Palkittu politiikan aikakauslehti
41€/4kk

Politiikka

Haataiselta vuolaat kiitokset suojavälineitä valmistaville yrittäjille – ”Tilannetta, jossa kotimainen tuotanto joudutaan polkaisemaan ihan tyhjästä käyntiin, ei pidä päästää enää syntymään”

LEHTIKUVA / ANTTI AIMO-KOIVISTO
Työministeri Tuula Haatainen koronakriisin huoltovarmuusvaikutuksia koskevan analyysin julkistustilaisuudessa Helsingissä tänään.

Huoltovarmuusneuvosto arvioi raportissaan viranomaisten ja koko huoltovarmuusorganisaation toimintaa.

Johannes Ijäs

Demokraatti

Asiaa koskeva analyysi luovutettiin tänään työministeri Tuula Haataiselle (sd.).

– Vaikka maailmanlaajuinen kriisi on menossa, on tarpeellista analysoida jo nyt kevään koronavaikutuksia ja katsoa tulevaisuuteen, Haatainen sanoi tiedotustilaisuudessa.

Ministerin mukaan nyt haetaan vastausta siihen, miten saamme entistä toimivamman huoltovarmuusjärjestelmän, jolla on riittävä reagointikyky tuleviin ennalta-arvaamattomiin kriiseihin.

Haatainen summasi analyysin antavan hyvän pohjan huoltovarmuuden kehittämiselle.

Analyysissa todetaan, että valtioneuvoston voimassaoleva päätös huoltovarmuuden tavoitteista joulukuulta 2018 on syytä päivittää. Haatainen sanoi itse ottaneensa tavoitepäätöksen päivityksen esille jo viime keväänä koronakriisin ollessa kuumimmillaan.

Hän samaa mieltä kuin analyysi eli  huoltovarmuuden tavoitteet on päivitettävä.

Muilta ministeriöiltä pyydetään seuraavaksi näkemykset analyysista sekä esityksiä päivitystarpeista huoltovarmuuden tavoitepäätökseen.

Huoltovarmuusneuvostolla on myös Haataisen mukaa  merkittävä rooli tavoitepäätöksen valmistelussa. Tavoitepäätös lähtee aikoinaan laajalle lausuntokierrokselle ja see hyväksytään valtioneuvostossa.

Velvoitevarastoinnin laajentamista arvioitava

Analyysi ehdottaa myös lainsäädännöllisiä muutoksia. Toisaalta siinä korostetaan myös vapaaehtoisuutta ja positiivisia kannusteita. Tasapainon löytäminen on tässä Haataisen mukaan olennaista.

Haatainen nosti esiin erityisesti lääkkeiden velvoitevavarastoinnin lainsäädännön uudistamisen sekä lääkkeiden varmuusvarastoinnin selkiinnyttämisen. Asia kuuluu sosiaali- ja terveysministeriön vastuulle, mutta Haatainen pitää tärkeänä asian tarkastelua kaikkien toimijoiden kanssa.

– Kuten analyysissa tuodaan esille, velvoitevarastoinnin laajentamista myös muihin terveydenhuollon kriittisiin tarvikkeisiin tulee nyt arvioida.

Haataisen mukaan Huoltovarmuuskeskuksen osaamista on myös hyödynnettävä tässä työssä.

– Työ- ja elinkeinoministeriö käynnisti jo keväällä hankkeen, jolla edistettiin terveydenhuollossa tarvittavien suojamateriaalien kotimaista valmistusta. Tällä hetkellä useampi toimija Suomessa valmistaa suojavarusteita. Se rakentaa ja vahvistaa osaltaan suomalaista huoltovarmuutta.

Suojavälinevalmistajia tuettava viennissä

Haataisen mukaan kotimaiseen suojavälinetuotantoon on kiinnitettävä huomiota myös koronakriisin jälkeen.

– Sitä ei voida unohtaa, kun tuotteiden kysyntä palaa kriisiä edeltävään aikaan. Suomella täytyy mielestäni olla tulevissa vastaavissa kriiseissä suojavälinetuotantoa omasta takaa jo kriisin alkuvaiheista alkaen. Ainakin pitää olla valmius käynnistää tuotanto omasta toimesta kotimaassa, jos kansainväliset markkinat menevät kiinni kuten koronan alkuvaiheessa.

– Vastaavaa tilannetta, jossa kotimainen tuotanto joudutaan polkaisemaan ihan tyhjästä käyntiin, ei pidä päästää enää syntymään.

Kotimaisten suojavälineiden tuottajien ja valmistajien elinkelpoisuutta on Haataisen mukaan tuettava esimerkiksi edistämällä niiden mahdollisuuksia aloittaa vienti rajojemme ulkopuolelle.

”Paljon on tehty oikein, mutta on myös kehittämisen varaa”

Haataisen mukaan poikkeusolojen jälkeen on tärkeä arvioida hyvin laajasti huoltovarmuustoimintaa ja työ on jo käynnissä.

– Kriisien kautta tiedämme sen, onko ennakointimme osunut oikeaan. Huoltovarmuusneuvoston raportti kertoo, että paljon on tehty oikein, mutta on myös kehittämisen varaa, hän summasi.

Haatainen puhui myös siitä, onko Huoltovarmuuskeskus luonteeltaan operatiivinen toimija vai varautumisorganisaatio. Analyysin mukaan tämä on ratkaistava.

Haatainen sanoi, että tässä kriisissä Huoltovarmuuskeskuksella on ollut operatiivinen rooli rahtiliikenteen turvaamisessa ja suojavälineiden hankinnassa.

Haatainen kertoi, että työ- ja elinkeinoministeriö teettäa nyt Huoltovarmuuskeskuksesta arvioinnin. Sen on määrä valmistua keväällä. Ohjausryhmässä ovat mukana keskeiset ministeriöt.

– Arvio kattaa Huoltovarmuuskeskuksen toimintajärjestelmän sekä toiminnan ja sen vaikuttavuuden kansallisessa huoltovarmuusjärjestelmässämme. Arvioinnin tulee sisältää myös kansainvälinen näkökulma ja vallitseva pandemiatilanne on huomioitava sen toteutuksessa.

Haatainen kiitti rohkeita suomalaisia yrittäjiä

Huoltovarmuusneuvoston analyysissa nostetaan esille myös huoltovarmuusjärjestelmän yksityisen ja julkisen puolen yhteistyö. Haataisen mukaan viranomaisten yhteistyö elinkeinoelämän kanssa on jatkossakin huoltovarmuuden keskiössä.

– Ilman elinkeinoelämän panosta huoltovarmuusjärjestelmästämme puuttuisi yksi sen kivijaloista.

Haataisen mukaan koronakriisi on osoittanut suomalaisen yrityskentän sitoutumisen huoltovarmuuden ylläpitämiseen.

– Kotimaisen tuotannon käynnistäminen ei olisi ollut mahdollista ilman elinkeinoelämän tukea ja niitä rohkeita yrittäjiä, jotka uskalsivat lähteä valmistamaan suojavälineitä.

Haatainen muistutti, että tekeillä on myös useita muita koronaselvityksiä kuten valtioneuvoston selvitys kriisijohtamisesta ja Onnettomuustutkintakeskuksen tutkinta koronapandemian seurauksista Suomessa.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Palkittu politiikan aikakauslehti
41€/4kk

Toimituksen valinta

Johannes Ijäs

Politiikka
23.11.2020
”Tämä on ehkä liian suoraa puhetta, kun näin sanon” – Seppo Kääriäinen nostaa esiin Marin-Saarikko-akselin
Lue lisää

Luetuimmat

Uusimmat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

va. päätoimittaja: Rane Aunimo
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

Chefredaktör: Johan Kvarnström
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE