Hallituksen riihessä päättämillä työllisyystoimilla tavoitellaan 31 000–36 000 uutta työpaikkaa vuoteen 2029 mennessä.

Haatainen paljasti tänään, että  hallituksella oli työllisyyspäätöksistä selkeä kuva jo jonkin aikaa.

– Selvää on, että tällä vaalikaudella emme tule saavuttamaan 75%:n työllisyysastetta johtuen kuluneen vuoden koronakriisistä. Määrällistä tavoitetta nostettiin kuitenkin 80 000:een. Seuraava tarkastelu työllisyystavoitteille on tuleva puoliväliriihi ensi keväänä.

Haatainen sanoi ihmetelleensä käynnistynyttä keskustelua eilisistä työllisyyspäätöksistä.

– Väitetään muun muassa, että vaikuttavia päätöksiä ei olisi tehty. Ensin on vaadittu, että hallituksen on tuotava valtiovarainministeriön varmentamia työllisyystoimia. Nyt ne ovat kasassa. Edelleenkin tämä huuto on jatkunut. Sanotaan, että väärin sammutettu, Haatainen ihmetteli.

Ikääntyvien työllisyyden vahvistamiseksi hallitus pyysi työmarkkinajärjestöt pohtimaan tarvittavia keinoja.

– Toimeksianto järjestöille on hyvin laaja, se kattaa myös ikääntyvien turvan varmistamiseen liittyviä elementtejä. Tarkoituksena on hakea kokonaisuutta, joka sekä vahvistaa työllisyyttä että lisää myös ikääntyneiden turvaa ja asemaa työmarkkinoilla, Haatainen luonnehti.

Tähän saakka tästä kokonaisuudesta on keskusteltu lähinnä sen kannalta, miten se vaikuttaa eläkeputkeen.

Hallitus teki myös muita työllisyyspäätöksiä. Niiden työllisyysvaikutukset on Haataisen mukaan tarkoitus arvioida hallituksen puoliväliriiheen mennessä. Hän luetteli seuraavat: Suomen malli osatyökykyisten työllistämiseksi, työvoimapalvelujen siirto paikallistasolle, jatkuvan oppimisen uudistus, oppisopimuskoulutuksen kehittäminen, ohjaamoiden kehittäminen, kotouttamisen ja työperäisen maahanmuuton edistäminen, työkyvyn ylläpito, työkyvyttömyyden ehkäisyä vauhdittavat toimet ja toimeksiantoja työmarkkinajärjestöille.

Haatainen muistutti, että koronakriisin vaikutukset ovat osuneet myös erityisesti nuoriin. Nuorien hyväksi on tehty toimia jo aiempien lisätalousarvioiden yhteydessä ja niitä tulee Haataisen mukaan jatkossa lisää.

– Nuorten tilannetta on nyt jatkuvasti tarkkailtava. Meidän ei pidä päästää syntymään sellaista tilannetta, jossa nuoret tippuvat kelkasta työmarkkinoiden ulkopuolelle.

Hallitus teki budjettiriihessä myös kirjaukset paikallisen sopimisen edistämisestä.

– Edellisellä vaalikaudella työ valitettavasti oli jäänyt kesken, nyt se sitten jatkuu. Uskon, että tässäkin pääsemme maaliin, vaikka selvää on, että osapuolilla on asioissa erilaisia intressejä.

Hallitus odottaa paikallisen sopimisen työryhmältä ehdotusta työllisyyden edistämisen ministerityöryhmälle 1.3.2021 mennessä.

Paikallista sopimista aiotaan edistää työehtosopimusten puitteissa.

Haatainen sanoi, että hän on työministerinä jo pitkään vaivannut se, että työllisyyspoliittista keskustelua käydään lähinnä yksittäisten toimien ympärillä. Hän kaipaa nykyistä kokonaisvaltaisempaa otetta.

Nyt Haataisen mukaan uusi työllisyyden edistämisen kokonaisuus rakentuu ajatukselle, jonka mukaan Suomen on siirryttävä työllisyyspolitiikassa pohjoismaisen mallin mukaiseen käytäntöön.

– Tämän tavoitteen edistämiseksi ministeriössä viedään isoja kokonaisuuksia, jotka yhdessä muodostavat pohjoismaisen mallin. Sillä on tarkoitus edistää työllistymistä inhimillisesti. Kyse on paikallistason vahvemmasta roolista työllisyyden hoidossa. Me uudistamme palkkatuen siten, että sen käyttö lisääntyy merkittävästi. Tulevaisuuden palkkatuki on työnantajalle selkeämpi ja työttömälle mahdollistava. Luomme myös Suomen mallin osatyökykyisten työllistämiseksi. Uudistamme työnhakijoiden palvelut ja velvoitteet yhdessä karenssijärjestelmän kanssa, Haatainen luetteli.

Hallitus aikoo perustaa toimijan, joka työllistää ja välittää osatyökykyisten ja vammaisten työpanosta yrityksille. Ruotsissa tällainen vastaava toimija työllistää Haataisen mukaan 25 000 osatyökykyistä.

Tätä varten tehdään selvitys, jonka on oltava valmiina tammikuun loppuun mennessä.

– Ajattelin, että Välittäjä olisi hyvä työnimi projektille.

Tämän jälkeen Haatainen käsitteli ehkä eniten työllisyysuudistuksista puhuttanutta yksilöllisen työnhaun mallia. Julkisuudessa tätä on verrattu myös Sipilän (kesk.) hallituksessa kaavailtuun mutta toteutumattomatta jääneeseen omaehtoisen työnhaun malliin, jota myös “aktiivimalli kakkoseksi” kutsuttiin.

Haataiselta kysyttiin näkemystä vertailusta myös tiedotustilaisuudessa, johon  hän aluksi muistutti hallituksen purkaneen aktiivimalli ykkösen.

– Tämä aktiivimallikeskustelu aina tulee tässä vastaan johtuen edellisen hallituksen päätöksistä. Nythän oli niin, että Antti Rinteen (sd.) hallitus ensi töikseen purki aktiivimallin. Se oli epäonnistunut ja epäoikeudenmukainen. Siihenhän liittyi työttömälle onnistumisen pakko. Eli työttömän työttömyysetuutta leikattiin, mikäli hän ei onnistunut itse työllistymään. Sehän oli ihan päätön ajatus. Siksi siitä luovuttiin.

Tämän jälkeen Haatainen tuli nyt budjettiriihessä esiteltyyn ja valmistelussa olevaan yksilöllisen työnhaun malliin.

– Se ei edellytä työttömältä onnistumista. Se ei edellytä sitä, että hänen on osoitettava, että hän työllistyy. Se edellyttää ainoastaan sitä, että työtön etsii työtä. Tämä on aina ollut yksi sosiaalipolitiikan peruskiviä, että meillä on vastikkeellisuutta. On syyperusteinen sosiaaliturva. Syy on työttömyys. Siihen liittyy vastikkeellisuus eli se, että työtön etsii töitä. Tähän tulee nyt erityisesti vahvaksi mittava te-toimistojen palvelujen resurssilisäys eli te-toimistojen tukipalveluja vahvistetaan voimakkaasti. Eli nyt tässä mallissa, jos työtön ei työllisty, hänen työttömyysturvaansa ei tulla leikkaamaan. Sen sijaan hänen kanssaan sovitaan työllisyyssuunnitelmasta ja sen mukaan täytyy työtä hakea.

Yksilöllisen työnhaun malli lieventäisi myös karensseja. Jatkossa ensin tulisi huomautus, sitten viiden ja kymmenen päivän karenssit.

– Oleellista on, että työtöntä autetaan, että hän pystyy työtä etsimään. Hänelle ei aseteta sellaisia velvoitteita, joista hän ei pysty selviytymään. Tämä on se iso ero. Tämä ei ole mikään aktiivimalli. Tämä on yksilöllisen työnhaun malli, jossa palvelut vahvistuvat. Se mitä työttömän tulee tehdä on, että hän on aktiivisesti mukana hakemassa töitä niin kuin työttömät minun käsitykseni mukaan ovatkin.

Haataisen mukaan nykyinen karenssijärjestelmä on ankaruudessaan poikkeuksellinen.

– Siinä työnhakija voi menettää työttömyysetuutensa jopa kahdeksi kuukaudeksi jättäessään hakematta te-toimiston tarjoamaa työtä, vaikka työnhakija olisi muuten menetellyt työnhaussa moitteettomasti.

– Esimerkiksi insinööri-nimikkeellä saatetaan tarjota työtä, johon työnhakijalla ei ole mitään edellytystä tulla valituksi. Tästä on tullut kritiikkiä työttömiltä työnhakijoilta kuin myös työnantajilta, Haatainen sanoi luvaten järjestelmän uudistamista.

Yksilöllisen työnhaun mallia varten hallitus aikoo lisätä te-toimistoihin 1200 virkailijaa eli palvelukapasiteetti kasvaisi Haataisen mukaan liki 40 prosentilla.

– Näin saamme työttömille toimivammat, paremmat, laadukkaammat ja tiiviimmät palvelut. Tässä mallissa työnhakija päättää itse, mitä työmahdollisuuksia hän hakee. Hänen on haettava sitten vastaavasti keskimäärin yhtä työmahdollisuutta viikossa, Haatainen kertoi.

– Työnhakijaksi ilmoittautuminen tehdään sujuvaksi ja tapaamisia te-toimistojen virkailijoiden kanssa tulee olemaan entistä useammin.

Haatainen kuvasi, että nykyisin työllisyyspalvelut ovat kuin etäinen serkku, joka soittaa kerran kolmessa kuukaudessa, miten menee.

– Nyt tätä korjataan. Tehokas ja monipuolinen työnhakijan kohtaaminen, aktiivinen työnvälitys ja työnhaun seuranta lyhentävät selvästi työttömyysjaksoja. Tähän ei etäinen serkku kykene.

Haatainen sanoi myös ymmärtävänsä, että yksilöllinen työnhaun malli puhuttaa.

– Kun puhumme työttömyysturvan vastikkeellisuudesta, tunteet nousevat aina pintaan. Tämä on ymmärrettävää, sillä työttömyysturva on suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan turvaverkon keskeinen tukiverkko. Muutoksia sen saamisen edellytyksiin ei pidäkään tehdä kepein perustein eikä ilman huolellista valmistelua. Valmistelun yhteydessä olen pitänyt kiinni keskeisestä periaatteesta, josta ei voi tinkiä. Periaate on se, että työttömän on voitava suoriutua niistä velvoitteista, joita hänelle asetetaan. Tämä periaate on suomalaisen työttömyysturvan vastikkeellisuuden ydin.

Haatainen sanoi että tästä periaatteesta on poikettu kerran, edellisen hallituksen aktiivimallin yhteydessä.

– Aktiivimalli oli epäoikeudenmukainen ja epäreilu, koska se ei palkinnut yrittämistä vaan rankaisi epäonnistumisesta. Siksi se purettiin tämän hallituksen toimesta ja siksi siihen ei tule koskaan palata. Keneltäkään ei pidä edellyttää sellaista, mihin ihminen ei itse kykene.

Yksilöllisen työnhaun mallissa työmahdollisuuksien hakemisesta voidaan Haataisen mukaan poiketa, jos työnhakijan työkyky on alhaisempi, jos ei ole osaamista ja myös vaikean työmarkkinatilanteen perusteella.

Erilaiset tapaamiset, rekrytapahtumat, koulutukset ja yhteydenotot lasketaan työmahdollisuuksien hakemiseksi.

– Te-toimistojen rooli vahvistuu auttavana osapuolena eikä paikkana jossa kontrolloidaan. Tämä on olennainen asia, joka tulee muuttumaan.

Työttömän olisi jatkossa haettava 0-4:ää työpaikkaa kuukaudessa. Määrään vaikuttaisi muun muassa työttömän asuinalueen työtilanne. Oletettavasti kuitenkin tilanteet, joissa ei ole mitään sopivaa työtä haettavana, ovat melko poikkeuksellisia

Yksilöllisen työnhaun mallissa te-toimistojen resurssit vahvistuvat 70 miljoonalla eurolla. Mallin arvioitu työllisyysvaikutus on 10 000 lisätyöllistä.

Haatainen sanoi, että valtiovarainministeriön laskelmien laskelmien mukaan se vahvistaisi julkista taloutta 300 miljoonalla eurolla.

Haatainen totesi, että jatkossakin myös yksityisiä työvoimapalveluita hyödynnetään siellä missä ne ovat tarpeellisia julkisten palvelujen täydentämiseksi.