hoitopaikkoja on vähennetty, sillä seurauksella, että kotona hoidetaan vanhuksia, joiden paikka ei olisi enää kotona.

THL:n lukuina tämä tarkoittaa 3000 vanhusta enemmän kotihoidossa ja 2800 ympärivuorokautista hoivapaikkaa vähemmän – siis viimeisen kahden vuoden aikana.

– Nyt tutkimus todistaa sen, mistä alan työntekijät ovat jo viestineet moneen kertaan. Liiallinen työtaakka ilmenee uupumuksena, eikä sitä helpota lainkaan ammatillinen ylpeys hyvästä ja laadukkaasta kotihoidosta kaikille hoivaa tarvitseville. Itse asiassahan se on perustuslaillinen perusoikeus.

– Huolestuttavaa tutkimustuloksissa on myös, että kyse ei ole pelkästään henkilökunnan määrästä, vaan, ettei työntekijöiden osaamistasoon ja moniammatillisuuteen ole panostettu. Eläköitymisen seurauksena työvoimasta poistuneita kokeneita kodinhoitajia ja kotiavustajia ei ole korvattu riittävästi lähi- ja perushoitajilla.

Kymäläisen mielestä ikäihmisten hoidosta ei ole varaa leikata enää yhtään, päinvastoin sinne on nyt panostettava.

”Työväenliikkeen rooli itsenäistymisessä oli ratkaiseva.”

Kymäläinen käsitteli myös 100-vuotiaan Suomen historiaa. Hän kävi läpi, miten itsenäistymisvuonna työväenliike otti ohjat. – Kun eduskunta pääsi vihdoin kokoontumaan keisarin luovuttua kruunusta, meillä oli enemmistö. Oskari Tokoin (sd) senaatti ajoi kahdeksantuntista työpäivää, torpparivapautusta, kunnallisuudistusta ja ennen muuta sääti valtalain kesällä 1917. – Valtalaki otti Venäjän vallan eduskunnalle. Tätä ei Pietarissa siedetty vaan porvaripuolueiden tukemana eduskunta hajotettiin, vastoin valtalakia. Porvaristo kääntyi itsenäisyyden kannalle vasta, kun bolsevikit kaappasivat vallan Pietarissa marraskuun 1917 alussa.

Suna Kymäläinen painotti, että työväenliikkeen rooli itsenäistymisessä oli ratkaiseva ja työ oli alkanut jo 1800-luvun lopussa.

– Suomen historiaa ei kuitenkaan tavallisesti kerrota työväenliikkeen näkökulmasta. Valitettavasti maamme alkutaipaleita yhä väritellään vapaussoturimyyteillä. Merkkivuosien käsikirjoituksessa työväenliikkeelle ei saa jättää toissijaista roolia.

– Meidän ei kannata jäädä vain kertaamaan sadan vuoden takaisia tapahtumia. Itsenäisyyden juhlavuonna pitää myös pohtia työväenliikkeen vaikutuksia. Sisällissodan jälkeen rakennettiin sopimusyhteiskunta ja itsenäisestä Suomesta tehtiin hyvinvointivaltio vahvan vasemmiston voimin. Elämme juhlavuoden aikaa, työväenliikkeen kuuluukin nostaa omaa häntäänsä. Ilman meitä tuskin olisi yhtä paljon juhlittavaa.

SDP työstää ohjelmaa lapsiköyhyyttä vastaan.

Kansanedustaja Kymäläinen loi katsetta myös tulevaan.

–  Johdollani olemme SDP:ssä käynnistäneet hankkeen, jossa olemme laatimassa lapsiköyhyyden yksityiskohtaista toimenpideohjelmaa. Koska emme voi kääntää kasvojamme pois nähdessämme tilanteita, jotka kumpuavat lasten hädästä ja elämästä, missä lapsen silmistä peilautuu perheiden ja kotien toimeentulon hätä.

– Me emme voi hyväksyä yhteiskuntaa, jossa tärkeämpää kuin lapset ovat kvartaalikapitalismi, osakeomistusten piilottaminen hankintarekisterin kautta ulkomaille ja verottajan ulottumattomiin. Siksi ei ole luotu hyvinvointivaltiota ja peruskoulua ja päivähoitoa.

Kymäläinen kertoi toimenpideohjelmaan liittyvästä laajasta kyselystä.

– Jo nyt kyselyn puolivälissä voimme nähdä kolme yli muiden nousevaa syytä, jotka aiheuttavat perheiden köyhyyttä – asumiskustannukset, vanhempien työttömyys ja pienet palkat, epäsäännöllisineen tuloineen.

– Tässä vaiheessa vastauksissa selkeästi nousee esille toimenpiteiden tarve, joilla turvataan kohtuuhintaisia tai edullisia asuntoja, sovitetaan ja joustavoitetaan työn ja perhe-elämän yhdistäminen helpommin tehtäväksi ja tarjottaisiin ilmaista varhaiskasvatusta. Kuudensadan kyselyyn vastanneen joukosta lapsilisien korottamisen näkisi helpotukseksi 25% vastanneista.

– Tämä työ on vielä kesken, mutta vakuutan että olemme SDP:ssä tosissamme tämän asian kanssa. Rohkeimpien Arvioiden mukaan suomessa asuu jo 150 000 lasta köyhyysrajan alapuolella. Toimenpide kartalle on tilausta ja sitä työtä johdan.

Kahden vuoden harharetki.

Sipilän porvarihallituksen Kymäläinen näkee heränneen edes vähän nuorison kohtelun parantamiseen.

– Kun hallitus aloitti, se hoki tempputyöllistämisen mantraa: lakkautti nuorisotakuun ja sanssi-kortin siinä samalla karsiessaan henkilökuntaa työvoimatoimistoista ja vähentäessään rahoitusta työllistämistoimista. Uskallan väittää, että ilman tuota kahden vuoden harharetkeä, olisi Suomen tilanne ja hallituksen itse itselleen asettama työllisyystavoite saavutettavissa.

Kymäläinen totesi, että syrjäytynyt nuori on alttiina monille houkuttimille, joista paluu opiskeluun, työhön tai ylipäätään arkeen on kallista.

– Ja inhimillisesti katsoen kaikkia arvojamme vastaan. Ja se on vastaan myös perustuslakiamme. Miksi hallitukselle ei ole kelvannut SDP:n esitys 100-vuotiaan Suomen kunniaksi ja takeeksi tulevaisuudesta, että kaikki nuoret olisivat saanet juhlavuonna kesätyöpaikan?