Ulko- ja turvallisuuspolitiikka sai varsin hallitsevat roolin koko kahden tunnin tenttiajasta, mutta se oli perusteltua, koska se kuuluu presidentin keskeisimpiin tehtäviin.

Demokraatti.fi nostaa yhden kysymyksen esille. Miten Venäjä reagoisi 1300 kilometriä pitkällä rajallamme, jos Suomi liittyisi Natoon? Uhkaavaan kysymykseen Haatainen suhtautui kaikkein rauhallisimmin.

Sauli Niinistö mielestä  on aivan selvää, että sen jälkeen rajan tuntumaa tuntuvasti sotilaallistetaan. Sinne tulee varuskuntia, sotilaita ja uhkaa.

Vihreiden Pekka Haaviston mukaan seuraisi varustelukierre, mikä ei ole kannatettavaa.

Tuula Haataisen mukaan Naton itäinen raja olisi silloin kiinni Venäjän läntisessä rajassa. Se näyttäytyisi varustautumisena.

Paavo Väyrynen katsoo, että Venäjä varautuisi tuhoamaan Suomen lentokentät ja muita kohteita. Zapad -sotaharjoituksessa oli harjoiteltukin Suomen kenttien tuhoamista.  – Ne olisivat uhkana Venäjän turvallisuudelle. He kokisivat, että kriisitilanteessa Suomen kautta Venäjään päin kohdistuisi suurin uhka. Jos Suomi liittoutuu, asetamme itsemme hirvittävään vaaraan.

Nils Torvalds referoi muita ehdokkaita: – He aloittivat vastauksensa kertomalla Venäjän oikeudesta reagoida. Pidän sitä henkisesti erittäin haitallisena tapana käydä tätä keskustelua. Venäjällä ei ole mitään syytä lisätä joukkoja  rajallamme, Torvalds vakuutti. Hän ainoana kannattaa Suomen Nato-jäsenyyttä.

.