Haatainen presidenttitentissä: ”Kannattaa kuunnella myös, mitä presidentti ei puhu”

Kuva: Johannes Ijäs

SDP:n presidenttiehdokas Tuula Haatainen ja keskustan presidenttiehdokas Matti Vanhanen kohtasivat tänään Helsingissä keskustan järjestämässä Presidentinvaalien haastajat -keskustelusarjassa.

Sarjassa ehdokas Vanhanen tapaa ja keskustelee vuoron perään eri ehdokkaiden kanssa.

Tentin ensimmäinen puolituntinen sujui pitkälti maahanmuuttopoliittisten kysymysten parissa.

Haatainen nosti esiin suomalaisen yhteiskunnan eriarvoistumisen ja tuloerojen kasvamisen. On yhä enemmän ihmisiä, jotka kokevat olevansa yhteiskunnan ulkopuolella. Tämä voi luoda pohjaa populistisille liikkeille. Eriarvoistuminen olisi saatava katkaistua.

Vanhanen säesti puhumalla yhteiskunnan eheydestä. Sisäisesti repalaisiin yhteiskuntiin on helppo iskeä kiilaa niin ulkoa kuin sisältä. Laajasti ottaen yhteiskunnallinen eheys on Vanhasen mukaan myös turvallisuuskysymys. Hän kantoi huolta siitä, että Suomessakin on jo ihmisiä, jotka eivät pysty edes keskustelemaan toistensa kanssa tai ymmärtämään toistensa argumentteja.

Haatainenkin katsoo, että kriisit ovat usein sisäsyntyisiä. Jokin maa ei hyökkää toiseen maahan, vaan kriisejä syntyy sisäisestä eriarvoistumiskehityksestä johtuen. Sen vuoksi eriarvoistuminen on myös hänenkin mukaansa sisäisen turvallisuuden kysymys.

Haatainen totesi olevansa vahva sopimusyhteiskunnan kannattaja. Hän peräänkuulutti päättäjiltä ja hallitukselta sitä, että ne tunnustaisivat ja pitäisivät kiinni yhteiskunnallista vakautta ylläpitävistä rakenteista. Hän viittasi esimerkiksi työmarkkinajärjestöihin ja kansalaisjärjestöihin.

Tasavapinottava voima ja hallituksen sparraaja.

Tuula Haataisen mukaan presidentin tehtävä on olla kokoava voima ja myös omalla esimerkillään kannustaa siihen, että päättäjät löytävät yhteisiä ratkaisuja. Presidentti on myös tasapainottava voima. Hän voi toimia ja balansoida tilanteita sekä olla pysyvyyttä luova kasvo ja johtaja.

Vanhasen mukaan presidentillä arvojohtajana on keinoja ja tapoja, joilla hän voi osoittaa eri asioiden merkityksen ja arvon. Sen voi minimissään osoittaa esimerkiksi vain osallistumalla johonkin tiettyyn tilaisuuteen. Vanhanen lukee presidentin tehtäviin myös sen, että tämä erittelee ja tekee ymmärrettäviksi erilaisia yhteiskunnallisia ilmiöitä. Presidentti voi olla myös sparraaja hallituksille.

Haatainen totesi, että presidentin pitää olla arvojohtaja, mutta huomautti, että presidentti on myös mielipidejohtaja. Kannattaa kuunnella myös, mitä presidentti ei puhu. Silläkin on merkitystä. Jos jätetään jotkin asiat puhumatta, ne saattavat paisua.

Presidentti on Haataisen kuvauksen mukaan kansakunnan eheyttä vaaliva sillanrakentaja ja faktan ja totuuden puolestapuhuja, joka voi saattaa ihmisiä yhteen keskustelemaan.

Miten niin tolkun ihmiset keskellä?

Tuula Haataista on ärsyttänyt ja jopa pelottanut keskustelu ääripäistä, ikään kuin ääripäät olisivat yhtäältä ne, jotka puolustavat ihmisoikeuksia ja toisaalta ne, jotka asettavat ne kyseenalaiseksi. Sitten keskellä olisi tolkun ihmiset.

Haatainen muistutti jälleen, etteivät ihmisoikeudet ole mikään suhteellinen kysymys. Nimenomaan kaikki tolkun ihmiset puolustavat ihmisoikeuksia sellaisena kuin ne ovat. Ihmisarvo on jakamaton.

Matti Vanhanen pohti, miten ihmisillä on jotenkin sisäsyntyinen halu valita puolensa. Jos yhteiskunnallisessa keskustelussa alkaa nousta äärikantoja, ihmiset saattavat tämän vaistonsa kanssa seurata niitä.

Paneelissa sivuttiin myös kehitysyhteistyötä. Haatainen on havainnut suomalaisessa puheessa myös epärehellisiä piirteitä. Osa ihmisistä katsoo, ettei turvapaikanhakijoille pitäisi antaa täältä turvaa ja samaan hengenvetoon puhuu siitä, että heitä pitäisi auttaa lähtömaissa. Kuitenkin samaan aikaan kehitysyhteistyöstä on leikattu valtavasti.

Haataisen mukaan kehitysyhteistyöhön pitäisi satsata. EU:n olisi erityisen tärkeä auttaa yhteistyössä Afrikkaa, jotta sinne saataisiin koulutusta ja työtä.

2015 näkyi myös paljon lämpimiä sydämiä.

Vanhanen muistutti, että hänen pääministeriaikanaan kehitysyhteistyömäärärahoja lisättiin, Haatainen kuittasi itsekin olleensa Vanhasen hallituksessa ministerinä.

Tiivistäen luonnehdittuna Vanhasen mukaan nyt ollaan tilanteessa, jossa pitää ensin laittaa omaa taloutta kuntoon, jotta sitten voi auttaa muita.

Suomalaiseen kotouttamiskeskusteluun Matti Vanhanen kaipaisi ääniä onnistumisista. Ihmisten niiltä paikkakunnilta, joissa kotouttaminen on onnistunut pitäisi kertoa, miten se on tapahtunut.

Tuula Haatainen vastasi Helsingin apulaiskaupunginjohtajana toimiessaan maahanmuuttoasioista. Hän vakuuttui tällöin siitä, miten tärkeitä esimerkiksi kielikoulutus, työharjoittelu, työ ja nuorten koulupolkuun satsaaminen ovat. Kansalaisyhteiskunta on oleellista saada kotouttamiseen mukaan.

Vanhanen arveli, että suurin syy siihen, miksi moni kritisoi maahanmuuttoa on se, että vuonna 2015 näytti siltä, ettei tilanne ollut kenenkään hallussa. Sen takia Vanhasen mukaan ”maltillisessakin enemmistössä” on paljon niitä, jotka sanovat, että maahanmuuttoasiat eivät Euroopassa toimi. Rajojen sulkeminen ei kuitenkaan ole vastaus. Viranoamaisyhteistyötä EU-maissa on lisättävä.

Haatainen kertoo ihailleensa siten, miten vuonna 2015 Suomen viranomaiset kävivät toimeen. Samoin tekivät erilaiset vapaaehtoisjärjestöt. Hän näki maassamme paljon lämmintä sydäntä ja avarakatseisuutta. Sen hän allekirjoitti paneelissa myös, että pelko siitä, että maahanmuutto jatkuu hallitsemattomasti, ruokki myös ikävää suhtautumista Suomessa.

”Länsi-Eurooppa ei pysty olemaan kuin Amerikka Euroopalle.”

Matti Vanhanen kertoi ihailevansa Angela Merkelin toimintaa valtionpäänä. Hän täsmensi tarkoittavansa sitä, että Merkel kuitenkin näytti omalla toiminnallaan suuntaa, vaikka Vanhasen mielestä Merkel menikin äärirajoilla siinä, pysyikö tilanne hallinnassa. Saksaan saapui niin paljon turvapaikanhakijoita.

Tuula Haatainen painotti, että EU:ssa kaikkien maiden pitäisi kantaa vastuuta turvapaikanhakijoista. Nyt vain Suomi ja Malta ovat hoitaneet osuutensa. Jos nautitaan EU:n yhteisestä hyvästä, pitää myös olla valmiita kantamaan vastuuta.

Matti Vanhanen totesi, ettei Länsi-Eurooppa pysty olemaan sama Afrikalle kuin Amerikka oli aikoinaan Euroopalle eurooppalaisten muuttaessa sinne. Afrikan kanssa tarvitaan laajaa yhteistyötä ja lailliset tuloväylät niin työperäiseen maahanmuuttoon kuin pakolaisille.

Katalonian itsenäisyydestä yksimielisyys.

Maahanmuuttopoliittisen keskustelun jälkeen aikaa jäi myös muutamille muille asioille. Nato-jäsenyyden kannalla ehdokkaat eivät olleet, mikä ei varmasti yllättänyt ketään.

Katalonian itsenäistymiskysymykseen Vanhanen sanoi, että kussakin maassa on oma perustuslakinsa, jonka mukaan pitää elää. Espanjan perustuslaki on sellainen, ettei Katalonian oma itsenäisyysjulistus riittäisi. Tarvittaisiin myös Espanjan päätös. Jos sitä ei ole, Vanhanen ei usko, että Katalonia saisi itsenäisyydelleen muualta tunnustuksia, ei myöskään Suomesta. Asiat pitää kyetä sopimaan maan sisällä.

Haatainen kertoi ottaneensa kantaa kansanäänestyksen jälkeen Espanjan poliisin väkivaltaan. Haataisen mukaan olisi ollut viisasta, että ihmisten olisi annettu äänestää. Ehkä tuloskin olisi voinut olla toinen. Hän ihmetteli myös eurooppalaisten valtioiden hiljaisuutta, kun väkivalta olisi pitänyt tuomita.

Haataisenkin mukaan Katalonian itsenäisyys on Espanjan sisäinen asia. Hän toivoo, että osapuolet keskustelevat ja ratkaisu löytyy. Ulkopuolelta hän ei lähde neuvomaan, millainen sen pitää olla.

Haatainen kaipaa aktiivisuuttaa YK:hon.

Entä missä ehdokkaat eroaisivat nykyisestä tasavallan presidentistä Sauli Niinistöstä presidenttinä. Erot eivät liity Vanhasen mukaan niinkään ulkopolitiikan isoon kuvaan.

Tosiasia on kuitenkin Vanhasen mukaan se, että nyt Niinistön kaudella on käytetty aika paljon vaivaa lähiympäristömme traditionaalisen turvallisuuden vakauttamiseen ja ylläpitämiseen. Vanhanen käyttäisikin presidenttinä globaaleista kysymyksistä puheenvuoroja.

Tuula Haatainenkaan ei näe Sauli Niinistön tavassa hoitaa ulkosuhteita moitittavaa. Haatainen kuitenkin painottaisi akenteiden vahvistamista, jotta maailmaa voitaisiin viedä hallitusti eteenpäin.

Rakenteilla Haatainen viittaa EU:hun, YK:hon ja kansainvälisiin foorumeihin. Hän haluaa Suomen näyttäytyvän niissä aktiivisena ja uskoo, että Suomella on sananvaltaa.

Haataisen mielestä Suomen pitäisi allekirjoittaa ydinaseet kieltävä sopimus.

Suomi ei ole mukana YK:n piirissä neuvotellussa ydinaseiden kieltoon tähtäävässä sopimuksessa. Ruotsi sen sijaan on ollut prosessissa osallinen. Kun ehdokkaat saivat paneelin päätteeksi esittää toisilleen yhden kysymyksen, Vanhanen kysyi Haataiselta kantaa tähän sopimukseen.

Haatainen kertoi ihmetelleensä jo kesällä, miksi Suomi jätttäytyi neuvottelujen ulkopuolelle. Se oli hänen mielestään ikävää mukaan mennyttä Ruotsia kohtaan. Jos Suomi olisi ollut mukana, maat olisivat voineet vaikuttaa yhdessä ja ne olisivat voineet viedä vahvemmin näkökantojaan eteenpäin. Haataisen mukaan Suomen olisi pitänyt olla neuvottelussa mukana ja allekirjoittaa sopimus. Ruotsi pohtii tällä hetkellä allekirjoittamista.

Haatainen kysyi Vanhaselta, miten tämä vaikuttaa hallituspuolue keskustan jäsenenä kokoomuksen kanssa siihen, että eriarvoistuminen pysäytetään ja koulutusleikkauksissa otetut rahat palautetaan ja turvataan nuorille opiskeluväylät.

Vanhasen mielestä on tärkeää, että talousuudistukset ajetaan läpi. Työn ja syntyvien työpaikkojen kautta puututaan eriarvoistumiseen. Jos tässä onnistutaan, on resursseja panostaa kohteisiin, kuten koulutukseen, jonka Vanhanen sanoi olevan itselleen läheinen. Ensin pitää Vanhasen mukaan tienata rahat.

Paneelin vetäjä oli argumentointivalmentaja, hallintotieteiden maisteri Aira Ranta.

Keskustelua aiheesta

Demarinuorilta raikas ehdotus: asuntotakuu – ”Oma koti pitää nuoret mukana”

Kuva: Lehtikuva / Roni Rekomaa
Helsingissä marssittiin alkuillasta muistuttaen oman asunnon tärkeydestä.

Demarinuoret muistuttavat tänään asunnottomien yönä, että ihmisarvoon kuuluu oikeus asuntoon. Järjestö esittääkin, että nuorisotakuuseen pitää sisällyttää myös asuntotakuu.

Joka neljäs asunnoton on alle 25-vuotias, ja yli 60% asunnottomista elää pääkaupunkiseudulla. Demarinuorten mukaan nuorten asunnottomuus on usein näkymätöntä, sillä suuri osa majoittuu esimerkiksi tuttaviensa tai sukulaistensa luona – kuten kokonaisuudessaan 80% asunnottomista tekee.

Järjestön puheenjohtaja Mikkel Näkkäläjärvi huomauttaa, että oma asunto on useimmille itsestäänselvyys. Se tekee mahdolliseksi tavallisen arjen, johon kuuluu nukkuminen omassa sängyssä, postinkanto kotiin, peseytyminen ja ruoanlaitto. Omaan kotiin voi kutsua vieraita ja se mahdollistaa säännöllisen opiskelun sekä työssäkäynnin.

– Asunnottomalla näitä mahdollisuuksia ei ole, Näkkäläjärvi herättelee.

Hän painottaa sitä, että nuoruudessa elämäntilanne usein muuttuu ja nuori joutuu liikkumaan työn ja opiskelun perässä. Ensimmäinen oma koti onkin todennäköisesti vuokra-asunnossa.

Ihmisarvoon kuuluu oikeus asuntoon.

Näkkäläjärvi muistuttaa ongelmista: Oman kodin löytymistä voivat vaikeuttaa korkeat vuokratakuut ja kohtuuhintaisten asuntojen puute eritoten kaupungeissa.

– Maksuhäiriömerkinnän saaneet nuoret eivät myöskään aina saa useissa vuokra-asunnoissa välttämätöntä kotivakuutusta, vaikka tulot riittäisivätkin muihin asumiskustannuksiin.

Demarinuorten mielestä asuntotakuu, jossa hyödynnettäisiin monipuolisesti erilaisia toimintamalleja, tulisi todella tarpeeseen. Asuntotakuu voisi taata vaikeissa tilanteissa eläville nuorille vuokratakuun ja kotivakuutuksen.

– Jos seuraavasta yösijasta ei ole tietoa, voi olla mahdotonta ottaa vastaan syrjäytymistä ehkäisevää opiskelu- tai työpaikkaa. Ihmisarvoon kuuluu oikeus asuntoon – oma koti pitää nuoret mukana, Mikkel Näkkäläjärvi painottaa.

Nyt älähtävät jo kirurgitkin: ”Osaajat kaikkoaisivat julkisesta erikoissairaanhoidosta”

Kuva: Pixland

Suomen kirurgiyhdistys ja kirurgiylilääkärit ilmaisevat huolensa sote-palvelujen asiakassetelin käytön laajentamisesta erikoissairaanhoitoon. Seteli on osa sosiaali- ja terveyspalvelujen valinnanvapauslakia, josta hallitus on parhaillaan muokkaamassa uutta versiota.

Kirurgien mukaan suurin riski liittyy päivystykseen.

– Mikäli asiakasseteli laajentuisi erikoissairaanhoitoon viime viikon suunnitelman mukaan, ajauduttaisiin tilanteeseen, jossa erityisosaajat kaikkoaisivat julkisesta erikoissairaanhoidosta.Tämä romahduttaisi laadukkaan julkisen erikoissairaanhoidon päivystysjärjestelmän, kirurgit varoittavat tiistaina tiedotteessaan.

Kirurgien mukaan valmistelussa oleva valinnanvapauslaki ja siihen liittyvä asiakassetelin laajentaminen erikoissairaanhoitoon uhkaavat myös estää suunnitellun kirurgian keskittämisen toteutumisen.

– Suomalainen erikoissairaanhoito on jo tällä hetkellä arvioitu maailmanlaajuisesti erittäin laadukkaaksi ja potilasturvalliseksi. Asiakassetelin laajentaminen murentaisi jo olemassa olevaa erikoissairaanhoitoa sekä estäisi hoidon laatua parantavan ja kustannuksia hillitsevän työnjakosuunnitelman ja päivystysasetuksen toteuttamisen.

Ehdotus uhkaa jo Suomen sisäistä turvallisuutta.

Samat huolet toi julki Demokraatin haastattelussa hallintoylilääkäri, Helsingin yliopiston terveysoikeuden professori Lasse Lehtonen, joka hämmästelee reformiministeriryhmän sote-sopua.

– Asiantuntijat ovat yrittäneet tarjota tietoa, mutta päättäjät näyttävät etenevän vaihtoehtoisilla faktoilla. Tietoa vaikutuksesta pitäisi kunnioittaa enemmän eikä tyytyä vain korulauseisiin uudistuksen hienoista tavoitteista, Lehtonen sanoo Demokraatille.

Lehtonen kritisoi myös muun muassa reformiministereiden ajamaa asiakassetelimallia, jossa maakunnat velvoitetaan jakamaan seteleitä myös erikoissairaanhoidon palveluihin. Lehtosen mukaan ehdotus uhkaa jo Suomen sisäistä turvallisuutta.

Hallitus kertoi viime viikolla uudistetun valinnanvapauslain keskeisistä linjauksista, joissa on otettu huomioon perustuslakivaliokunnan kesällä antamat raamit.

Eduskuntaryhmien oli määrä käsitellä uutta esitysluonnosta jo viime torstaina, mutta käsittelyä lykättiin tämän viikon torstaihin. Taustalla olivat keskustan ja kokoomuksen keskinäiset näkemyserot asiakassetelin laajuudesta, ja sitä koskevasta kirjauksesta haluttiin lisää asiantuntija-arvioita. Aikalisän tarkoituksena oli myös varmistaa, ettei esitys törmää uudelleen perustuslakiin.

Hallituksen reformiministeriryhmä istui esityksen tiimoilta tiistaiaamuna, jolloin se kävi läpi asiantuntijoilta saatuja lausuntoja. Seuraava tapaaminen on viimeistään torstaiaamuna.

Pääluottamusmies hymähtää Lintilälle: ”Ei duunaripalkoilla juuri osakkeita osteta”

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa
Altian työntekijät osoittivat mieltään eduskunnan portailla vuonna 2014 torjuakseen Altian myynnin.

Valtio-omistajuus olisi pörssilistausta parempi vaihtoehto, sanoo Altian Rajamäen-tehtaan pääluottamusmies Arto Harjumaaskola. Hänen mukaansa valtion pitäisi pitää kiinni vähintään enemmistöomistuksesta yhtiössä.

Valtio kertoi tänään, että se selvittää alkoholijuomayhtiö Altian listaamista Helsingin pörssiin. Valtio jäisi yhtiöön vähintään kolmanneksen omistajaksi, kun nyt valtio omistaa Altian kokonaan.

Elinkeinoministeri Mika Lintilän (kesk.) mukaan Altialle haetaan nimenomaan yksityisiä sijoittajia. Alkuun antia osoitetaan hänen mukaansa sopimusviljelijöille, sidosryhmille ja henkilökunnalle.

– Ei duunaripalkoilla juuri osakkeita osteta, nämä menevät elämiseen. Mielellään jokainen ostaisi osakkeita, jos palkkaa maksettaisiin enemmän. Mielelläni ostaisin vaikka koko yhtiön, Harjumaaskola sanoo.

Vuonna 2014 Altian Rajamäen-tehtaan henkilöstö järjesti poliittisen mielenilmauksen vaikuttaakseen eduskuntaan, jotta se ei hyväksyisi Altian valtionomistuksesta luopumista. Harjumaaskola sanoo olevansa lomilla, joten hän ei ota kantaa vastaaviin toimiin tällä kerralla.

”Ei tarvitse olla suuri ennustaja” – SDP:n Wallin suree viljelijöiden mustaa päivää

Kuva: Lehtikuva / Roni Rekomaa

– Miksi hyvin toimiva yhtiö on myytävä, SDP:n kansanedustaja, valtiovarainvaliokunnan maatalousjaoston puheenjohtaja Harry Wallin kysyy.

Hän viittaa uutiseen, että hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta päätti tänään listauttaa valtionyhtiö Altian Helsingin pörssiin.

Altian myynnin taustalla on Wallinin mukaan hallituksen kärkihankkeiden rahoitus. Osakkeet myydään Helsingin pörssissä ja osakkeiden ostamista ei voi rajata.

Hän huomauttaa, että Altia on hyvin toimiva yhtiö, joka tuotti liikevoittoa 46,3 miljoonaa euroa vuonna 2016. Ministerivaliokunta päätti säilyttää valtion omistuksessa 30 prosenttia ja myyntiin laitetaan 70 prosenttia.

Kotimainen viljelijä on suurin häviäjä.

Kansanedustaja muistuttaa, että Altia käyttää laajasti kotimaista ohraa – koko maan tuotannosta 12 prosenttia. Altialla on huomattava määrä sopimusviljelijöitä.

Wallin ihmettelee hallituksen toivetta, että myös viljelijät ostaisivat tulevia Altian osakkeita.

– Kuitenkin tällä hetkellä viljelijät ovat todella suuressa ahdingossa. Viime vuosina maataloustulo on ollut laskeva ja tämän kesän sadon kato on edelleen vaikeuttanut viljelijöiden asemaa.

Wallin pitää tulevaisuuden suurimpana uhkana sitä, mistä tuleva raaka-aine, ohra, hankitaan.

– Ei tarvitse olla suuri ennustaja: Altian hallitus hankkii raaka-aineen maailmalta halvimmalla hinnalla. Tällöin kotimainen viljelijä on suurin häviäjä, Harry Wallin maalaa mustia pilviä.

 

Vasemmistoliitto huutaa hätiin jo uutta Pro Koskenkorva -liikettä: ”Altian myymiselle ei ole perusteita”

Kuva: LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN

Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän mielestä voittoa tuottavan alkoholiyhtiö Altian myymiselle ei ole perusteita. Eduskuntaryhmä pelkää, että Altian listaaminen pörssiin veisi päätöksentekoa yhä kauemmaksi yhteisistä käsistä.

Valtion on uutisoitu selvittävän mahdollisuutta listata Altia Helsingin pörssiin. Tarkoituksena on laajentaa yhtiön kotimaista omistajapohjaa ja laskea valtion omistusosuutta nykyisestä. Valtio omistaisi näin enää vähintään kolmanneksen yhtiöstä.

– Hallituksen tavoite pitää Altian omistajapohja pääasiassa kotimaisena on sinänsä hyvä. Pyrkimys valtionomistuksen myymiseen pörssilistautumisen kautta on kuitenkin jälleen osoitus hallituksen yksityistämisideologiasta, vasemmistoliiton kansanedustaja Jari Myllykoski arvioi.

Valtionomistusten myymisen lähihistoria on surullinen.

Hänen mukaansa tämä oli arvattavissa, kun hallitus perusti erityisyhtiöryppään, eli valtion omaisuuden myyntikonttorin.

– Valtionomistusten myymisen lähihistoria on surullinen. Kemira GrowHow, Digita ja Fortumin sähköverkkojen myynti Carunalle ovat kaikki johtaneet suomalaisen varallisuuden siirtoon ylihinnoitteleville kansainvälisille sijoitusyhtiöille, Myllykoski listaa.

Altialla on vasemmistoliiton näkemyksen mukaan merkittävä rooli suomalaisessa maataloudessa ja teollisuudessa.

– Altia on merkittävä suomalaisen ohran ostaja. Voidaanko olla täysin varmoja siitä, että se pörssiyhtiönä ostaisi raaka-aineensa edelleen kotimaisilta sopimusviljeljöiltä eikä ulkomailta? Samoin Altian Koskenkorvan-tehtaiden rehutuotannon jatkuvuus on turvattava myös jatkossa, Myllykoski sanoo.

Hän muistuttaa, mitä tapahtui vuonna 2014, kun silloinen hallitus yritti saada Altian myyntivaltuuksia.

– Hanke sai jopa keskustan europarlamentaarikon Anneli Jäätteenmäen ehdottamaan uutta Pro Koskenkorva -liikettä kansallisomaisuutemme suojaamiseksi. Ehkä nyt olisi aika uusia tämä vaade?