Haatainen presidenttitentissä: ”Kannattaa kuunnella myös, mitä presidentti ei puhu”

Kuva: Johannes Ijäs

SDP:n presidenttiehdokas Tuula Haatainen ja keskustan presidenttiehdokas Matti Vanhanen kohtasivat tänään Helsingissä keskustan järjestämässä Presidentinvaalien haastajat -keskustelusarjassa.

Sarjassa ehdokas Vanhanen tapaa ja keskustelee vuoron perään eri ehdokkaiden kanssa.

Tentin ensimmäinen puolituntinen sujui pitkälti maahanmuuttopoliittisten kysymysten parissa.

Haatainen nosti esiin suomalaisen yhteiskunnan eriarvoistumisen ja tuloerojen kasvamisen. On yhä enemmän ihmisiä, jotka kokevat olevansa yhteiskunnan ulkopuolella. Tämä voi luoda pohjaa populistisille liikkeille. Eriarvoistuminen olisi saatava katkaistua.

Vanhanen säesti puhumalla yhteiskunnan eheydestä. Sisäisesti repalaisiin yhteiskuntiin on helppo iskeä kiilaa niin ulkoa kuin sisältä. Laajasti ottaen yhteiskunnallinen eheys on Vanhasen mukaan myös turvallisuuskysymys. Hän kantoi huolta siitä, että Suomessakin on jo ihmisiä, jotka eivät pysty edes keskustelemaan toistensa kanssa tai ymmärtämään toistensa argumentteja.

Haatainenkin katsoo, että kriisit ovat usein sisäsyntyisiä. Jokin maa ei hyökkää toiseen maahan, vaan kriisejä syntyy sisäisestä eriarvoistumiskehityksestä johtuen. Sen vuoksi eriarvoistuminen on myös hänenkin mukaansa sisäisen turvallisuuden kysymys.

Haatainen totesi olevansa vahva sopimusyhteiskunnan kannattaja. Hän peräänkuulutti päättäjiltä ja hallitukselta sitä, että ne tunnustaisivat ja pitäisivät kiinni yhteiskunnallista vakautta ylläpitävistä rakenteista. Hän viittasi esimerkiksi työmarkkinajärjestöihin ja kansalaisjärjestöihin.

Tasavapinottava voima ja hallituksen sparraaja.

Tuula Haataisen mukaan presidentin tehtävä on olla kokoava voima ja myös omalla esimerkillään kannustaa siihen, että päättäjät löytävät yhteisiä ratkaisuja. Presidentti on myös tasapainottava voima. Hän voi toimia ja balansoida tilanteita sekä olla pysyvyyttä luova kasvo ja johtaja.

Vanhasen mukaan presidentillä arvojohtajana on keinoja ja tapoja, joilla hän voi osoittaa eri asioiden merkityksen ja arvon. Sen voi minimissään osoittaa esimerkiksi vain osallistumalla johonkin tiettyyn tilaisuuteen. Vanhanen lukee presidentin tehtäviin myös sen, että tämä erittelee ja tekee ymmärrettäviksi erilaisia yhteiskunnallisia ilmiöitä. Presidentti voi olla myös sparraaja hallituksille.

Haatainen totesi, että presidentin pitää olla arvojohtaja, mutta huomautti, että presidentti on myös mielipidejohtaja. Kannattaa kuunnella myös, mitä presidentti ei puhu. Silläkin on merkitystä. Jos jätetään jotkin asiat puhumatta, ne saattavat paisua.

Presidentti on Haataisen kuvauksen mukaan kansakunnan eheyttä vaaliva sillanrakentaja ja faktan ja totuuden puolestapuhuja, joka voi saattaa ihmisiä yhteen keskustelemaan.

Miten niin tolkun ihmiset keskellä?

Tuula Haataista on ärsyttänyt ja jopa pelottanut keskustelu ääripäistä, ikään kuin ääripäät olisivat yhtäältä ne, jotka puolustavat ihmisoikeuksia ja toisaalta ne, jotka asettavat ne kyseenalaiseksi. Sitten keskellä olisi tolkun ihmiset.

Haatainen muistutti jälleen, etteivät ihmisoikeudet ole mikään suhteellinen kysymys. Nimenomaan kaikki tolkun ihmiset puolustavat ihmisoikeuksia sellaisena kuin ne ovat. Ihmisarvo on jakamaton.

Matti Vanhanen pohti, miten ihmisillä on jotenkin sisäsyntyinen halu valita puolensa. Jos yhteiskunnallisessa keskustelussa alkaa nousta äärikantoja, ihmiset saattavat tämän vaistonsa kanssa seurata niitä.

Paneelissa sivuttiin myös kehitysyhteistyötä. Haatainen on havainnut suomalaisessa puheessa myös epärehellisiä piirteitä. Osa ihmisistä katsoo, ettei turvapaikanhakijoille pitäisi antaa täältä turvaa ja samaan hengenvetoon puhuu siitä, että heitä pitäisi auttaa lähtömaissa. Kuitenkin samaan aikaan kehitysyhteistyöstä on leikattu valtavasti.

Haataisen mukaan kehitysyhteistyöhön pitäisi satsata. EU:n olisi erityisen tärkeä auttaa yhteistyössä Afrikkaa, jotta sinne saataisiin koulutusta ja työtä.

2015 näkyi myös paljon lämpimiä sydämiä.

Vanhanen muistutti, että hänen pääministeriaikanaan kehitysyhteistyömäärärahoja lisättiin, Haatainen kuittasi itsekin olleensa Vanhasen hallituksessa ministerinä.

Tiivistäen luonnehdittuna Vanhasen mukaan nyt ollaan tilanteessa, jossa pitää ensin laittaa omaa taloutta kuntoon, jotta sitten voi auttaa muita.

Suomalaiseen kotouttamiskeskusteluun Matti Vanhanen kaipaisi ääniä onnistumisista. Ihmisten niiltä paikkakunnilta, joissa kotouttaminen on onnistunut pitäisi kertoa, miten se on tapahtunut.

Tuula Haatainen vastasi Helsingin apulaiskaupunginjohtajana toimiessaan maahanmuuttoasioista. Hän vakuuttui tällöin siitä, miten tärkeitä esimerkiksi kielikoulutus, työharjoittelu, työ ja nuorten koulupolkuun satsaaminen ovat. Kansalaisyhteiskunta on oleellista saada kotouttamiseen mukaan.

Vanhanen arveli, että suurin syy siihen, miksi moni kritisoi maahanmuuttoa on se, että vuonna 2015 näytti siltä, ettei tilanne ollut kenenkään hallussa. Sen takia Vanhasen mukaan ”maltillisessakin enemmistössä” on paljon niitä, jotka sanovat, että maahanmuuttoasiat eivät Euroopassa toimi. Rajojen sulkeminen ei kuitenkaan ole vastaus. Viranoamaisyhteistyötä EU-maissa on lisättävä.

Haatainen kertoo ihailleensa siten, miten vuonna 2015 Suomen viranomaiset kävivät toimeen. Samoin tekivät erilaiset vapaaehtoisjärjestöt. Hän näki maassamme paljon lämmintä sydäntä ja avarakatseisuutta. Sen hän allekirjoitti paneelissa myös, että pelko siitä, että maahanmuutto jatkuu hallitsemattomasti, ruokki myös ikävää suhtautumista Suomessa.

”Länsi-Eurooppa ei pysty olemaan kuin Amerikka Euroopalle.”

Matti Vanhanen kertoi ihailevansa Angela Merkelin toimintaa valtionpäänä. Hän täsmensi tarkoittavansa sitä, että Merkel kuitenkin näytti omalla toiminnallaan suuntaa, vaikka Vanhasen mielestä Merkel menikin äärirajoilla siinä, pysyikö tilanne hallinnassa. Saksaan saapui niin paljon turvapaikanhakijoita.

Tuula Haatainen painotti, että EU:ssa kaikkien maiden pitäisi kantaa vastuuta turvapaikanhakijoista. Nyt vain Suomi ja Malta ovat hoitaneet osuutensa. Jos nautitaan EU:n yhteisestä hyvästä, pitää myös olla valmiita kantamaan vastuuta.

Matti Vanhanen totesi, ettei Länsi-Eurooppa pysty olemaan sama Afrikalle kuin Amerikka oli aikoinaan Euroopalle eurooppalaisten muuttaessa sinne. Afrikan kanssa tarvitaan laajaa yhteistyötä ja lailliset tuloväylät niin työperäiseen maahanmuuttoon kuin pakolaisille.

Katalonian itsenäisyydestä yksimielisyys.

Maahanmuuttopoliittisen keskustelun jälkeen aikaa jäi myös muutamille muille asioille. Nato-jäsenyyden kannalla ehdokkaat eivät olleet, mikä ei varmasti yllättänyt ketään.

Katalonian itsenäistymiskysymykseen Vanhanen sanoi, että kussakin maassa on oma perustuslakinsa, jonka mukaan pitää elää. Espanjan perustuslaki on sellainen, ettei Katalonian oma itsenäisyysjulistus riittäisi. Tarvittaisiin myös Espanjan päätös. Jos sitä ei ole, Vanhanen ei usko, että Katalonia saisi itsenäisyydelleen muualta tunnustuksia, ei myöskään Suomesta. Asiat pitää kyetä sopimaan maan sisällä.

Haatainen kertoi ottaneensa kantaa kansanäänestyksen jälkeen Espanjan poliisin väkivaltaan. Haataisen mukaan olisi ollut viisasta, että ihmisten olisi annettu äänestää. Ehkä tuloskin olisi voinut olla toinen. Hän ihmetteli myös eurooppalaisten valtioiden hiljaisuutta, kun väkivalta olisi pitänyt tuomita.

Haataisenkin mukaan Katalonian itsenäisyys on Espanjan sisäinen asia. Hän toivoo, että osapuolet keskustelevat ja ratkaisu löytyy. Ulkopuolelta hän ei lähde neuvomaan, millainen sen pitää olla.

Haatainen kaipaa aktiivisuuttaa YK:hon.

Entä missä ehdokkaat eroaisivat nykyisestä tasavallan presidentistä Sauli Niinistöstä presidenttinä. Erot eivät liity Vanhasen mukaan niinkään ulkopolitiikan isoon kuvaan.

Tosiasia on kuitenkin Vanhasen mukaan se, että nyt Niinistön kaudella on käytetty aika paljon vaivaa lähiympäristömme traditionaalisen turvallisuuden vakauttamiseen ja ylläpitämiseen. Vanhanen käyttäisikin presidenttinä globaaleista kysymyksistä puheenvuoroja.

Tuula Haatainenkaan ei näe Sauli Niinistön tavassa hoitaa ulkosuhteita moitittavaa. Haatainen kuitenkin painottaisi akenteiden vahvistamista, jotta maailmaa voitaisiin viedä hallitusti eteenpäin.

Rakenteilla Haatainen viittaa EU:hun, YK:hon ja kansainvälisiin foorumeihin. Hän haluaa Suomen näyttäytyvän niissä aktiivisena ja uskoo, että Suomella on sananvaltaa.

Haataisen mielestä Suomen pitäisi allekirjoittaa ydinaseet kieltävä sopimus.

Suomi ei ole mukana YK:n piirissä neuvotellussa ydinaseiden kieltoon tähtäävässä sopimuksessa. Ruotsi sen sijaan on ollut prosessissa osallinen. Kun ehdokkaat saivat paneelin päätteeksi esittää toisilleen yhden kysymyksen, Vanhanen kysyi Haataiselta kantaa tähän sopimukseen.

Haatainen kertoi ihmetelleensä jo kesällä, miksi Suomi jätttäytyi neuvottelujen ulkopuolelle. Se oli hänen mielestään ikävää mukaan mennyttä Ruotsia kohtaan. Jos Suomi olisi ollut mukana, maat olisivat voineet vaikuttaa yhdessä ja ne olisivat voineet viedä vahvemmin näkökantojaan eteenpäin. Haataisen mukaan Suomen olisi pitänyt olla neuvottelussa mukana ja allekirjoittaa sopimus. Ruotsi pohtii tällä hetkellä allekirjoittamista.

Haatainen kysyi Vanhaselta, miten tämä vaikuttaa hallituspuolue keskustan jäsenenä kokoomuksen kanssa siihen, että eriarvoistuminen pysäytetään ja koulutusleikkauksissa otetut rahat palautetaan ja turvataan nuorille opiskeluväylät.

Vanhasen mielestä on tärkeää, että talousuudistukset ajetaan läpi. Työn ja syntyvien työpaikkojen kautta puututaan eriarvoistumiseen. Jos tässä onnistutaan, on resursseja panostaa kohteisiin, kuten koulutukseen, jonka Vanhanen sanoi olevan itselleen läheinen. Ensin pitää Vanhasen mukaan tienata rahat.

Paneelin vetäjä oli argumentointivalmentaja, hallintotieteiden maisteri Aira Ranta.

Keskustelua aiheesta

Ay-pomo sai totaalisesti tarpeekseen: ”Sanon sen nyt ihan sydämestä, työttömien aktiivimalli Suomen mallina on ihan perseestä”

Kuva: Kari Hulkko

Ammattiliitto Pron puheenjohtaja Jorma Malinen ottaa sunnuntaina rajusti kantaa työttömien niin sanottuun aktiivimalliin, jota työttömien kyykyttämiseksikin ja pakottamiseksi on kutsuttu.

Malinen antaa palaa oikein kunnolla Twitter-tilillään.

”Sanon sen nyt ihan sydämestä, työttömien aktiivimalli Suomen mallina on ihan perseestä. Tässä entinen hyvinvointiyhteiskunta rankaisee niitä jotka ovat heikoimmilla.”

Malisen mukaan vastuuministeri Jari Lindström (sin.) ja hallitus osoittavat ”täydellistä ylenkatsetta ihmisyydelle”.

Twiittiä on kommentoinut muun muassa kokoomuksen kansanedustaja Juhana Vartiainen.

”Hallitusohjelman pyrkimys: 1. alennetaan rekrytoinnin kynnystä työpaikkasopimisella 2. parannetaan henkilöstön asemaa 3. työttömyysturvasta velvoittavampi. Järjestöt estivät 1:n ja 2:n kikyssä. Nyt politiikka todella painottuu liikaa 3:een. Siksi työpaikkasopiminen!”

Malinen vastaa Vartiaiselle yhtä suorapuheisesti kuin alkujaan twiittasi.

”Kokeilepa vaikka vuotta peruspäivärahalla tai toimeentulotuella torkkupeiton ja punaviinin sijasta.”

SDP on vastustanut voimakkaasti hallituksen ajamaa työttömyysturvan aktiivimallia pitäen sitä työttömien rankaisemisena. Mikäli niin kutsutun aktiivimallin aktiivisuuskriteerit eivät työttömällä täyty, seurauksena on 4,65 prosentin leikkaus työttömyysturvaan.

”Poikkeuksellinen tapahtuma” – puolustusvaliokunnan varapuheenjohtaja Mika Kari: ”Vuodolla näyttää olleen tarkoitus toimia kansakunnan etua vastaan”

Kuva: Jukka-Pekka Flander

Kohu Helsingin Sanomien eilisestä artikkelista koskien salaisten sotilastiedustelutietojen julkaisemista jatkuu. HS on saanut haltuunsa asiakirja-aineistoa, josta paljastuu tietoa Puolustusvoimien tiedustelulaitoksen toiminnasta. Aineiston perusteella lehti kertoo muun muassa, että Tikkakoskella toimivaa, hyvin salassa pidettyä Viestikoekeskusta ja muuta sotilastiedustelua kiinnostaa ylipäätään kaikki Venäjään liittyvä.

Tapaus sai maan korkeimman johdon reagoimaan viranomaisia myöten. Presidentti Sauli Niinistö piti omassa lausunnossaan salaisten asiakirjojen vuotoa vakavana. Niinistö sanoi, että asiaa koskeva rikostutkinta on käynnistetty. Niinistö huomautti myös, että korkeimman turvaluokituksen saaneiden asiakirjojen sisällön paljastuminen on Suomen turvallisuuden kannalta kriittistä ja voi aiheuttaa vakavia vaurioita.

Nyt on syytä keskittyä vuodon tukkimiseen ja antaa viranomaisille työrauha.

Eduskunnan puolustusvaliokunnan varapuheenjohtaja, SDP:n kansanedustaja Mika Kari sanoo sunnuntaina Demokraatille, että vuoto on erittäin vakava asia.

Salaisiksi turvaluokiteltuja tietoja vuodetaan tarkoituksellisesti mediaan. Esillä olleiden tietojen perusteella voi jo nähdä, että kyseessä oli tarkoituksellinen vuoto, kyse ei ollut vahingosta.

Kari sanoo, että kyse on erittäin poikkeuksellisesta tapahtumasta, joka ei ole mitenkään normaalia.

Vuodon motiiveja voi hänen mukaansa vain arvailla, ja se on poliisin tutkittava asia. On esimerkiksi väläytetty, että vuoto voisi liittyä uusien tiedustelulakien käsittelyyn.

– En lähde spekuloimaan näidenkään asioiden yhteydellä. Antaa asianosaisten viranomaisten tutkia asia ja käydä se kunnolla läpi. Nyt on syytä keskittyä vuodon tukkimiseen ja antaa viranomaisille työrauha.

Kari kuitenkin arvioi, että vuodolla näyttää olleen tarkoitus toimia kansakunnan etua vastaan.

Helsingin Sanomien haltuunsa saama, salaiseksi luokiteltu aineisto on eri vuosilta. Mika Kari pohtii, missä menee median vapauden, velvollisuuden ja toisaalta vastuun raja.

Turvallisuussalaisuuden paljastamisesta tuomitaan vankeutta vähintään neljä vuotta, tai elinkautinen vankeustuomio.

Helsingin Sanomien vastaavan päätoimittajan Kaius Niemen mukaan Viestikoekeskuksen toiminnasta kertovan artikkelin aineistoa ei ole hankittu oikeudettomasti.

Lisäksi tietoja on julkaistu huolellisella harkinnalla, Niemi kirjoitti eilen lehden verkkosivuilla.

Niemi ei kertonut, miten Helsingin Sanomat sai salaiset asiakirjat tietoonsa. Hänen mukaansa lehdellä on lähdesuojan perusteella oikeus olla ilmaisematta omaa tietolähdettään.

”Kaikkia käytössä olleita tietoja ei ole myöskään julkaistu, vaan seulottu vastuullisen journalistisen harkinnan kautta. Julkaistuissa tiedoissa ei ole käsityksemme mukaan mitään sellaista uutta tietoa, joka vaarantaisi esimerkiksi kansallisen turvallisuuden. Tiedot olivat peräisin vuosien takaa, ja koko Suomen turvallisuusympäristö on sen jälkeen muuttunut oleellisesti.”

Niemi on sunnuntaina luvannut kertoa vielä tänään, kuinka lehti aikoo käsitellä aihetta jatkojutuissa.

Keskusrikospoliisi kertoi omalta osaltaan eilen, että tutkinnassa rikosnimikkeeksi on kirjattu turvallisuussalaisuuden paljastaminen.

Siitä laki sanoo:

”Turvallisuussalaisuuden paljastamisella tarkoitetaan tilannetta, jossa henkilö oikeudettomasti luovuttaa, ilmaisee, julkistaa taikka välittää toiselle, taikka tällaista tarkoitusta varten oikeudettomasti hankkii tiedon sellaisesta asiasta, joka on Suomen ulkoisen turvallisuuden vuoksi määrätty salassa pidettäväksi, tai josta tekijä muuten tietää että kyseinen asia on sen laatuinen, että asian paljastuminen on omiaan aiheuttamaan vakavaa vahinkoa Suomen maanpuolustukselle, turvallisuudelle, ulkomaansuhteille tai kansantaloudelle. Turvallisuussalaisuuden paljastamisesta tuomitaan vankeutta vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään neljäksi vuodeksi. Yritys on rangaistava.”

Mitä ylemmäs pyramidi harjaltaan nousee, sitä harvemmassa ovat ne ihmiset, jotka niitä asiakirjoja lukevat tai sen informaation saa.

Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Ilkka Kanerva (kok.) puolestaan sanoi jo eilen STT:lle, että julkisuuteen tullut materiaali on sellaista, joka ei ole ollut eduskunnan käsittelyssä.

– Ei ole minun käsieni kautta kulkenut missään kohtaa mikään näistä papereista. Kun systeemi on ylipäätäänkin sellainen, että nämä eivät kulje eduskuntaan. On luonnollista, että ei minulla ainakaan ole, ja väittäisin, että ei muillakaan eduskunnassa ole ollut, näitä asiakirjoja nähtävänään. Nämä eivät ole eduskunnan käsittelyyn liittyviä papereita miltään osin.

Mika Kari sanoo niin ikään, ettei ole nähnyt kyseisiä asiakirjoja.

– Korkeimman tason turvaluokiteltu tieto on pääsääntöisesti valtion ylimmän johdon ja ylimmän virkamiesjohdon käytössä olevaa tietoa. Mitä ylemmäs pyramidi harjaltaan nousee, sitä harvemmassa ovat ne ihmiset, jotka niitä asiakirjoja lukevat tai sen informaation saa.

Korjattu lainkohtaa: turvallisuussalaisuuden paljastamisesta tuomitaan vankeutta vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään neljäksi vuodeksi.

Paavo Väyrynen hurjana: ”Samassa yhteydessä tulisi selvitettäväksi myös tasavallan presidentin virkatointen lainmukaisuus”

Kuva: Lehtikuva / Mikko Stig

Presidenttiehdokas Paavo Väyrynen arvostelee presidentti Sauli Niinistöä.

”Jos euroon liittymisestä olisi järjestetty kansanäänestys ja jos siitä olisi päätetty lakiehdotuksen pohjalta määräenemmistöllä, Suomi olisi muiden Pohjoismaiden tapaan jäänyt euroalueen ulkopuolelle.”

Väyrynen avautuu blogissaan.

”Niinistön rooli Suomen liittämisessä euroalueeseen asettaa hänen harteilleen raskaan vastuun siitä, että Suomen taloudessa on eletty menetetty vuosikymmen samaan aikaan kun Ruotsin talous on kasvanut noin neljänneksen verran. Tämä vastuu ulottuu siihen, että meitä on koetellut näinä vuosina suurtyöttömyys ja julkisen talouden velkaantumis- ja leikkauskierre. Olemme myös joutuneet, toisin kuin Ruotsi, tukemaan taloudellisesti euroalueen kriisimaita.”

Väyrynen kirjoittaa, että vielä vuoden 2012 presidentinvaalien yhteydessä Niinistö puolusteli euro-ratkaisua.

”Vuotta myöhemmin hän kuitenkin totesi, ettei olisi silloisilla tiedoilla kannattanut euroaluetta ja Suomen jäsenyyttä siinä. Aktiivista katumista Niinistö ei kuitenkaan ole osoittanut eikä valmiutta korjata tekemäänsä virhettä.”

Väyrynen kirjoittaa myös, että jotta Naton ja Suomen välinen isäntämaasopimus saataisiin eduskunnan käsiteltäväksi, hän on ehdottanut, että eduskunnassa tehtäisiin ministerivastuulain mukainen muistutus niiden valtioneuvoston jäsenten virkatointen lainmukaisuudesta, jotka hyväksyivät sopimuksen eivätkä toimittaneet sitä eduskunnan käsiteltäväksi.

”Samassa yhteydessä tulisi selvitettäväksi myös tasavallan presidentin virkatointen lainmukaisuus. Toivon, että vaikkapa Laura Huhtasaari tekisi muistutuksen ja kokoaisi siihen tarvittavat kymmenen kansanedustajan allekirjoitukset.”

Keskustelua aiheesta

HS:n vastaava päätoimittaja valmistelee tekstiä, jossa kerrotaan, miten lehti aikoo toimia jatkojuttujen osalta

Kuva: Lehtikuva

Helsingin Sanomien vastaava päätoimittaja Kaius Niemi valmistelee parhaillaan tekstiä, jossa valaistaan lehden tiedustelujutun julkaisun taustoja ja kerrotaan lehden saamasta palautteesta. Hän kertoo asiasta Twitterissä.

Lisäksi Niemi aikoo kertoa, millä tavalla lehti jatkaa aihepiirin käsittelyä.

Helsingin Sanomat julkaisi eilen laajan jutun Suomen sotilastiedustelusta. Artikkeli on aiheuttanut voimakkaita reaktioita: esimerkiksi presidentti Sauli Niinistö julkaisi lausunnon, jossa hän sanoi, että korkeimman turvaluokituksen saaneiden asiakirjojen sisällön paljastuminen on maan turvallisuuden kannalta kriittistä ja voi aiheuttaa vakavia vaurioita.

Keskustelua aiheesta

HS:n kohuvuoto nousi puheenaiheeksi myös Venäjällä – ”Tikkakosken tiedustelukeskus keskittyy kaikkiin suuntiin tehtävään tarkkailuun”

Kuva: Lehtikuva

Suomen tiedustelu-uutisointi on noteerattu laajalti myös Venäjän mediassa. Asiasta kertovat muun muassa tietotoimistot Tass, RIA Novosti ja Interfax.

RIA Novosti kirjoittaa otsikossaan, että Suomessa on julkaistu salaisia tietoja Venäjän sotilaisiin kohdistuneesta tiedustelusta. Tekstissä kerrotaan Helsingin Sanomissa ilmestyneestä materiaalista, Suomen valtiojohdon reagoinnista ja poliisitutkimuksesta.

– Kuten lehdessä kerrotaan, Tikkakosken tiedustelukeskus keskittyy kaikkiin suuntiin tehtävään tarkkailuun, mutta käytännössä se suuntautuu Venäjälle. Ja sen pääasiallinen toiminta on Venäjän asevoimien seuranta, RIA kirjoittaa.

Tass lähtee liikkeelle keskusrikospoliisin aloittamasta tutkinnasta. Tekstissä kerrotaan Helsingin Sanomien haltuunsa saamasta materiaalista ja siteerataan mediatietoja, joiden mukaan Puolustusvoimien tiedustelukeskuksessa oltiin ”kiinnostuneita kaikesta, mikä oli kytköksissä Venäjään”.

Myös uutistoimistojen ulkopuolinen media on tarttunut aiheeseen. Laajalevikkinen iltapäivälehtityyppinen Komsomolskaja Pravda kertoo salaisten aineistojen vuodosta ja keskusrikospoliisin tutkinnasta.

Lyhyessä uutisessa maininnan saavat myös Nord Stream -hankkeeseen liittyneet tiedot. Lehden johtopäätös on, että kaikesta päätellen Suomen tiedustelu suunnitteli viime vuosikymmenellä sijoittavansa putkeen erilaisia tiedustelujärjestelmiä.

STT–MERJA PUISTO